Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 20.8.2022
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Iranin kristittyjä jälleen tuomittu uskonsa tähden vankilaan
(Lähde: Middle East Concern 16.08.2022)
Iranilaiset kristityt Homayoun Zhaveh ja hänen vaimonsa Sara Ahmad on suljettu pahamaineiseen Evinin vankilaan Teheraniin 13. elokuuta.
Iranin tiedustelupalvelu pidätti hänet alun perin kesäkuussa 2019. Homayoun vapautettiin kuukauden kuluttua, mutta Sara vietti 67 päivää vangittuna – puolet ajasta eristyssellissä, jossa hän kesti äärimmäistä psyykkistä painetta.
Marraskuussa 2020 Sara tuomittiin 11 vuodeksi vankeuteen syytettynä hänen väitetystä roolistaan kotiseurakunnan johtamisessa ja Homayoun kahdeksi vuodeksi kotiseurakunnan jäsenyydestä. Tuomioon sisältyi lisäksi kahden vuoden matkustuskielto ulkomaille, kahden vuoden kielto kuulua mihinkään sosiaaliseen tai poliittiseen ryhmään sekä kuuden kuukauden yhdyskuntapalvelu.
He valittivat päätöksestä, mutta tuomiot pysyivät voimassa. Saran vankeusrangaistus kuitenkin alennettiin kahdeksaan vuoteen. Heidän asianajajansa pyysi uudelleenkäsittelyä, mutta kesäkuussa 2021 korkein oikeus hylkäsi hakemuksen.
13. elokuuta 2022 Homayoun ja Sara saivat kutsun tulla vankilaan. He otaksuivat, että heille palautetaan takavarikoitu omaisuus. Sen sijaan heidät molemmat pidätettiin.
Ystävät ovat huolissaan heidän hyvinvoinnistaan, varsinkin kun Homayoun kärsii pitkälle edenneestä Parkinsonin taudista.
Kiinalainen tutkimusalus Sri Lankalla huolestuttaa
(Lähde: UCA News 16.08.2022)
Kiinalainen tutkimusalus saapui Sri Lankan eteläiseen Hambantotan syvänmeren satamaan tiistaina. Satama on Kiinan hallinnoima. Sri Lanka ilmoitti, että alukselle oli myönnetty lupa telakoitua Hambantotaan ja jäädä sinne kuudeksi päiväksi. Intia ja Yhdysvallat ovat esittäneet asiasta huolestumisensa.
Virallisesti kiinalainen alus on tutkimusalus, mutta Intian median mukaan se on samalla vakoilualus. Intia pelkää Kiinan kasvavaa läsnäoloa Intian valtamerellä ja vaikutusvaltaa Sri Lankassa. Kiinalainen alus päästettiin satamaan sillä ehdolla, että se pitää automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) päällä ollessaan Sri Lankan vesillä, eikä se saa tehdä tieteellistä tutkimusta.
Hambantotan satamaa ylläpitää Kiina, joka vuokrasi sen 99 vuodeksi 1,12 miljardilla dollarilla. Sri Lanka maksoi 1,4 miljardia dollaria kiinalaiselle yritykselle sataman rakentamisesta. Sri Lanka lainasi runsaasti Kiinalta vuosina 2005–2015 ja antoi vuonna 2017 Kiinalle vuokrasopimuksen Hambantotan satamasta, joka sijaitsee tärkeällä idän ja lännen välisellä laivaväylällä. Kiina on edelleen Sri Lankan suurin kahdenvälinen velkoja. Kiinan tuki on välttämätön Sri Lankalle, joka kärsii tällä hetkellä vakavasta talouskriisistä, jotta se voisi järjestää uudelleen ulkoisen lainansa voidakseen saada Kansainvälisen valuuttarahaston tukipaketin.
Iranilainen kristityksi kääntynyt hävisi juttunsa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa
(Lähde: Christian Today 16.08.2022)
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on hylännyt iranilaisen kristityksi kääntyneen valituksen. Hänelle ei myönnetty turvapaikkaa Saksassa. Nyt hän saattaa joutua karkotettavaksi, mikä merkitsee vainon vaaraa Iranissa.
Kyseessä on 44-vuotias iranilainen puuseppä. Hän haki turvapaikkaa Saksasta vuonna 2018, mutta Saksan viranomaiset hylkäsivät hänen hakemuksensa. Mies valitti hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi hänen kanteensa. Oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan, että ”ei ole erityisen todennäköistä”, että muslimi kääntyisi kristityksi sen jälkeen, kun hänen lankonsa on surmattu ja hänen vaimoaan pahoinpideltiin kristityksi kääntymisen vuoksi.
Hakija kertoi liittovaltion siirtolais- ja pakolaisvirastolle, että hänen lankonsa, joka oli vangittu osallistumisesta kotikirkkoon, tutustutti hänet kristinuskoon. Sittemmin lanko tapettiin harjoittaessaan uskoaan vankilassa.
Iranin turvallisuuspoliisin joukot tunkeutuivat hakijan perheen kotiin ja takavarikoivat kirjoja, tietokoneen, passit ja Raamatun. Perhe pakeni Turkkiin ja myöhemmin Saksaan, jossa hän on aktiivisesti levittänyt evankeliumia iranilaisten keskuudessa.
Iranin hallituksen näkemys on, että kaikki etniset persialaiset ovat määritelmän mukaan muslimeja ja kaikkia persialaisia kristittyjä pidetään ”luopioina”. Kaikenlaista persiankielistä kristillistä toimintaa pidetään laittomana.
Iranissa iloitaan kirjailija Salman Rushdien puukotuksesta
(Lähde: Al Monitor 15.08.2022)
Kovan linjan iranilainen Kayhan-sanomalehti otsikoi artikkelinsa: ”Rushdie sai jumalallisen koston, Trump ja Pompeo ovat seuraavat”. Artikkelissa kerrataan, kuinka ajatollah Khomeini piti Rushdien romaania ”Saataniset säkeet” loukkauksena islamia, Profeettaa ja Koraania kohtaan. Vuonna 1989 Khomeini julkaisi fatwan, jossa kehotettiin muslimeja tappamaan Rushdien, ja ne, jotka olivat kirjan julkaisemisen takana.
Artikkelissa todettiin, että huolimatta Yhdysvaltain ja Britannian turvapalveluista, Rushdie ei kyennyt piiloutumaan ja hänen kimppuunsa hyökättiin keskellä päivää julkisessa esiintymisessä. Artikkelissa jatkettiin, että tämä tosiasia aiheuttaa varmasti huolta entiselle presidentille Donald Trumpille ja puolustusministeri Mike Pompeolle, sillä molemmat osallistuivat päätökseen Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qasem Soleimanin salamurhaamiseksi Bagdadin lentokentällä vuonna 2020. Iran on vannonut kostavansa murhan.
”Hyökkäys Salman Rushdiea vastaan on osoittanut, että kosto rikollisille USA:n maaperällä ei ole vaikea asia ja tämän jälkeen Trump ja Pompeo tuntevat vaaran. Kosto on lähellä”, Kayhan-lehti kirjoitti.
Yksikään Iranin hallituksen virkamies ei ole ottanut vastuuta iskusta. Iranin ulkoministeriön tiedottaja sanoi ensimmäisessä virallisessa vastauksessa hyökkäykseen, että kenelläkään ei ole oikeutta syyttää Irania ja lisäsi, että vain Rushdie itse ansaitsee tuomion.
Hizbollah uhkailee maroniittikristittyjen patriarkkaa tämän ilmaistua tukensa Libanonin puolueettomuudelle
(Lähde: Catholic News Agency 13.08.2022)
Pääosin Libanonissa vaikuttavan maroniittikirkon johtaja, patriarkka Bechara Boutros Rai on saanut osakseen uhkailuja maan radikaalin ja Iran-mielisen shiialaispuolueen Hizbollahin kannattajilta sen jälkeen, kun hän oli vedonnut Libanonin alueelta tehtäviä raketti-iskuja vastaan ja tukenut rauhaa ja Libanonin maaperän puolueettomuutta Lähi-idässä.
Patriarkka otti näihin asioihin kantaa saarnassaan kaksi päivää sen jälkeen, kun Iranin tukema Hizbollah oli iskenyt 19 raketilla Israeliin – kuitenkaan mainitsematta Hizbollahia suoraan. Hänen mukaansa mikään puolue ei voi tehdä päätöksiä sodasta ilman 2/3 enemmistöä parlamentissa, niin kuin Libanonin perustuslaki sanoo.
Patriarkan lausunnon jälkeen Hizbollahin tukijat ovat uhkailleet häntä muun muassa sosiaalisessa mediassa esimerkiksi hirttämisellä. Monet libanonilaiset ja ulkomaiset valtiojohtajat ovat osoittaneet tukensa patriarkan lausunnolle.
Roomalaiskatolisen kirkon kanssa ehtoollisyhteydessä oleva maroniittikirkko on Libanonin suurin kristillinen kirkko. Tästä syystä patriarkka Bechara Boutrous Rai on myös kardinaali. Libanonin perustuslaki jakaa parlamenttipaikat ja useimmat virat maan yli kymmenen uskonnollisen ryhmän kesken, esimerkiksi presidentti on aina maroniittikristitty, pääministeri sunnimuslimi ja parlamentin puhemies shiia.
Irak edistää uskontojen välistä vuoropuhelua Vatikaanin tuella
(Lähde: Al-Monitor 11.08.2022)
Irakin ulkoministeriö ilmoitti 5.8., että se on päättänyt kolmannen uskontojen välisen dialogin konferenssin valmistelut. Konferenssin ideana on lisätä ymmärtämystä ja hyvää tahtoa maan uskontokuntien: sunnien, shiiojen, erilaisten kristillisten ryhmien, mandealaisten ja jesidien välillä. Monet maan uskonnollisista vähemmistöistä ovat kärsineet kovin radikaalin Islamilaisen valtion hallitessa osia Irakista vuosina 2014-2017.
Jo aiemmin Irakin ulkoministeriö ilmoitti, että konferenssi pidetään yhteistyössä Vatikaanin kanssa. Paavi Franciscus vieraili Irakissa viime vuonna, tapasi monia tärkeitä uskonnollisia johtajia ja vetosi rauhan ja vapauden puolesta.
Irakin valtio on sen jälkeen ainakin virallisesti ilmaissut halukkuutta uskontojen väliseen vuoropuheluun. Muun muassa opetussuunnitelmissa pyritään korostamaan eri uskonryhmien välistä rinnakkaiseloa ja rauhantahtoisuutta. Aiemmin järjestettyihin konferensseihin on osallistunut valtionhallinnon edustajia hengellisten johtajien lisäksi. Tällä kerralla mukana on myös Vatikaanin edustajia.
Lue ohjeet kommentoinnille