Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 14.1.2022

Turkki koki karvaan arvovaltatappion Kazakstanissa

(Lähde: Al Monitor 12.1.2022)

Turkki on pyrkinyt hyödyntämään turkinkielisten valtioiden yhteistyöneuvostoa toteuttaakseen tavoitteitaan Keski-Aasiassa. Kazakstanin entisen johtajan ideoima neuvosto suunniteltiin vuonna 2006 ja käynnistettiin vuonna 2009. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan valittiin sen puheenjohtajaksi vuonna 2021 Istanbulissa pidetyssä huippukokouksessa.

Erdoganille ojennettiin lahjaksi jättiläismäinen turkkilaisen maailman kartta, joka kattaa suuria alueita Venäjästä ja osia Kiinasta. Kartta kohotti kulmakarvoja Moskovassa ja ärsytti Pekingiä.

Turkinsukuisten kansojen neuvosto osoittautui kuitenkin tyhjän arvoiseksi tammikuun alussa, kun Kazakstanissa kuohui. Kazakstanin turvallisuusorganisaatio ei pyytänyt apua Turkilta, vaan Venäjältä taltuttaakseen pääkaupungissaan Almatyssa riehuvat mielenosoittajat. Venäjän johtama turvallisuusliitto on perustettu vuonna 1992. Siinä ovat mukana Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan, Valko-Venäjä ja Armenia. Kazakstanin johto piti Venäjää parempana kuin Turkkia ja Vladimir Putinia luotettavampana kuin Erdogania.

Kazakstan oli solminut Turkin kanssa sotilaallisen yhteistyösopimuksen, joka kattaa yhteistyön useilla aloilla, mukaan lukien puolustusteollisuus, tiedustelutietojen jakaminen, yhteiset sotaharjoitukset, tietojärjestelmät ja kyberpuolustus.

Tällaista taustaa vasten Kazakstanin valinnalla kutsua Venäjän johtamat joukot Turkin sijaan on suuri symbolinen merkitys. Turkkia loukkasi erityisesti armenialaisten sotilaiden kutsuminen venäläisten joukkojen tueksi Kazakstanin presidentin pyynnöstä.

Kristitty kirjakauppias tuomittu 7 vuoden vankeusrangaistukseen Kiinassa

(Lähde: Premier Christian News 13.1.2022)

Chen Yu tuomittiin Itä-Kiinassa. Hän oli myynyt yli 20 000 kirjaa ennen kuin häntä syytettiin ”laittomasta liiketoiminnasta”. Kiinassa uskonnollisen toiminnan harjoittaminen ilman viranomaisten nimenomaista lupaa on tällä hetkellä rikos. Kristillisen kirjakaupan pitämisestä langetettiin nyt seitsemän vuoden vankeusrangaistus.

Monet myydyistä kirjoista oli julkaistu Yhdysvalloissa ja Taiwanissa, eivätkä ne välttämättä olleet Kiinan kommunistisen puolueen sääntöjen ja määräysten mukaisia. Free Radio Chinan mukaan joidenkin kirjoja ostaneiden koteihin tehtiin ratsioita ja heidän ostamansa kirjat takavarikoitiin. Chen Yulla kerrotaan olleen yli 10 000 asiakasta. Hänen kirjakauppansa suosio ei kuitenkaan pysäyttänyt viranomaisia. Kiinalla on pitkä historia uskonnollisten ryhmien ahdistelussa.

Chen Yun myymiin kirjoihin kuului pastori Wang Yin kirjoittamia kirjoja, joita Kiinan viranomaiset ovat väittäneet ”kumouksellisiksi tai valtiovallan vastaisiksi”. Kirjailija-pastori tuomittiin 9 vuodeksi vankeuteen vuonna 2019. Suurin osan Chen Yun kirjakaupan myymistä kirjoista oli kuitenkin Raamattuja. Kiinan valtiovalta pelkää kristillisen kirjallisuuden voimakasta vaikutusta kansaan.

Vankeusrangaistuksensa lisäksi Chen Yu joutuu maksamaan 27 000 euroa sakkoa.

Iran ilmoittaa, ettei se ole valmis virallisesti tunnustamaan Talebania

(Lähde: Al-Jazeera 10.1.2022)

Iranin ulkoministeriön tiedottajan mukaan Iranin islamilainen tasavalta ei ole valmis tunnustamaan virallisesti Afganistanin Taleban-hallintoa. Iran ilmoitti tästä maan ulkoministerin keskusteltua Talebanin edustajien kanssa Teheranissa. Talebanin lähetystöä johti Talebanin ulkoministeri Amir Khan Muttaqi. Iran kuitenkin luonnehti keskustelua “positiiviseksi”, mutta ilmoitti että maa “ei ole pisteessä, jossa se voisi virallisesti tunnustaa Talebanin.

Iran esitti huolensa myös Afganistanin tilasta. Iran on ainoa maa, joka on katkeamatta pitänyt yllä epävirallisia yhteyksiä viime vuonna Afganistanissa vallan ottaneeseen Taleban-hallintoon.

Talebanin ja Iranin edustajat käsittelivät neuvotteluissaan poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä sekä pakolaisasioita. Iran on Afganistanin naapurimaa ja sinne on saapunut paljon pakolaisia Talebanin noustua valtaan.

Neuvottelujen yhteydessä Iranin ulkoministeri Amirabdollahian kritisoi Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia “väärästä politiikasta” Afganistanin suhteen.

Talebanin valtaannousun jälkeen tapahtuneet aseelliset rajakahakat molemmat osapuolet kuittasivat “väärinymmärryksiksi”.

Taleban edustaa äärisunnalaista islamia, kun taas Iranin valtionuskonto on shiialaisuus.

Aleksandrian patriarkka tuomitsee Moskovan patriarkaatin toimet “moraalittomina” ja “etnosentrisinä”

(Lähde: Orthodox Times 12.1.2022)

Aleksandrian patriarkaatin kokouksissa oli pääaiheena Venäjän ortodoksisen kirkon laajentuminen alueille, jotka kuuluvat ortodoksien kirkollisten sääntöjen mukaan Aleksandrian patriarkaatille.

Aleksandrian patriarkka Theodoros II luonnehti Moskovan patriarkaatin toimia “moraalittomaksi invaasioksi” Aleksandrian patriarkaatin alueelle. Moskovan patriarkaatti on perustanut Moskovan alaisen hiippakunnan Aleksandrian patriarkaattiin kuuluvalle alueelle. Aleksandrian patriarkan perinteisenä alueena on Afrikan manner.

Aleksandrian patriarkka Theodoros II luonnehti Moskovan patriarkaatin toimia uuskolonialismiksi ja epäili Moskovan pyrkivän ylivaltaan ortodoksisessa maailmassa. Lisäksi patriarkka Theodoros sanoi Moskovan tointen olevan “etnosentrisiä” ja muistutti sen olevan vastoin ortodoksista kirkko-oppia.

On arvioitu, että Moskovan patriarkaatin toimet voivat olla kirkollispoliittinen kosto siitä, että Aleksandrian patriarkaatti on tunnustanut Ukrainan ortodoksisen kirkon eron Venäjästä. Tätä Moskova taas ei ole hyväksynyt.

Aleksandrian kreikkalais-ortodoksiseen patriarkaattiin kuuluu arviolta 500 000 jäsentä. Egyptin suurin kirkko on Aleksandrian koptilais-ortodoksinen kirkko, johon kuuluu arviolta 20 miljoonaa jäsentä ja joka on niin sanottu orientaaliortodoksinen kirkko.

Egyptin parlamentti hyväksynee pian kristittyjen asemaa parantavan lain

(Lähde: Vatican News 12.1.2022)

Egyptin parlamentin odotetaan hyväksyvän ehdotuksen, joka parantaa ja selkiyttää kristittyjen henkilökohtaista laillista statusta. Lakiehdotus on laadittu yhteistyössä Egyptin eri kristittyjen kirkkojen kanssa. Laki käsittelee esimerkiksi siviililainsäädäntöön liittyviä asioita, kuten avio- ja asumuseroa. Lain pohjana on ollut kirkkojen johtajien yhteinen esitys.

Lainvalmisteluprosessi on ollut pitkä. Egyptin parlamentti keskustelee ja äänestää laista sen istuntotauon päätyttyä 23.1.

Kristittyjen laillista asemaa selkiyttävä laki on yksi Egyptin presidentin Abdul-Fattah al-Sisin kädenojennuksista maan kristitylle väestölle. Noustuaan valtaan vuonna 2014 entinen marsalkka al-Sisi on hallinnut itsevaltaisesti ja oppositiota tukahduttaen. Hän on kuitenkin luvannut suojaa ja turvaa Egyptin uskonnollisille vähemmistöille. Erityisesti presidentti, joka on itse sunnimuslimi, on pitänyt lämpimiä suhteita Egyptin suurimpaan vähemmistökirkkoon Aleksandrian koptilais-ortodoksiseen kirkkoon, johon kuuluu yli 10 % Egyptin lähes 90 miljoonasta asukkaasta. Al-Sisi on esimerkiksi ensimmäinen Egyptin presidentti, joka on osallistunut koptilais-ortodoksisen kirkon joululiturgiaan. Muihin kristillisiin kirkkoihin kuuluu alle 1 % egyptiläisistä.

Vuonna 2016 al-Sisi uhkasi kiristää rangaistuksia uskonnollisesta väkivallasta. Samana vuonna Egyptin parlamentti hyväksyi kirkkojen rakentamista helpottavan lain. Egyptin kristityt kärsivät edelleen heihin kohdistuvasta väkivallasta.

Etiopian drooni-iskut tappaneet kymmeniä siviilejä Tigrayssa, haittaavat avustustyötä

(Lähde: Al-Jazeera 11.1.2022)

Ainakin 17 ihmistä kuoli Etiopian armeijan drooni-iskussa Tigrayssa maanantaina 10.1. Kuolleista siviileistä valtaosa oli naisia ja lapsia. Samalla vammautui toistakymmentä ihmistä. Edellisenä perjantaina on raportoitu ainakin 56 siviilin kuolleen ja 30:n haavoittuneen Etiopian drooni-iskussa tigrepakolaisten leiriin. Kuolleiden joukossa oli myös lapsia. Väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet Etiopiassa hallituksen taistellessa maan pohjoista osavaltiota Tigrayta hallitsevia kapinallisia vastaan.

Etiopian hallitus on tehnyt viime viikkoina useita drooni-iskuja, joissa on kuollut myös monia siviilejä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on vedonnut rauhanneuvotteluiden aloittamiseksi ja niiden kiihdyttämiseksi.

Drooni-iskut ovat häirinneet humanitaarista avustustoimintaa Tigrayn alueella, jossa kärsitään sekä nälästä että lääkkeiden puutteesta. Tigrayn konflikti on kestänyt yli vuoden ja aiheuttanut valtavan humanitaarisen katastrofin.

YK ja sen pääsihteeri Antonio Guterres ovat ilmaisseet huolensa Etiopian sisällissodasta ja vedonneet kiireellisen avun saamiseksi pakolaisleireille, joita on Etiopian lisäksi myös naapurimaissa. YK nosti esiin myös huolen etnisestä puhdistuksesta maan pohjoista Tigrayn osavaltiota asuttavia tigrejä vastaan. Etiopian pääministeri, Nobel-palkittu Abiy Ahmed, on hallintoineen kiistänyt etnisen puhdistuksen motiivin.