Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 17.9.2022
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Kristityksi kääntynyt mies tuomittiin kuolemaan Libyassa
(Lähde: Middle East Concern 12.09.2022)
Nuori mies, joka otti Jeesuksen vastaan noin neljä vuotta sitten, joutui miliisien pidättämäksi ja vangituksi useita kertoja viime vuosien aikana. He ovat yrittäneet pakottaa häntä luopumaan uskostaan, mutta hän on kieltäytynyt. Koska Libyassa ei ole oikeusvaltiota eikä virallisia lainvalvontaviranomaisia, miliisit toimivat poliisina, tiedustelupalveluna ja armeijana.
Libyassa islamista luopuneita syytetään yleensä maanpetoksesta. Tuomioistuin perusti tällä kertaa päätöksensä kuitenkin lakiin, jonka yleinen kansalliskongressi on säätänyt vuosina 2012-2014. Kyseisen lain mukaan islamista luopunut on teloitettava, jos hän ei muuta mieltään.
Nykyinen, vuonna 2014 valittu parlamentti kumosi kaikki yleisen kansalliskongressin säätämät lait. Tripolissa ja Tobrukissa sijaitsevien hallintojen välisen jatkuvan valtataistelun yhteydessä Tripolin korkein oikeus on kuitenkin julistanut Tobrukissa sijaitsevan parlamentin laittomaksi. Tämä antaa tuomioistuimille vapauden soveltaa kumottuja lakeja.
Kääntynyt määrättiin julkaisemaan tuomio paikallisessa sanomalehdessä ja paikallisella radioasemalla sekä asettamaan se nähtäville asuinpaikkansa ja tuomioistuimen ulkopuolelle. Hänellä ei ollut oikeudellista edustajaa oikeudenkäynnin aikana. Tuomiota ei ole vielä pantu täytäntöön.
Kuningatar Elisabeth II oli tunnustava kristitty
(Lähde: Christianity Today 08.09.2022)
Ison-Britannian 8.9. kuollut kuningatar Elisabeth II hallitsi maataan pidempään kuin kukaan maan hallitsija ennen häntä. 96-vuotiaana menehtynyt kuningatar eli myös vanhemmaksi kuin kukaan muu Ison-Britannian monarkki.
Kuningatar Elisabeth oli rakastettu hallitsija, mutta myös tunnustava kristitty. Kuningatar puhui useasti julkisesti henkilökohtaisesta uskostaan ja sen tärkeydestä elämässään sekä sen tuomasta lohdutuksesta. Esimerkiksi puhuessaan ennen kruunajaisiaan vuonna 1952 kuningatar pyysi alamaisiaan uskonnosta riippumatta rukoilemaan puolestaan.
Elisabeth II oli Englannin anglikaanisen kirkon pää ja yksi hänen arvonimistään oli ”Uskon puolustaja” (engl. Defender of Faith). Hän nimitti anglikaanisen kirkon piispat ja muut korkeat kirkonmiehet. Lisäksi Elisabeth oli Skotlannin presbyteerisen kirkon suojelija.
Elisabethille usko oli henkilökohtainen ja tärkeä asia: hän viittasi monissa uuden vuoden puheissaan Raamattuun ja puhui Kristuksen sanojen ja tekojen tärkeydestä ja niiden tuomasta lohdutuksesta myös omassa elämässään. Kuningatar Elisabeth luki Raamattua säännöllisesti ja täytti kruunajaisissa antamansa valan palvella maataan kuolemaansa saakka.
Kuningas Charles III vahvistaa kristillisen uskon tärkeyden hallituskaudellaan
(Lähde: Vatican News 09.09.2022)
Ison-Britannian kuninkaaksi noussut Charles III muisteli ensimmäisessä televisiopuheessaan edesmennyttä äitiään, kuningatar Elisabethia. Kuningas lupasi äitinsä esimerkin mukaan maalleen ”elinikäisen palveluksen”, muisteli edesmennyttä hallitsijaa ja hänen jättämäänsä perintöä. Charles III nousi kuninkaaksi kuningatar Elisabet II:n kuoltua torstaina 8.8.
Puheessaan kuningas Charles III viittasi myös kristillisiin arvoihin ja hallitsijan erityiseen suhteeseen Englannin anglikaaniseen kirkkoon, jonka johtajana monarkki toimii. Kuningas myös vakuutti Englannin anglikaanisen kirkon olevan kirkko, johon hänen oma uskonsa on myös niin syvästi juurtunut.
Puheessaan Charles III sanoi kristillisen uskonsa innoittavan myös hänen palvelutehtäväänsä Ison-Britannian kansan hyväksi ja muisteli äitinsä kunnioitettavaa esimerkkiä.
Edesmennyt kuningatar Elisabeth II oli tunnetusti vakaumuksellinen kristitty, jolle usko oli tärkeää. Katolinen media La Croix nimitti häntä maailman viimeiseksi kristilliseksi monarkiksi.
Venäjän ortodoksisen kirkon lähetystö ei yhtynyt Kirkkojen Maailmanneuvoston lausuntoon tuomita Ukrainan sota
(Lähde: Orthodox Times 08.09.2022)
Saksan Karlsruhessa kokoontuneen Kirkkojen Maailmanneuvoston keskuskomitea pohti pitkään Neuvoston julkilausumaa Ukrainan sodasta. Venäjän ortodoksinen kirkko vaati päätöstekstiin huomattavia muutoksia, joita ei juuri otettu huomioon: sana ”sota” tosin korvattiin ilmauksella ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan”.
Julkilausuman sanamuodosta käytiin kovaa kamppailua.
Venäjän ortodoksisen kirkon delegaation johtajan, metropoliitta Antonin mukaan hänen kirkkonsa ei voi äänestää lausuman puolesta Kirkkojen Maailmanneuvostossa. Metropoliitta kuvasi tekstiä ”suurelta osin politisoituneeksi”. Metropoliitta myös vastusti lausunnoissaan Ukrainan ortodoksisen kirkon itsenäisyyttä. Venäjän kirkko katsoo Ukrainan kirkon itsenäistyneen kirkko-oikeudellisesti laittomasti Moskovan alaisuudesta ja metropoliitta Antoni nimittikin Ukrainan kirkkoa ”niin kutsutuksi ortodoksiseksi kirkoksi Ukrainassa”.
Kirkkojen Maailmanneuvosto päätti antaa Venäjän ortodoksisen kirkon lähetystön osallistua, vaikka myös vaatimuksia sen sulkemisesta ulos toiminnasta on esitetty.
Latvian parlamentti julistaa maan ortodoksisen kirkon itsenäiseksi Moskovan patriarkaatista
(Lähde: Orthodox Times 10.08.2022)
Latvian parlamentti on hyväksynyt lain maan ortodoksisen kirkon täydestä riippumattomuudesta mistään ulkomaisesta kirkollisesta auktoriteetista. Näin maan ortodoksinen kirkko irtautuu Moskovan patriarkaatista ja saavuttaa autokefalian eli täydellisen itsemääräämisoikeuden. Latvian kirkkoa johtava metropoliitta Aleksander on ilmaissut tukevansa lakia. Julkilausumissaan kirkko on ilmoittanut tiukasti noudattavansa maan lakia.
Lain perusteluissa todetaan, että laki ei vaikuta kirkon oppiin tai kanoniseen lakiin. Kanonisen lain mukaan vain patriarkaatti voi myöntää kirkolle täyden itsenäisyyden eli autokefalian. Latviassa on katsottu nyt palatun maan ensimmäisen itsenäisyyden aikaiseen tilanteeseen, kun vuonna 1921 Moskovan patriarkka Tihon antoi maan kirkolle itsenäisyyden, jonka se sittemmin menetti joutuessaan neuvostovallan alle.
Maan presidentin mukaan Latvian kirkon itsenäisyys Moskovan patriarkaatista on turvallisuuskysymys. Maan ortodoksiseen kirkkoon kuuluu hieman yli 300 000 jäsentä, lähinnä maan venäjänkielistä väestöä. Maan perinteinen enemmistöuskonto on luterilaisuus.
Moskovan patriarkaatin edustajat ovat tuominneet Latvian parlamentin ja ortodoksisen kirkon toimet.
Putinin erityinen suhde Turkin kanssa
(Lähde: Al Monitor 13.09.2022)
Recep Tayyip Erdoganin Venäjä-myönteisyys on viime viikkoina vahvistunut, sillä Vladimir Putin toivoo selvästi Erdoganin pysyvän vallassa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganilla on edessään suuri haaste, kun 80 prosentin inflaatio, kuihtuva kansallinen valuutta ja tyytymättömyys suureen määrään pakolaisia nakertavat hänen suosiotaan. Erdogan tarvitsee Putinin apua voittaakseen presidentinvaalit, jotka on määrä pitää kesäkuuhun 2023 mennessä.
Turkki on kieltäytynyt liittymästä länsimaiden Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Turkin taivas on edelleen avoinna venäläisille lentoyhtiöille ja sen ovet ovat avoinna sadoille tuhansille venäläisille ja heidän rahoilleen. Vienti Turkista Venäjälle kasvaa. Heinäkuussa Venäjälle suuntautuneen viennin arvo kasvoi huimat 75 prosenttia edellisvuodesta. Ankara on sallinut Venäjän kuljettaa Ukrainasta varastettua viljaa myytäväksi. Ukrainan konflikti on nostanut Erdoganin arvon Putinille uudelle tasolle.
Venäläiset oligarkit, joilla on läheiset suhteet Putiniin, ovat tulleet Turkin markkinoille laajamittaisesti. Heihin kuuluu Vagit Alekperov, joka omistaa 28,3 prosenttia venäläisestä energiajätti Lukoilista. Yhtiöllä on Turkissa 600 polttoaineasemaa, joiden markkinaosuus on noin 5 prosenttia. Viime vuonna Venäjä toimitti yli 45 prosenttia Turkin maakaasutarpeesta.
Kun Venäjän onni Ukrainassa jatkaa romahtamistaan, Venäjän riippuvuus Turkista ja tarve saada Erdogan pysymään vallassa vain kasvaa.
Lue ohjeet kommentoinnille