Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 18.3.2023

23 000 marssi elämän puolesta Madridissa

(Lähde: Evangelical Focus 13.03.2023)

Espanjalaiset elämää puolustavat kansalaiset ilmaisivat kantansa ”Kyllä elämälle!” -marssilla 12. maaliskuuta. Poliisin mukaan marssille osallistui 23 000 ihmistä.

”Sanomme vahvan ”kyllä elämälle”, jota tarvitaan kipeästi viattomimpien ja heikoimpien puolesta – joiden elämän nyt saa riistää.  Sanomme ”kyllä” äideille, jotka tarvitsevat apua raskauden aikana, ja niille, jotka tarvitsevat erityishoitoa ”, sanoi järjestön puheenjohtaja Alicia Latorre.

Eräällä hallintoalueella Espanjassa haluttiin tarjota aborttia harkitseville äideille mahdollisuutta kuunnella lapsensa sydämenlyöntejä, ennen kuin tekevät päätöksen abortista. Ehdotus herätti närkästystä ja paheksuntaa.

Parlamentin vuonna 2022 hyväksymä uusin aborttilaki sallii 16-vuotiaiden teini-ikäisten lopettaa raskauden ilman vanhempien lupaa. Kokoontumisen tarkoituksena oli myös vastustaa vuonna 2020 annettua Espanjan eutanasiaa koskevaa lakia ja pyytää hallitusta tarjoamaan parempia ratkaisuja pitkäaikaissairaille potilaille.

Espanjassa abortoidaan vuosittain 90 000-100 000 syntymätöntä lasta.

Elon Muskin Starlink: Iranin ja maailman välinen portti

(Lähde: Rudaw News 06.03.2023)

Elon Muskin satelliitti-internetpalvelu Starlink on osoittautunut käteväksi yhdistämään Iranin asukkaat ulkomaailmaan.

Kun mielenosoitukset levisivät koko maahan syyskuussa, SpaceX:n toimitusjohtaja sanoi aktivoivansa satelliitti-internetpalvelunsa Iranissa, koska hallinto valvoi ja rajoitti kansalaistensa internetin käyttöä. Maan sisällä olevien iranilaisten pääsy internet-palveluun vaati kuitenkin erityisiä vastaanottimia, jotka piti salakuljettaa maahan. Starlink on tehnyt valtavan palveluksen hallinnon vastaisille mielenosoittajille.

”Se on minulle erittäin hyödyllinen sosiaalisessa mediassa ja yhteydenpidossa, ja sain sen avulla takaisin yhteyden moniin ihmisiin, joihin olin menettänyt yhteyden”, Hemin, Starlinkin käyttäjä Iranissa, sanoi. ”Minun lisäkseni myös ympäristöni on käyttänyt sitä, olemme löytäneet tavan jakaa internetiä.”

Iranin hallintoa ja asevoimia syytetään sadoista murhista ja tuhansista pidätyksistä sen jälkeen, kun mielenosoitukset alkoivat viime syyskuussa. Hallitusta syytetään myös useista vapauden loukkauksista, kuten internetin käytön rajoittamisesta.

Evankelisten määrä ohittaa katolisten määrän Keski-Amerikassa

(Lähde: Christianity Today 13.2.2023)

Tutkimusten mukaan evankeliset protestantit ovat nousseet suurimmaksi uskonnolliseksi ryhmäksi Keski-Amerikassa Guatemalassa, Hondurasissa, El Salvadorissa, Nicaraguassa ja Costa Ricassa. Myös tunnustuskuntiin kuulumattomien kristittyjen määrä on noussut ja roomalaiskatolisten vastaavasti laskenut. Tutkituista maista vain Costa Ricassa roomalaiskatoliset ovat enää evankelisia protestantteja suurempi ryhmä.

Alueen väestöstä roomalaiskatolisten osuus on laskenut noin kolmannekseen, kun se 1970-luvulla on ollut 60 %. Syyksi on arveltu roomalaiskatolisen kirkon poliittinen sitoutuneisuus toisaalta aiempiin autoritaarisiin oikeistodiktatuureihin ja toisaalta vasemmistolaiseen ”vapautuksen teologiaan”.

Evankeliset ja tunnustuskuntiin kuulumattomien kristittyjen osuuden kasvua selittää osaltaan myös kaupungistuminen ja toisaalta se, että nämä seurakunnat ovat adaptiivisempia ja niiden pastorit elävät lähellä ihmisiä, luovat yhteisöjä ja osaavat hyödyntää muun muassa sosiaalista mediaa roomalaiskatolista kirkkoa paremmin.

Uskonnolliset vähemmistöt protestoivat Irakin alkoholikieltoa vastaan

(Lähde: Al-Monitor 12.03.2023)

Irak on virallisesti kieltänyt alkoholin myynnin, tuotannon ja tuonnin kovien sakkojen uhalla. Irak ei ole perustuslakinsa perusteella islamistinen valtio, vaikka kansalaisten enemmistö onkin sunni- ja shiiamuslimeita. Islam kieltää alkoholin käytön.

Irakin vanhat ja suhteellisen suuret uskonnolliset vähemmistöt ovat protestoineet lakia vastaan ja kokeneet sen omien vapauksiensa rajoittamisena. Esimerkiksi kristityt, jesidit ja muut uskonnollisetniset ryhmät hyväksyvät alkoholin käytön ja kristityt käyttävät viiniä esimerkiksi ehtoollisella.

Monet alkoholin myyjät Irakissa ovat kristittyjä ja jesideitä ja laki vaikuttaa heihin taloudellisesti. Alkoholikiellon on katsottu osoittavan hallituksen halua muokata Irakia moniuskontoisesta islamilaiseksi maaksi. Useimmat muut muslimimaat säätelevät alkoholin myyntiä ja käyttöä tarkasti, mutta vain harvat kieltävät sen kokonaan.

Shiiamuslimien hallituskoalitio on lain takana. Irakin korkein shiialainen auktoriteetti, Najafin ajatollah Ali Sistani on kannattanut lausumissaan sitä, että Irak on moniuskontoinen eikä islamilainen maa. Hän ei ole myöskään pitänyt alkoholikieltoa hyvänä.

Pohjois-Irakia hallitsevan Kurdistanin viranomaisten oletetaan kumoavan lain ainakin omilla alueillaan. Pohjois-Irak on myös aluetta, jossa asuu suuri joukko Irakin kristityistä.

Zelenskin mukaan Ukraina tavoittelee ”hengellistä itsenäisyyttä”

(Lähde: The Jerusalem Post 13.03.2023)

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenski on perustellut maansa toimia Moskovan patriarkaatin alaista Ukrainan ortodoksista kirkkoa vastaan pyrkimyksenä saavuttaa ”hengellinen itsenäisyys”. Presidentti ja muut Ukrainan johtajat ovat syyttäneet Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon uhkaavan Ukrainan yhtenäisyyttä ja syyttäneet sitä Moskovan kanssa vehkeilystä.

Perjantaina 10.3. Ukrainan viranomaiset määräsivät Moskovan kaitsennassa olevan kirkon johtajat poistumaan aiemmasta pääpaikastaan 980-luvulta periytyvästä Petsherskin lavrasta (eli luostarista). Paikkaa on tutkittu aiemmin ja epäilty kirkonmiesten syyllistyneen vakoiluun Venäjän hyväksi.

Ukrainassa on kaksi suurta ortodoksista kirkkoa: itsenäinen eli autokefaalinen Ukrainan ortodoksinen kirkko, joka on suurempi, mutta jota Moskovan patriarkaatti ei tunnusta sekä rajoitetusti itsenäinen eli autonominen ortodoksinen kirkko, joka on Moskovan patriarkaatin alaisuudessa.

Hongkongilainen oikeusistuin tuomitsee kolme Tiananmenin tapahtumien muistojuhlien järjestäjää vankilaan

(Lähde: Al-Jazeera 11.03.2023)

Hongkongilainen oikeusistuin on tuominnut neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen kolme aktivistia, jotka ovat olleet järjestämässä Tiananmenin eli Taivaallisen rauhan aukion vuoden 1989 tapahtumien muistojuhlaa. Vuonna 1989 Kiinan kansantasavallan kommunistit murskasivat väkivaltaisesti demokratiaa vaatineet rauhanomaiset opiskelijamielenosoitukset. Kiina ei tunnusta tätä tapahtuneeksi.

Aiemmin Hongkongissa on järjestetty vuotuinen muistojuhla ja kynttilämielenosoitus Taivaallisen rauhan aukion tapahtumien muistoksi. Kiina on tiivistänyt otettaan Hongkongista, joka on aiemmin nauttinut Manner-Kiinaa suuremmista poliittisista vapauksista. Kiina sääti Hongkongia koskevan lain kansallisesta turvallisuudesta, jota on käytetty toisinajattelijoita ja demokratia-aktivisteja vastaan.

Hongkong oli Ison-Britannian kruununsiirtomaa vuosina 1843-1997. Sillä on edelleen oma perustuslaki ja asema Kiinan erityishallintoalueena, mutta Kiina on lisännyt kontrolliaan alueen hallinnassa.