Terveen järjen näkökulmia ilmastohysteriaan
Kristittynä Suomessa (Kuva ja Sana, 2019) -kirjassani käsittelen sitä, miten kristityn yleensä ja etenkin luterilaisen kristityn tulee toimia niin kutsutun maallisen regimentin asioita hoidettaessa. Maallisella regimentillä tarkoitetaan sitä Jumalan hallintoaluetta, jota hallitaan luonnonoikeuteen pohjautuvalla lailla – ei evankeliumilla – ja joka liittyy kaikille kansalaisille yhteisen yhteiskunnallisen hyvän ajamiseen.
Kirjani sivuilla 20–21 selostan sitä, miten luterilainen sosiaalietiikka on Lutherista alkaen edustanut aristoteelisen konservatiivista luonnonoikeusajattelua. Tämä ajattelu voidaan tiivistäen pelkistää vakaumukseen, jonka mukaan oikea järjen oivallus, latinaksi recta ratio, määrää ja osoittaa, mikä on oikeudenmukaista yhteiskunnallista laillisuutta ja hyvää ja oikeaa toimintaa sekä tavoitteenasettelua.
Kansanomaisemmin todettuna: Terve maalaisjärki yhdistettynä koviin kokemusperäisiin tieteellisiin faktoihin on kuin onkin hyvä, perusluotettava ja toimiva arvosteluperuste ja näkökulmien tarjoaja.
Juuri tällaisia tieteellisiin tosiasioihin liitettyjä terveen järjen näkökulmia nyt muodissa olevaan ilmastohysteriaan tarjoavat seuraavat tuoreet ja perustellun asiantuntevia näkemyksiä esiin tuovat julkaisut, joihin kumpaankin kannattaa tutustua ajan kanssa ja ajatuksella.
Ensiksi voidaan mainita Marko Hamilon ja Simo Grönroosin toimittama 152-sivuinen teos Ympäristörealistin käsikirja (Suomen Perusta, 2019), joka koostuu usean eri asiantuntijakirjoittajan artikkeleista. Teoksen perusidea ilmenee toimittajien laatiman esipuheen viimeisestä kappaleesta:
”Ympäristökeskusteluun tarvitaan tunteisiin vetoavan populismin sijaan lisää faktoja ja lisää suhteellisuudentajua. Suomen Perusta -ajatuspaja toivoo, että tämä teos antaa lukijalle sekä uutta tietoa että uusia näkökulmia”.
Teoksen artikkeleista erityisen valaiseva ja mielenkiintoinen on dosentti Mikko Paunion teksti ”Muovihysteria” sivuilla 89– 99, joka taatusti tarjoaa useimmille lukijoilleen yhtä hyvin uutta tosiasiatietoa kuin uusia näkökulmiakin nyt jatkuvasti pinnalla olevaan muovipolemiikkiin.
Toiseksi on syytä nostaa esiin Mikko Paunion uusin kirja Hourulan väen ilmastovallankumous (Mikko Paunio, 2019), jota Paunio itse on esitellyt näin, Suomen Uutisten 12.11.2019 päivätyn artikkelin mukaan, ja jota myös Ossi Tiihonen esittelee blogissaan.
Edellä viitatun Suomen Uutisten artikkelin ingressissä todetaan:
”Lääketieteen tohtorin Mikko Paunion pilapiirroksilla höystetty uusi kirja Hourulan väen ilmastovallankumous osoittaa, kuinka vihreys paljastuu demokratian vastaiseksi voimaksi, joka ammentaa 1920-luvulla perustetun Frankfurtin koulukunnan identiteetti-ideologian synkistä kaoottisista tieteenvastaisista mietteistä”.
Kolme osuvaa nostoa artikkelista:
”Mikko Paunion kirjassa kerrotaan identiteetti-ideologiaan pohjaavan ympäristöpolitiikan hirvittävästä lopputuloksesta, kierrätysintoilun aiheuttamasta maailman merien ja köyhien maiden muoviroskaantumisesta, globaalista jätehuollon kriisiytymisestä sekä myös maailman köyhien unohtamisesta”.
”Paunion mukaan olemme yhteiskunnassa ajautuneet äärivasemmiston lähes täysin mediavallan avulla hallitsemassa identiteetti-ideologisessa ympäristökeskustelussa niin holtittomaan tilanteeseen, että kriittisellä luonnontieteellisellä tarkastelulla on enää sivurooli”.
”Paunion kirja on päivitetty ja yksinkertaistettu versio neljä vuotta sitten Auditoriumin julkaisemasta kirjasta Vihreä valhe – Valheen sysimustat juuret, sen salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset, jossa muun muassa käydään läpi viheruskonnon historiaa”.
Paunion huoli vihervasemmistolaisen mediahegemonian tuhoisista seurauksista on täysin oikeutettu, kuten ilmenee Suomen Uutisten 13.11.2019 päivätystä artikkelista ”Saksan vihreät haluavat ilmastoskeptikot pois televisiosta”. Tämän artikkelin ingressin mukaan:
”Vihreät vaativat Saksassa tiukempaa sensuuria sen suhteen, kuka pääsee ääneen televisiossa ja radiossa. Ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvia asiantuntijoita ei haluta enää päästää esiintymään julkisilla varoilla rahoitetuilla kanavilla”.
Sananvapautta radikaalisti rajoittamaan pyrkivä punavihreä totalitarismi etenee Saksassa. Entä meillä Suomessa, jossa Saksan vihreiden jalanjäljissä kulkevat täkäläiset vihreät ovat keskeinen vaikuttaja punavihreässä ja ”kunnianhimoisille ilmastotoimille” omistautuneessa hallituksessamme, joka ei terveestä järjestä näytä juurikaan piittaavan?
Sen sijaan terveen järjen näkökulmia Greta Thunberg -ilmastohysteriaan löytyy kyllä tohtori Jukka Hankamäeltä, kuten osoittaa Suomen Uutisten artikkeli 13.11.2019 ”Tutkija Hankamäki: Greta Thunberg on ilmastosodan ihmiskilpi”.
Hankamäki vieraili dosentti Arto Luukkasen AlfaTV:n Dosentti-ohjelmassa ja analysoi terävästi meneillään olevaa ilmastohysteriaa, sen luonnetta ja taustavaikutteita. Vajaa puolituntinen Hankamäki-haastattelu kannattaa katsoa kokonaan.
Erittäin tervejärkisiä näkökulmia Greta Thunberg -ilmastohysteriaan on 11.11.2019 esittänyt myös filosofian professori Jason D. Hill ”An Open Letter to Greta Thunberg” -artikkelissaan Frontpagemag-julkaisussa. Tytti Salenius on laatinut tästä artikkelista hyvän suomenkielisen yhteenvedon Oikean Median 13.11.2019 päivätyssä artikkelissaan ”Filosofian professorin avoin kirje Greta Thunbergille: ’Et ole moraalinen johtaja’”.
Edellä viitatut tuoreet suomenkieliset julkaisut osaltaan osoittavat, että terveen järjen käyttö ja kovissa tosiasioissa pitäytyminen tarjoavat aidosti kestäviä – eivätkä ilmastohysteerisen estäviä – näkökulmia ja perusteita hyvälle ja oikealle toiminnalle sekä tavoitteenasettelulle ympäristö- ja ilmastokysymysten alalla.
Lue ohjeet kommentoinnille