Patmos-blogi

Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 10.4.2021

Timo Keskitalo Pastori Timo Keskitalo on toiminut pitkään maahanmuuttajatyössä Englannissa, Suomessa ja Lähi-idässä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kasteopetuksen antamisesta muslimeille, jotka haluavat liittyä kristilliseen kirkkoon. Patmos Lähetyssäätiö tarjoaa seurakunnille ja järjestöille koulutusta. Timo Keskitalon vierailua voi tiedustella patmos (at) patmos.fi tai 09-8567 4988.
Julkaistu:

Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.

Moskovan patriarkaatti: ”Emme ole muuttamassa kalenteria tai siirtämässä pääsiäistä”

Moskovan patriarkaatin ulkosuhteista vastaava metropoliitta Hilarion ilmoitti pääsiäissunnuntaina 4.4., ettei Moskovan patriarkaatilla ole aikeita siirtyä noudattamaan gregoriaanista kalenteria pääsiäisen vietossa. Metropoliitta Hilarionin mukaan ehdotusta on käsitelty kautta vuosikymmenten erilaisissa yhteyksissä kuten Kirkkojen Maailmanneuvostossa mutta syytä muutokseen ei Venäjällä nähdä. Perusteena kalenterin yhdenmukaistamiselle läntisten kristittyjen kanssa on käytetty sitä, että näin sekä itäiset että läntiset kristityt voisivat viettää pääsiäistä samaan aikaan.

Valtaosa ortodoksisista kirkoista noudattaa pääsiäisen vietossa edelleen juliaanista kalenteria ja sen määrittelemää aikaa. Juliaanisen kalenterin määritelty kevätpäiväntasaus on kuitenkin noin kymmenen päivää jäljessä gregoriaanisesta kalenterista ja tähtitieteellisestä kevätpäiväntasauksesta.

Valtaosa ortodoksikristityistä juhlii pääsiäistä vasta 2.5. Suomen ortodoksinen kirkko juhlii pääsiäistä länsimaissa käytössä olevan gregoriaanisen kalenterin mukaisesti.

(Lähde:Moskovan patriarkaatin viralliset englanninkieliset sivut 4.4.2021)

Iso-Britannia ilmoitti iskeneensä Islamilaisen valtion taistelijoita vastaan viime kuussa

Iso-Britannia on suorittanut useita ilmaiskuja Islamilaisen valtion (ISIS) taistelijoita vastaan Pohjois-Irakissa paikallisarmeijan kanssa suoritetuissa iskuissa, maan puolustusministeriön mukaan. Iskut ovat kohdistuneet Erbilin kaupungin lähellä oleville vuoristoalueille Makhmurissa, jonne Islamilaisen valtion on varmistettu rakentaneen itselleen verkostoa ja piilopaikkoja

Ison-Britannian puolustusministeriön mukaan maan ilmavoimat jatkavat Irakin hallinnon tukemista islamistiterroristien juurimiseksi Irakista ja muualta Lähi-idästä. Irakissa iskuja oli tehty kymmenen päivän ajan ja lisäksi 4.4. Ison-Britannian ilmavoimat iskivät Pohjois-Syyriassa olevia Islamilaisen valtion joukkoja vastaan.

Islamilainen valtio eli ISIS, joka tunnetaan myös arabiankielisellä nimellä Daesh onnistui Syyrian sisällissodan aikana vuosina 2014-2019 valloittamaan melko suuria alueita Irakista ja Syyriasta ja luomaan oman valtion ”kalifaatin”. Järjestö kuitenkin menetti kontrolloimansa maa-alueet vuoteen 2019 mennessä, mutta se jatkaa olemassaoloaan.

USA puolestaan ilmoitti 7.4. vetävänsä taistelujoukkonsa pois tukemasta Irakia, raportoi Rudaw-uutistoimisto.

(Lähde: Reuters 8.4.2021)

Buddhalaiset munkit osoittivat mieltä Myanmarin armeijan puolesta vain muutama päivä ennen sotilasvallankaappausta

Kansallismieliset buddhalaiset munkit osoittivat tukeaan armeijalle juuri ennen Myanmarin vallankaappausta. Munkit marssivat Yangonin kaduilla ja syyttivät hallitusta vaalivilpistä. Armeija käytti samaa tekosyytä hallituksen syrjäyttämiseen pari päivää myöhemmin. Buddhalaiset munkit julistivat, että armeija suojelee kansaa hallitukselta. Lännessä harvat yhdistävät buddhalaisuuden ääriliikkeisiin tai väkivaltaan. Poliittiset intressit ovat kuitenkin usein ohittaneet pasifismin Aasian buddhalaisissa liikkeissä, jotka ovat tukeneet voimankäyttöä kansallismielisten tai muiden poliittisten intressien saavuttamiseksi. Myanmarissa buddhalaiset uskonnolliset johtajat ovat usein äänekkäitä poliittisissa asioissa, ja monet ottavat voimakkaasti kansallismielisen kannan maassa, jossa buddhalaisuus on syvästi yhteydessä kulttuuriin ja kansalliseen identiteettiin.

Kansallismieliset buddhalaiset tukivat armeijan etnisen puhdistuksen kampanjaa rohingya-muslimeja vastaan. Samat tahot näkivät vallankaappauksen mahdollisuutena edistää kansallismielisiä ihanteitaan.

Toukokuussa 2020 militantti buddhalainen johtaja Ashin Wirathu, joka kerran vangittiin vihapuheen vuoksi, hylkäsi avoimesti uskontonsa väkivallattomat opetukset. Kun kansainvälinen rikostuomioistuin päätti ryhtyä tutkimaan Myanmarin ihmisoikeusrikoksia Rohingoja vastaan, tämä buddhalainen johtaja sanoi: “Kansainvälisen rikostuomioistuimen tänne saapumispäivä on se päivä, jolloin minulla on ase.” , “Vain armeija suojaa maatamme ja uskontomme.”

Raportissa, joka tuomitsi kansanmurhana  rohingyoita vastaan ​​toteuttaman etnisen puhdistuksen, YK sanoi, että samanlainen “vainotarkoitus” ilmeni armeijan julmuuksissa muita pääasiassa kristittyjä etnisiä vähemmistöjä vastaan, kuvaillen nämä “rikokseksi ihmiskuntaa vastaan”. ”.

Myanmarissa 87% väestöstä on buddhalaisia. Kristinusko kuvataan vieraaksi uskonnoksi. Buddhalaisuus on tosiasiallisesti valtionuskonto, ja ennen vallankaappausta vuonna 2021 armeija säilytti huomattavan vallan Aung San Suu Kyin hallituksessa. Vuosikymmenien ajan hallitus on sortanut raa’asti kristittyjä ja muslimeja etnisiä vähemmistöryhmiä.

(Lähde: Barnabas Fund 10.03.2021)

Myanmarin armeija iskee kareneita vastaan

Myanmarin eli entisen Burman alueella väkivaltaisuudet jatkuvat. Maan asevoimat ovat tehneet iskuja erästä maan vähemmistökansaa, kareneita, kohtaan. Karenien vapautta ajava Karenien kansallinen vapautusarmeija hyökkäsi maaliskuun lopussa Myanmarin armeijan tukikohtaan ja tappoi 10 sotilasta. Isku oli ensimmäinen sitten vuoden 2015, jolloin Myanmarin hallitus ja karenikapinalliset solmivat tulitauosta.

Armeijan tekemässä ilmaiskuissa 14 karenia on kuollut ja ainakin 40 haavoittunut. Lisäksi yli 20 000 karenia on paennut kodeistaan viidakkoon etsimään turvaa. Myös siviilikohteita kuten kouluja ja sairaaloita on vahingoittunut maan armeijan iskuissa.

Karenit ovat yksi Myanmarin ja Thaimaan vähemmistökansoista. He asuvat vuoristoseudulla ja heitä on arvoilta 3 miljoonaa, joista suurin osa Myanmarissa. Myanmarin karenit ovat pääosin kristittyjä. Karenien kansallinen vapautusarmeija on vuodesta 1949 alkaen ajanut karenien itsenäisyyttä.

(Lähde: Vatican News 8.4.2021)

Amerikan evankelisten kristittyjen epäluulo rokotteita kohtaan ei nouse pastoreista

Yhdysvalloissa evankelisina tai uudestisyntyneinä itseään pitävien kristittyjen keskuudessa koronarokotekattavuus on lähes kymmenen prosenttiyksikköä muuta väestöä matalampi. Myös epäluulo rokotteita kohtaan on melko suurta. Tämä epäluulo ei kuitenkaan ole lähtöisin pastoreista tai seurakuntien johtajista.

Yhdysvalloissa monet evankeliset kirkolliset johtajat ovat ottaneet koronarokotuksen ja myös suosittelevat sitä julkisesti seurakuntalaisilleen. Lisäksi monissa kirkoissa on myös rokotettu ihmisiä.

Esimerkiksi yhden Yhdysvaltain suurimmista protestanttisista kirkkokunnista, Southern Baptist Churchin presidentti J. D. Greearin Facebook-postaus, jossa hän ottaa rokotusta, keräsi toista tuhatta kommenttia. Osassa kehuttiin pastorin esimerkillisyyttä ja vastuullisuutta, toisissa syytettiin häntä hallituksen propagandistiksi. Kysymys koronarokotteesta jakaa syvästi Yhdysvaltain evankelisia kristittyjä.

Amerikkalaisen baptistipastorin Robert Jeffressin arvioi, että ainakin hänen seurakuntalaisistaan suurin osa luultavasti ottaa rokotteen, mutta kertoo samalla, että luultavasti osa seurakuntalaisista ei rokotetta ota, koska he ovat huolissaan rokotteen terveysvaikutuksista tai siitä, että siinä tai sen tutkimuksessa on käytetty abortoitujen sikiöiden soluja.

Rudaw uutistoimisto raportoi 8.4. koronaepidemian riistäytyneen käsistä Iranissa. Tartuntoja raportoidaan nyt yli 20 000 vuorokaudessa. Kuolleiden määrä on nousemassa kuuteensataan vuorokaudessa.

(Lähde: Christianity Today 7.4.2021)

23 000 kristittyä ilmoitti palaavansa Irakiin paavin vierailun jälkeen

Paavi Franciscuksen vierailu Irakiin on antanut toivoa irakilaisille kristityille, jotka palaavat kotimaahansa.

Qaraqosh, Niniveen tasangolla, on Irakin suurin kristittyjen kaupunki, 20 minuutin päässä Mosulista. Sen asukasluku oli 55 000, ennen kuin ISIS miehitti sen kahdeksi vuodeksi.

Evakkoon joutuneiden perheiden keskusta johtavan pappi Isä Ammar Yakon mukaan 23 000 kristittyä on jo palannut.

Saddam Husseinin aikana Irakissa oli 1,4 miljoonaa kristittyä. Nyt kristittyjä arvioidaan olevan alle 250 000.

Nyt kun paavin vierailusta Irakissa on kulunut tasan kuukausi, monet Qaraqoshin kaupungin asukkaat ovat kertoneet, että paavin vierailu on saanut ihmiset ajattelemaan paluuta. “Olemme kuulleet Qaraqoshista kotoisin olevista perheistä, jotka itkivät nähdessään paavin matkan kuvia ja miettivät nyt kotiin palaamista.

“Tarvitsemme lännen turvallisuutta ja tukea pysyäksemme täällä. Pidän tästä maasta ja haluan pysyä täällä.”

Opettaja ja kirjailija Joseph Guiliana, joka palasi Qaraqoshiin pakolaiselämänsä jälkeen Ranskassa, sanoi, että paavin vierailu muistutti irakilaisia ​​kristittyjä heillä on oikeus asua siellä.

“Tarvitsimme tämän vierailun täyttämään meidät jälleen toivolla: toivolla, että meillä on oikeus jäädä tämän maan alkuperäisiksi asukkaiksi.

“Paavin vierailun aikana tunsimme, ettemme ole yksin. Tunnemme olevamme turvassa, koska joku välittää meistä.”

Isä Araam Romel Qia, kaldealainen katolinen pappi, on varoittanut, että kristittyjen vainoa ei lopeta ilman länsimaiden tukea.

Hän sanoi: “Kristittyjen kärsimykset jatkuvat, niin kauan kun maassa on islamilainen perustuslaki, joka ei suojaa kristittyjen ja muiden vähemmistöjen oikeuksia.

(Lähde:Premier Christian News 7.4.2021)

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *