Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 2.12.2023

”Väärennetty” kiinalainen Lama vihkii tiibetiläisiä buddhalaismunkkeja virkaan

(Lähde: UCA News 24.11.2023)

Pekingin nimittämä Panchen Lama, jota tavalliset tiibetiläiset kieltäytyvät hyväksymästä Tiibetin buddhalaisuuden toiseksi tärkeimmäksi hengelliseksi johtajaksi, vihki marraskuun alussa 28 munkkia ja kehotti heitä olemaan lojaaleja Kiinan kommunistiselle puolueelle.

Kun Kiinan joukot olivat liittäneet Tiibetin Kiinaan 1950-luvulla, Kiinan joukot tukahduttivat raa’asti tiibetiläiset, jotka uhmasivat Kiinan miehitystä. Tästä syystä Dalai Lama ja hänen kannattajansa pakenivat Intiaan.

Tiibetin buddhalaisuuden korkeimmat henkilöt ovat Dalai Lama ja Panchen Lama. Vuonna 1995 maanpaossa oleva Dalai Lama valitsi 6-vuotiaan pojan Panchen Lamaksi ja julisti hänet edeltäjänsä reinkarnaatioksi. Panchen Laman tehtäviin kuuluu johtaa korkeista laamoista koostuvaa neuvostoa, jonka tehtävänä on löytää Dalai Laman reinkarnaatio nykyisen kuoleman jälkeen.

Kolme päivää sen jälkeen, kun Dalai Lama oli valinnut Panchen Laman, Kiinan viranomaiset sieppasivat pojan ja hänen perheensä. Sen sijaan Peking asetti Pekingissä koulutetun tiibetiläispojan Panchen Lamaksi.

”Väärennetyn” Panchen Laman kerrotaan olevan Kiinan kansan poliittisen neuvoa-antavan kansallisen komitean jäsen.

Joulun vietto peruttu pyhällä maalla

(Lähde: Christianity Today 22.11.2023)

Joulun juhlallisuudet on peruttu Jeesuksen synnyinkaupungissa Betlehemissä, sekä Jerusalemissa, Jordaniassa ja muualla pyhällä maalla. Paikallisviranomaisten päätöstä perusteltiin solidaarisuudella Gazan tilanteen johdosta, jolloin iloista joulun juhlintaa ei pidetty soveliaana sodan raivotessa.

Jo aikaisemmin Jerusalemissa olevat patriarkat ja kristillisten kirkkojen johtajat olivat vedonneet ”tarpeettomien juhlallisuuksien” karsimiseksi joulun vietossa sodan takia. Suosituksena on vain perinteisten jumalanpalvelusten toimittaminen.

Aloite matalamman profiilin joulujuhlallisuuksista tuli Jordaniasta, jossa maan kirkkojen neuvosto ilmoitti ylimääräisten joulujuhlallisuuksien perumisesta. Jumalanpalvelukset kyllä vietetään, mutta esimerkiksi julkisia paraateja, joulukuusten koristelua ja lahjojen jakelua ei järjestetä.

Sekä evankeliset, roomalaiskatoliset että ortodoksiset kirkot ovat hillitystä joulun vietosta yhtä mieltä. Monet papit korostavat sitä, että joulu puhuu rauhasta ja kristittyjen tehtävänä on olla välittämässä rauhaa Lähi-idässä ja rukoilemassa sen puolesta.

Juutalaiset ryhmittymät kritisoivat paavin kannanottoja Israelin ja Hamasin konfliktiin

(Lähde: The Jerusalem Post 23.11.2023)

Juutalaisryhmittymät ovat kritisoineet paavi Fransiscuksen kannanottoja Israelin ja Hamasin konfliktiin ja vaatineet ”selityksiä” niille. Erityisesti keskusteluun on noussut se, että paavi on syyttänyt sekä Hamasia että Israelia ”terrorismista”.

Paavi ilmoitti puheessaan kokevansa tuskaa sekä israelilaisten että palestiinalaisten puolesta. Hänen mukaansa ”tätä sota tekee.  – Tämä ei ole sotaa. Tämä on terrorismia.”

Tämän lausunnon jälkeen Italian rabbien liitto syytti paavin syyttävän molempia osapuolia julkisesti terrorismista. Rabbit myös vaativat kirkon johtajia yksiselitteisesti tuomitsemaan Hamasin hyökkäyksen. Heidän mukaansa hyökkääjien ja hyökkäyksen kohteen rinnastaminen on puolueellista.

Palestiinalaisjärjestöjen mukaan taas ”terrorismi ei oikeuta terroria”, millä se viittaa Hamasin Israelia vastaan kohdistamien terroristi-iskujen jälkeiseen hyökkäykseen Gazaan.

Myös Amerikan Juutalaiskomitea totesi viestipalvelu X:ssä, ettei Israelin itsepuolustus ole terrorismia, vaikka Hamasin tekemä siviilien teurastaminen ja sieppaaminen on. Samalla juutalaisjärjestö vaati Vatikaanilta selitystä paavin lausuntoon.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka muistuttaa holodomorin kauhuista

(Lähde: Orthodox Times 27.11.2023)

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on toimittanut sunnuntaina 26.11. liturgian ja muistopalveluksen holodomorissa kuolleiden ukrainalaisten muistoksi ukrainalaisille käyttöön annetussa ekumeenisen patriarkaatin kirkossa.

Holodomor on Ukrainassa ja Etelä-Venäjällä vuosina 1931-1933 vallinnut nälänhätä, joka johtui osin Neuvostoliiton maatalouden pakkokollektivisoinnista, osittain Stalinin johtaman neuvostohallinnon tietoisesta halusta näännyttää nälkään epäluotettavina pitämiään vähemmistökansallisuuksia kuten ukrainalaisia ja kazakkeja. Nälänhädässä kuoli miljoonia ihmisiä.

Ekumeeninen patriarkka korosti, etteivät menneet hirmuteot saa unohtua. Hän nimitti holodomoria myös kansanmurhaksi.

Ukrainan ja Venäjän sodassa Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti on ottanut voimakkaasti Ukrainan puolen, kun taas Moskovan patriarkaatti tukee Venäjän hallintoa. Holodomor on puolestaan eräs historiallisista asioista, joka hiertää Ukrainan ja Venäjän välejä. Tapahtuma on saanut kautta maailman uutta näkyvyyttä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Kremlin mukaan yhteistyö Venäjän kanssa hyödyttää Eurooppaa

(Lähde: Anadolu Ajansi 29.11.2023)

Turkkilaisen uutistoimiston mukaan Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi keskiviikkona, että pakotteet ovat osoittautuneet tehottomiksi, koska niiden ”raskaasta kuormituksesta” huolimatta Venäjän talous on alkanut kasvaa.

Suomen päätöstä vahvistaa rajaturvallisuutta Venäjän vastaisella rajalla Peskov luonnehti ”täysin provosoimattomaksi, perusteettomaksi aseellisten yksiköiden keskittämiseksi Venäjän rajalle”.

”Kukaan ja mikään ei uhkaa Suomea, ja tässä tapauksessa tämä on tietysti täysin kohtuuton toimenpide rajan turvallisuuden varmistamiseksi, koska siellä ei ole mitään uhkaa eikä todellisuudessa ole mitään jännitteitä”, hän korosti.

Hän kuitenkin varoitti, että sotilasjoukkojen keskittämisestä rajalle voi syntyä jännitteitä: ”Suomalaisten pitäisi ymmärtää, että tämä on uhka meille”, hän sanoi.

Venäjä sai 29. marraskuuta Suomelta ilmoituksen päätöksestä sulkea viimeinen toimiva rajanylityspaikka 30. marraskuuta alkaen. Samaan aikaan Puola aikoo joidenkin mediatietojen mukaan lähettää Suomeen joukon sotilaita auttamaan rajan vartioinnissa.

Kymmenettuhannet marssivat Lontoossa antisemitismiä vastaan, mukana myös Britannian ex-pääministeri Boris Johnson

(Lähde: Religion News 28.11.2023)

Kymmenettuhannet ihmiset, muun muassa Britannian entinen pääministeri Boris Johnson, kokoontuivat viime sunnuntaina Lontoossa antisemitismin vastaiseen marssimarssiin, päivä sen jälkeen, kun suuret ihmisjoukot olivat osallistuneet palestiinalaismielenosoitukseen. Johnsonin kanssa marssilla oli mukana Britannian päärabbi Ephraim Mirvis ja korkea-arvoisia hallituksen virkamiehiä, jotka ilmaisivat solidaarisuutensa juutalaisyhteisöä kohtaan.

Järjestäjät pitivät sitä suurimpana antisemitismin vastaisena kokoontumisena Lontoossa lähes vuosisataan. Sunnuntain marssin järjestäjät sanoivat, että se oli suurin vastaavanlainen kokoontuminen sitten vuoden 1936, jolloin sadattuhannet ihmiset estivät Britannian fasistiliiton suunnitteleman marssin juutalaisalueen läpi.

Campaign Against Antisemitism -järjestön johtaja Gideon Falter sanoi, että mielenosoitus järjestettiin sen jälkeen, kun palestiinalaismielenosoitukset olivat jatkuneet viikkoja ja tehneet pääkaupungista ”kielletyn alueen juutalaisille”.