Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 12.11.2022

Hampurin islamilaista keskusta pidetään Iranin hallinnon tärkeimpänä tukikohtana Saksassa

(Lähde: Der Spiegel 25.10.2022)

Saksan tiedustelupalvelu on tarkkaillut Hampurin islamilaista keskusta jo vuosien ajan ja kuvailee sitä Iranin propagandan levittämisen keskukseksi Euroopassa. Keskuksen takana on Saksan shiialaisyhteisöjen islamilainen yhteisö (IGS), kattojärjestö, joka väittää edustavansa 150 moskeijayhteisöä.

Islamilainen keskus ohjeistaa avioliitosta näin: ”Uskonnollisten määräysten mukaan vaimon on pyydettävä mieheltään lupa, jos hän haluaa poistua talosta.” Tutkijoiden mukaan on jo vuosia ollut todisteita siitä, että keskus ei ole ainoastaan antisemitistinen, demokratian vastainen ja naisvihamielinen, vaan sillä on myös yhteyksiä terroristiseen Hizbollah-militiaan.

Iranin agenttien Saksassa uskotaan olevan erityisen aktiivisia. Saksalaisissa turvallisuuspiireissä Berliinissä toimivat lähteet sanovat, että Iranin oppositioon kuuluvien henkilöiden seuraaminen on Iranin tiedustelupalvelujen ensisijainen tavoite.

Viime viikolla kymmenet maahanmuuttajayhdistykset, tutkijat ja poliitikot eri puolueista kirjoittivat yhdessä avoimen kirjeen Hampurin parlamentille. Siinä he toteavat, että yhteistyö islamilaisen keskuksen kanssa on loukkaus demokraattista kaupunkiyhteisöä kohtaan ja uhka sisäiselle turvallisuudelle. He lisäsivät, että Hampurin islamilaiselle keskukselle ei pitäisi sallia kaupungin kumppanuutta.

Vladimir Putinin tšetšeenisotapäällikkö julistaa Ukrainan sodan ”suureksi jihadiksi” ja kehottaa muslimeja taistelemaan Venäjän puolesta

(Lähde: News.Com Australia 26.10.2022)

Ramzan Kadyrov, yksi Putinin fanaattisimmista tukijoista, kehotti kannattajiaan pyyhkimään Ukrainan kaupungit pois maan päältä.

”He haluavat hajottaa isänmaamme palasiksi, nöyryyttää, talloa maahan ja lopulta häpäistä uskomme ja kulttuurimme niin, ettei meillä ole mitään identiteettiä eikä yhtään perhearvoja”, Kadyrov sanoi ja jatkoi: ”Me tulemme tappamaan heidät missä tahansa he ovatkin. Ei ole väliä, kuka heitä auttaa, Amerikka tai Eurooppa.”

Kadyrov vannoi myös, että jokainen, joka suostuu tarttumaan aseisiin ja taistelemaan, saisi tappaa demoneja. ”Me emme vangitse noita saatanoita, vaan poltamme ne. Emme pysähdy mihinkään. Meidän alueemme koko Ukraina.” Kadyrov sanoi myös uskovansa, että Venäjä on sodassa koko lännen kanssa, ei vain Ukrainan.

”Saatanallinen demokratia on sitä, kun ateistien oikeuksia suojellaan, mutta uskovia loukataan. Tai kun perinteisiltä pariskunnilta riistetään lapset, jotka siirretään samaa sukupuolta oleviin perheisiin. Euroopassa he pitävät sitä modernina, sivistyneenä. Minä näen tässä alennustilaa ja satanismia. Mieluummin taistelen sitä vastaan jo alkuunsa kuin annan tämän kauhistuksen vallata isänmaamme.”

Pakistanin entiseen pääministeriin kohdistuneen hyökkäyksen taustalla on jumalanpilkka-”viha”.

(Lähde: UCA News 07.11.2022)

Pakistanin entistä pääministeriä Imran Khania ammuttiin oikeaan jalkaan 3. marraskuuta Punjabin maakunnassa, jossa hän johti protestimarssia hallitusta vastaan. Khan on jo neljäs korkean profiilin henkilö, joka joutuu Pakistanissa jumalanpilkkalain perusteella hyökkäyksen kohteeksi. Nämä hyökkääjät ovat sitä mieltä, että kaikkien islamin pyhiä hahmoja häpäisevien on kuoltava.

Hallituksen virkamiehet pitivät hyökkäystä hyvin selvänä tapauksena uskonnollisesta ääriajattelusta. Pidätetty hyökkääjä on tiettävästi tunnustanut teon ja syyttänyt Khania ”jumalanpilkasta” ja maininnut tämän syyksi yritykselle tappaa hänet.

”Hän piti meteliä rukouskutsun aikana. Omatuntoni ei voinut hyväksyä tätä”, hyökkääjä sanoo sosiaalisessa mediassa kiertävällä tunnustusvideolla.

Khan ei ole ainoa poliitikko, joka joutuu kärsimään jumalanpilkasta. Punjabin kuvernöörin Salman Taseerin murhattiin vuonna 2011, koska hän oli kutsunut jumalanpilkkalakia ”mustaksi laiksi”. Vähemmistöministeri Shahbaz Bhatti murhattiin vuonna 2011, koska hän kannatti maan jumalanpilkkalain uudistamista. Vuonna 2018 entistä sisäministeriä Ahsan Iqbalia ammuttiin käsivarteen. Hänen hyökkääjänsä kertoi poliisille ampuneensa ministeriä, koska tämä oli pilkannut islamia.

Turkin hallitus kohtaa kritiikkiä perustettuaan uuden alevi-kulttuurin viraston

(Lähde: Al-Monitor 9.11.2022)

Turkin vaalien lähestyessä presidentti Recep Tayyip Erdogan on perustanut uuden kulttuuri- ja turismiministeriön alaisen alevi-kulttuurin viraston. Alevit ovat turkkilainen uskonnollinen vähemmistö, heidän uskontonsa perustuu shiialaisuuteen, mystiseen islamiin eli suufilaisuuteen ja Anatolian alueen kansanperinteeseen. Alevismi poikkeaa monin tavoin Turkin valtauskontona olevasta sunnalaisuudesta. Aleveita arvioidaan olevan Turkissa noin 4-15 % väestöstä.

Monet alevien yhdistykset ja oppositiopoliitikot arvostelivat presidentin toimia ”kosmeettiseksi”. Lisäksi alevit ovat vastustaneet ehdotusta, koska se ei tunnusta aleveja edelleenkään uskonnollisena vaan ainoastaan kulttuurisena vähemmistönä. Erdoganin toimia on arvosteltu myös pyrkimyksistä jakaa aleviyhteistöä.

Presidentti Erdogan vieraili alevien pyhäkössä eli cemevissä ensimmäisen kerran viime elokuussa sen jälkeen, kun alevijohtajat ja -pyhäköt olivat joutuneet monien iskujen kohteeksi Istanbulissa ja Ankarassa. Osa aleveista piti presidentin vierailua ”poliittisena näytöksenä”.

Aikaisemmin Erdogan on todennut cemevien olevan kulttuurikeskuksia ja todennut muslimien rukoilevan moskeijoissa. Tämä on tulkittu siten, ettei Erdogan pidä aleveita oikeina muslimeina.

Etiopian hallitus ja Tigrayn kapinalliset perustavat ”kuuman linjan”

(Lähde: Al-Jazeera 7.11.2022)

Etiopian hallitus ja Tigrayn kapinallisvoimien johtajat ovat perustaneet suoran puhelinyhteyden eli ”kuuman linjan” sen jälkeen, kun viime viikolla oli onnistuttu pääsemään sopimukseen Afrikan Unionin pääneuvottelijan Olusegun Obasanjon johdolla. Obasanjo myös ilmoitti, että molempien tahojen edustajat tapaisivat Keniassa keskustellakseen neuvotellun tulitauon toimeenpanosta.

Tigrayn kapinallisten ja Etiopian hallituksen välinen tulitauko päättää kaksi vuotta kestäneet vihollisuudet, joiden seurauksena tuhansia ihmisiä on kuollut ja miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa. Tulitauko antaa toivoa alueen humanitaarisen tilanteen parantamisesta.

Taistelut ovat yhä käynnissä, joten tulitauon aikaansaaminen ei ole helppoa. Tigrayn kapinallisia johtava Tigrayn kansan vapautusrintama (TPLF) on ilmoittanut keräävänsä taistelijoiltaan aseet 30 päivän kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Afrikan Unioni valvoo tulitauon toimeenpanoa.

Luterilaiset juhlivat monin paikoin

(Lähde: International Lutheran Council 2.11.2022)

Monet luterilaiset kirkot ovat tänä vuonna juhlistaneet Martti Lutherin saksankielisen Uuden testamentin käännöksen 500-vuotisjuhlaa. Samalla myös monet maailman tunnustuksellisia luterilaisia yhdistävän Kansainvälisen luterilaisen neuvoston (engl. International Lutheran Council, ILC) jäsenkirkot ovat viettäneet omia juhlallisuuksiaan.

Saksan Itsenäinen evankelis-luterilainen kirkko (SELK) on viettänyt 50-vuotisjuhlaansa. Kirkko perustettiin vuonna 1972, kun valtaosa Saksan itsenäisistä tunnustuksellisista luterilaisista kirkoista liittyi yhteen.

Latvian evankelis-luterilainen kirkko on viettänyt sekä luterilaisuuden Latviaan tulon 500-vuotisjuhlia että itsenäisyytensä 100-vuotisjulia. Luterilainen oppi tuli Riikaan, silloisen Liivinmaan pääkaupunkiin reformaattori Andreas Knöpkenin myötä vuonna 1522. Itsenäinen Latvian evankelis-luterilainen kirkko puolestaan perustettiin vuonna 1922 Latvian itsenäistymisen jälkeen.

Yhdysvalloissa Missouri-Synodi juhlisti tänä vuonna 175-vuotisjuhliaan. Kirkkokunta perustettiin vuonna 1847, kun joukko saksalaisia pakeni maastaan, koska hallitsija vaati reformoituja ja luterilaisia samaan kirkkoon ja käyttämään samaa kirkkokäsikirjaa, mitä tunnustukselliset luterilaiset eivät voineet hyväksyä.