Patmos-blogi

Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 21.8.2021

Timo Keskitalo Pastori Timo Keskitalo on toiminut pitkään maahanmuuttajatyössä Englannissa, Suomessa ja Lähi-idässä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kasteopetuksen antamisesta muslimeille, jotka haluavat liittyä kristilliseen kirkkoon. Patmos Lähetyssäätiö tarjoaa seurakunnille ja järjestöille koulutusta. Timo Keskitalon vierailua voi tiedustella patmos (at) patmos.fi tai 09-8567 4988.
Julkaistu:

Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.

Yhdysvalloissa roomalaiskatoliset osoittavat mieltään aborttia vastaan ulkoilmamessuin ja rukouksin
Catholic News Agency 17.8.2021

Yhdysvalloissa Denverissä noin 100 roomalaiskatolista kristittyä kokoontui Coloradon osavaltion suurimman abortteja tekevän Planned Parenthood -klinikan edustalle osoittamaan mieltä syntymättömien lasten elämän puolesta. Tarkoituksena oli aloittaa 40 Days for Life 365 (40 päivää elämän puolesta 365) kampanjointi syntymättömien lasten puolesta. Kampanja alkoi 14 elokuuta ulkomessulla aborttiklinikan edustalla.

Kampanjan tarkoituksena on olla läpi vuoden rukousvartiona syntymättömien lasten puolesta ja näin Denver on liittynyt yhä kasvavaan joukkoon Yhdysvaltain kaupunkeja, joissa tällaista vartiota pidetään. Aikaisemmin rukouskampanjat ovat kestäneet 40 päivää keväisin ja syksyisin.

Rukouskampanjaa organisoimassa olleen Brad Maddockin mukaan Jumala on jo näyttänyt voimansa tuhansien henkiin jääneiden vauvojen kautta.

Jo vuonna 2016 Coloradon roomalaiskatolinen arkkipiispa vietti messua 1800 uskovan kanssa aborttiklinikan edessä.

Pro life -liikkeessä mukana olevan Alvede King luonnehtii aborttiklinikoita “rasismiteollisuudeksi”. Hän kertoo aborttien tappavan Yhdysvalloissa enemmän afroamerikkalaisia kuin aseväkivallan, sydäntautien, syövän ja AIDS:in yhteensä. Hänen mukaansa jopa joka neljäs afroamerikkalainen lapsi abortoidaan.

 

Afganistanin kristityt ovat kauhuissaan Talibanin valtaannoususta
CBN News 16.8.2021

Ääri-islamilaisen Taliban valtasi Afganistanin pääkaupungin Kabulin viime sunnuntaina 15.8. Tämän on odotettu tietävän hirvittäviä aikoja maan naisille ja kaikille uskonnollisille vähemmistöille, muun muassa Afganistanin vähille kristityille.

ICC:n (International Christian Concern) haastatteleman nimettömän kristityn johtajan mukaan Talibanilla on valtava vaikutusvalta ihmisiin, jotka antavat heille tietoja välttääkseen joutumasta väkivallan kohteeksi. Kristityt eivät voi luottaa edes perheenjäseniinsä.

Afgaanikristityn mukaan Taliban tulee varmasti teloittamaan joitakin julkikristittyjä ja näin osoittamaan, etteivät tule sellaista suvaitsemaan lainkaan. Hän myös pelkää, että kristittyjen perheiden lapset viedään Talibanin sotasaaliina. Lapset pakkokäännytetään hänen mukaansa islamiin ja tytöt pakkonaitetaan Taliban-taistelijoille ja pojat pakotetaan lapsisotilaiksi.

Haastattelun päätteeksi afgaanikristitty totesi: “Jumalalla on tarkoitus ja suunnitelma. Hän tietää, mikä on parhaaksi Hänen lapsilleen Afganistanissa”.

Paikoitellen sunnalaiset moskeijat ovat juhlineet Talibanin Kabulin valloitusta “sunnalaisuuden ja islamin voittona”. Tämä on huolestuttanut kristittyjä kautta Lähi-idän ja erityisesti Irakissa kristityt ovat huolissaan tulevaisuudestaan.

 

Latvian evankelis-luterilainen kirkko hakee tunnustuksellisten luterilaisten kirkollista yhteyttä
International Lutheran Council 16.8.2021

Latvian evankelis-luterilainen kirkko on päättänyt kirkolliskokouksessaan 6.8.2021 hakea jäsenyyttä Kansainvälisessä luterilaisessa neuvostossa (International Lutheran Council, ILC). ILC on tunnustuksellisten luterilaisten kirkkojen yhteistyöelin, joka korostaa Raamatun auktoriteettia ja koko luterilaisessa tunnustuksessa pysyttäytymistä. Kaikki ILC:n jäsenkirkot muun muassa torjuvat naispappeuden ja homoavioliitot Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen vastaisina.

Samalla Latvian kirkko päätti erota Keski-Euroopan protestanttisten kirkkojen kommuniosta Leuenbergin konkordiasta, johon kuuluu ehtoollisopiltaan hyvin erilaisia protestanttisia kirkkoja.

ILC:tä suurempi luterilainen kirkkoyhteisö on Luterilainen Maailmanliitto (LML), johon kuuluvilla kirkoilla on keskenään hyvin erilaisia käsityksiä Raamatun arvovallasta ja moraalikysymyksistä. LML:n jäsenkirkoissa on noin 77 miljoonaa jäsentä. LML:n jäseniä ovat mm. Suomen ja Ruotsin evankelis-luterilaiset kirkot sekä Etiopian Mekane Yesus -kirkko. Latvian evankelis-luterilainen kirkko on ennestään myös LML:n jäsen.

ILC:n pääsihteeri Timothy Quill ilmaisi ilonsa Latvian kirkon päätöksestä ja totesi kirkolla olevan jo ennestään hyvät suhteet monien ILC:n jäsenkirkkojen kanssa. ILC:n jäsenkirkkoihin kuuluu maailmanlaajuisesti runsaat 7 miljoonaa jäsentä. Jäsenkirkkoja on 54. Suomesta ILC:hen kuuluu Suomen evankelis-luterilainen Lähetyshiippakunta.

Latvian evankelis-luterilainen kirkko olisi liittyessään ensimmäinen perinteinen luterilainen valtakirkko, joka liittyy ILC:hen. Latvian kirkolla on arviolta 700 000 jäsentä. Latvian kirkko ei nykyisellään hyväksy naispappeutta eikä homoavioliittoja, vaikka neuvostovallan aikana kirkossa vihittiin myös naispappeja. Nykyisen arkkipiispa Janis Vanagsin aikana vuodesta 1993 naisia ei kuitenkaan ole vihitty papeiksi ja kirkko torjui naispappeuden vuonna 2016 yli kolmen neljänneksen enemmistöllä.

 

Viesti katoliselta papilta Afganistanista
Church Militant 17.8.2021

Afganistaniin loukkuun jääneet intialaiset jesuiitat kertovat, että Taleban on aloittanut kristittyjen metsästyksen. Nyt jäljitetään maassa olevia kristittyjä pappeja ja ulkomaisia ​​avustustyöntekijöitä.

Talebanilla ”on luettelo kaikista organisaatioista ja niiden profiileista” ja ”joissain paikoissa he ovat aloittaneet ovelta ovelle -tutkimuksia organisaation henkilöstöstä”, intialainen jesuiittapappi Jerome Sequeira kirjoitti epätoivoisessa viestissä, joka lähetettiin yksityiselle WhatsApp -ryhmälle maanantaina.

Useat kristityt  avustustyöntekijät ja afganistanilaiset kristityt ovat jo saaneet Talebanilta kirjeitä, joissa sanotaan: ”Tiedämme, missä olet, ja tiedämme, mitä teet. Tulemme hakemaan sinut.” Kristityt ovat olleet yönsä hereillä, lähettäneet tekstiviestejä toisilleen ja rukoilleet.

Intialaiset jesuiitat ovat palvelleet Afganistanissa vuodesta 2004 lähtien ja perustaneet kouluja ja kouluttaneet yli 300 opettajaa ja kouluttaneet 25 000 poikaa ja tyttöä. Jesuiitat ovat myös auttanut maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä ja naapurimaista tulleita paluumuuttajia.

WhatsApp -viestissään pappi Sequeira sanoi onnistuneensa pääsemään lentokentälle maanantaiaamuna huolimatta siitä, että Taleban oli ottanut tien ja lentokentän hallintaansa. Mutta lentokentällä oli tuhansia ihmisiä. Lentokentän henkilökunta oli paennut paikalta. Ihmiset tunkeutuivat lentokoneisiin ilman turvatarkastuksia, lippuja tai passia. Isä Sequeira joutui palaamaan takaisin majapaikkaansa odottamaan tilanteen mahdollista rauhoittumista.

  

Turkki pyrkii nyt luomaan yhteyden Afganistania hallitsevan talibanin kanssa
Al Monitor 17.8.2021

Turkin viranomaiset ovat kiitelleet Talebania ulkomaalaisille ja diplomaattisille edustustoille lähettämistä myönteisistä viesteistä. Toivottavasti ne näkyvät myös tekoina, Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoğlu sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Jordanian kollegansa Ayman Saffadin kanssa Ammanissa.

Taleban ilmoitti tiistaina ”yleisestä armahduksesta” kaikille hallituksen virkamiehille ja kehotti heitä palaamaan töihin. Ilmoituksen tehnyt Talebanin kulttuurikomission jäsen Enamullah Samangani sanoi myös, että myös naiset saavat oikeuksia ”sharia -lain mukaisesti”.

Aiemmin Turkki oli tarjoutunut lähettämään sotilaansa turvaamaan Kabulin lentokentän turvallisuuden. Turkki on nyt peräytynyt lupauksestaan ja toteaa lähettävänsä joukkojaan Afganistaniin vain Talebanin kutsusta. Taleban on puolestaan toistanut vaatimuksensa turkkilaisten joukkojen poistumisesta elokuun loppuun mennessä.

Turkki on pitänyt suurlähetystönsä auki, mutta siirtänyt sen Kabulin lentokentälle lauantaina 14. elokuuta, sekä auttamaan evakuoinnissa että seuraamaan tilannetta tarkasti. Turkin intresseissä on estää afgaaneja pakenemasta maasta, sillä monet maasta pakenevat pyrkivät Iranin kautta Turkkiin. Turkin presidentti Erdogan sanoi sunnuntaina, että on tarpeen tehostaa diplomaattisia ja turvatoimia, jotta afgaanien kasvava muuttoliikeaalto Turkkiin voidaan pysäyttää.

  

Turkki rakentaa muuria Iranin vastaiselle rajalle estääkseen afgaanipakolaisten rajanylityksen
Rudaw 18.8.2021

Turkki lähettää uuden pakolaiskriisin pelossa sotilaita valvomaan Iranin vastaista rajaa estääkseen afganistanilaisten pakolaisten tulvan. Uutistoimisto AP haastatteli joitain pakolaisia lähellä rajaa. He arvioivat sopivaa reittiä vuorten yli Iranista Turkkiin. Iranissa heidät oli jo ryöstetty. He olivat nyt ilman rahaa ja puhelimia.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdogan myönsi, että Turkki kohtaa uuden pakolaisaallon Afganistanista, ja sanoi, että hänen hallituksensa tekee yhteistyötä Pakistanin kanssa vakauden aikaansaamiseksi sodan tuhoamassa maassa. Turkin puolustusministeri Hulusi Akar sanoi, että Iranin rajaa vahvistetaan sotilailla ja että rajalle pystytettävä muuri lähestyy valmistumistaan.

Turkissa asuu jo noin 4 miljoonaa siirtolaista, joista suurin osa on syyrialaisia ​​pakolaisia, jotka pakenivat naapurimaan sisällissotaa. Maahanmuuttovastainen mieliala on jo nyt korkealla maassa, koska se kamppailee talousongelmien kanssa – mukaan lukien korkea työttömyys -, joita koronaviruspandemia on pahentanut.

Sosiaalisessa mediassa viime kuukausina kiertävissä videokuvissa on esitetty nuorten miesten ryhmiä, jotka saapuvat Turkkiin Iranista. Jopa 1000 siirtolaista ylittää Iranin rajan päivittäin. Iranin rajaa sunnuntaina tarkastanut puolustusministeri Akar sanoi, että noin 62 000 ihmistä on estetty ylittämästä rajaa vuoden alusta lähtien.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (1)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. julkinensana

    Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on tullut kuuluisaksi ärkäkkäästä syyttämisestä ja siitä, ettei hänen määräämänsä syytteet ole suinkaan aina menestyneet oikeusistuimessa. Esim. Tammisaaren varuskunnan autonkuljettajaa vastaan nostettu syytä, mikä kaatui. Syyttämistä vastusti mm. aluesyyttäjä, mutta valtakunnansyyttäjä määräsi syytteen, joka ei menestynyt.

    Nyt on käynnissä syyte Päivi Räsästä vastaan, mistä varatuomari Esko Nurminen on tehnyt kantelun oikeuskanslerille. Hänen mielestä ei ole laillista ottaa Päivi Räsästä varoittavaksi ennakkotapaukseksi ja jättää muut tapaukset poliisitutkinnan ja syytteiden ulkopuolelle. Nurminen kysyy kantelussaan, ovatko syyttäjät noudattaneet Räsäsen tapauksessa yhdenvertaisuutta lain edessä vai ovatko he syyllistyneet syrjintään viranomaisina.

    Nyt valtakunnansyyttäjä on taas määrännyt poliisitutkinnan asiassa, missä poliisin mielestä ei ole tapahtunut rikosta. Valtakunnansyyttäjä on määrännyt poliisin tekemään esitutkinnan nettikirjoituksesta, jossa pohdiskellaan, miten muslimien joukkotuhoaminen Suomessa toteutettaisiin. Epäillyt rikosnimikkeet ovat tässä vaiheessa kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä päätoimittajarikkomus.

    Helsingin poliisi päätti aiemmin, että asiasta ei aloiteta esitutkintaa. Poliisi katsoi, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta vaan kirjoitus mahtuu sananvapauden raameihin. Kirjoitus on julkaistu vuonna 2016 äärioikeistolaiseksi luonnehditussa verkkojulkaisussa. Poliisille tehtiin tutkintapyyntö tammikuussa 2020. Helsingin poliisin päätös jättää esitutkinta tekemättä on päivätty maaliskuussa 2020.

    – Artikkeli on kieleltään ja tyyliltään asiallinen. Artikkeli on luonteeltaan pohdiskeleva ja yleisluontoinen, eikä se sisällä sellaisia konkreettisia elementtejä, jotka voitaisiin panna täytäntöön, sanotaan Helsingin poliisin päätöksessä.

    Valtakunnansyyttäjä näyttää toimivan jonkinlaisena moraalipoliisina tavoitteena siivota kaikki hänen poliittista näkemystä vastaan olevan mielipiteet. Suomessa pitäisi olla uskonnon- ja sananvapaus, mutta valtakunnansyyttäjä on lähtenyt koettelemaan näiden vapauksia rajoja omien poliittisten päämääriensä edistämiseksi.