Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 25.6.2022
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Iran väittää pidättäneensä israelilaisia vakoojia, jotka suunnittelevat ydintutkijoiden tappamista
(Lähde: Al Monitor 21.06.2022)
Iranin tiedotusvälineet raportoivat 21. kesäkuuta, että Iran pidätti kolme henkilöä, joiden väitetään olevan Israelin tiedustelupalvelu Mossadin agentteja.
Zahedanin kaupungin syyttäjän mukaan pidätykset tehtiin useissa kohteissa eri puolilla Irania tiedusteluministeriön kahdeksan kuukautta kestäneen tarkan tarkkailuoperaation jälkeen.
”Agenteille oli annettu tehtäväksi murhata ydintutkijoita”, syyttäjä kertoi tiedottajalle ja lisäsi, että raskaiden todisteiden edessä nämä kolme eivät vastustaneet pidätyksiä.
Ainakin viisi iranilaista ydintutkijaa on murhattu vuodesta 2010 lähtien. Iran katsoo Israelin olevan syyllinen murhiin. Israelin hallitus, joka pitää Iranin ydin- ja ohjusohjelmia uhkina olemassaololleen, ei ole kiistänyt eikä vahvistanut osallisuuttaan.
Israelin tiedustelukoneiston väitetyt soluttautumiset ja sabotoinnit Iranin sisällä ovat viime kuukausina saavuttaneet uuden huippunsa. Iran ilmoitti 13. kesäkuuta myös kahden maan ohjusohjelmasta vastaavan ilmailu- ja avaruusteollisuuden parissa työskentelevän asiantuntijan ”marttyyrikuolemasta”. Ja 20. kesäkuuta Iranin puolustusministeriö vahvisti, että 26. toukokuuta Parchinin sotilaskompleksissa tapahtunut räjähdys oli sabotaasi.
Iranin tiedusteluministeriö on aikaisemmin pidättänyt agenteiksi epäiltyjä henkilöitä, jotka on sittemmin vapautettu syyttöminä.
”Meillä ei ole tulevaisuutta”, sanovat Afganistanin sikhit iskun jälkeen
(Lähde: UCA News 21.06.2022)
Hyökkäys sikhitemppeliin tapahtui vain päiviä sen jälkeen, kun Intian hallituksen delegaatio vieraili Kabulissa keskustelemassa Intian suurlähetystön uudelleen avaamisesta. Asemiehet ampuivat ensin temppelin pääporttia ja tappoivat vartijan, minkä jälkeen he hyökkäsivät sisään, ampuivat ja heittivät kranaatteja, selviytyneet kertoivat. Minuuttia myöhemmin autopommi räjähti kompleksin ulkopuolella ja rikkoi läheisten rakennusten seinät ja ikkunat. Iskusta otti vastuun Islamilainen valtio, joka kohdistaa iskunsa säännöllisesti Afganistanin vähemmistöyhteisöjen jäseniin.
Kymmeniä afganistanilaisia sikhejä oli kerääntynyt temppelinsä hiiltyneiden raunioiden luokse toivoen, että heidät evakuoitaisiin nopeasti. He olivat luopuneet toivosta, että voisivat enää elää syntymämaassaan.
Sikhien yhteisö on ollut kohteena aiemminkin. Maaliskuussa 2020 ainakin 25 ihmistä kuoli, kun asemiehet hyökkäsivät toiseen temppeliin Kabulissa. Vuonna 2018 ainakin 19 ihmistä, joista suurin osa oli sikhejä, kuoli itsemurhapommi-iskussa itäisessä Jalalabadin kaupungissa. Kun Taleban kaappasi vallan viime elokuussa, monet sikhit etsivät turvaa temppelistä.
Afganistanissa asuvien sikhien ja hindujen määrä oli pudonnut noin 200:aan viime vuoden lopulla, kun vielä 1970-luvulla heitä oli noin puoli miljoonaa. Suurin osa jäljellä olevista sikheistä on kauppiaita, jotka myyvät Intiasta ja Pakistanista tuotuja kasviperäisiä lääkkeitä ja elektroniikkatuotteita.
Sunnuntaina taas kaksi hyökkäystä kirkkoihin Nigeriassa — kolme kuollut, 30 kaapattu
(Lähde: Catholic News Agency 20.6.2022)
Asemiehet ovat jälleen hyökänneet kahteen kirkkoon Nigeriassa sunnuntaiaamuna hieman seitsemän jälkeen 19.6. kesken jumalanpalveluksen. Hyökkäyksen kohteena oli yksi roomalaiskatolinen ja yksi baptistikirkko. Kolme ihmistä kuoli ja ainakin 30 kaapattiin.
Aseistautuneet moottoripyöräilijät hyökkäsivät kahteen kirkkoon Luoteis-Nigeriassa Kadunan osavaltiossa. Paikallislähteiden mukaan surmatut kuuluivat Pyhän Mooseksen katoliseen seurakuntaan ja kaapatut Maranatha baptistiseurakuntaan. Hyökkääjien uskotaan olleet Pohjois-Nigerian islamisteja.
Nigeria on väkiluvultaan Afrikan suurin valtio, jossa maan pohjoisosissa asuvia muslimeita on hieman yli puolet väestöstä. Kristityt ovat enemmistö maan eteläosissa ja heitä on hieman alle puolet koko maan väestöstä. Viime vuonna Nigeriassa ainakin 4650 kristittyä sai surmansa uskonsa takia ja tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana uhriluku on jo lähes 900. Kristittyjä surmataan uskonsa tähden Nigeriassa enemmän kuin missään muussa valtiossa.
Kirkkojen maailmanneuvosto tuomitsee ankarasti Ukrainan sodan
(Lähde: Orthodox Times 19.6.2022)
Kirkkojen maailmanneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Neuvoston antamassa julkilausumassa tuomittiin Ukrainan sota ankarasti ja yksiselitteisesti. Erityisen tuomion sai hyökkäys Ukrainan suvereenia valtiota kohtaan. Lisäksi lausumassa kannettiin huolta kuolemista, karkotuksista, tuhoutuneista suhteista ja globaalin nälänhädän riskin suurenemisesta sekä monien maiden taloudellisista ja poliittisista vaikeuksista, joihin sota seurauksineen voi johtaa.
Kirkkojen maailmanneuvosto kutsui koko kansainvälistä yhteisöä edistämään välitöntä tulitaukoa ja kestävää rauhaa. Sekä Venäjän että Ukrainan kirkko ovat kirkkojen maailmanneuvoston jäseniä. Kokouksessa kuultiin ensimmäistä kertaa myös Venäjän kirkon näkemyksiä. Venäjän kirkon edustajat eivät esittäneet poikkeavia ehdotuksia julkilausuman tekstiin.
Lisäksi maailmanneuvosto tuomitsi kaiken uskonnollisen kielen ja hengellisen johtajuuden väärinkäytön, jolla pyritään oikeuttamaan aseellista hyökkäystä.
Paavi ilmaisee huolensa kristinuskon säilymisestä Lähi-idässä keskustellessaan melkiittisen piispainkokouksen kanssa
(Lähde: Vatican News 20.6.2022)
Paavi Franciscus tapasi Antiokian kreikkalaiskatolisen melkiittikirkon piispainkokouksen jäseniä Roomassa. Avajaispuheenvuorossaan maanantaina 20.6. paavi kehotti kirkkoa muistamaan tehtäväänsä todistaa Kristuksesta myös meidän aikamme keskellä. Antiokian patriarkaatti sijaitsee nykyisin Syyriassa ja paavi muistutti, että myös monet paavit olivat alkuaan syyrialaisia. Paavin mukaan Lähi-idän ja Syyrian kristittyjen kohtalo on koko kirkon huolenaihe.
Paavin mukaan on olemassa oikea huoli siitä, selviääkö kristinusko Lähi-idässä. Erityisesti paavi viittasi Syyrian toistakymmentä vuotta jatkuneeseen sotaan ja ISIS-järjestöön.
Antiokian patriarkaatti on yksi niin kutsutuista vanhoista patriarkaateista eli johtavista piispanistuimista, jotka saivat virallisen asemansa myöhäisantiikissa. Kreikkalaiskatolisella melkiittikirkolla tarkoitetaan kreikkaa liturgiassaan käyttävää kirkkoa, joka seuraa bysanttilaista eli ortodoksista jumalanpalvelusjärjestystä, mutta joka on ehtoollisyhteydessä roomalaiskatoliseen kirkkoon ja tunnustaa paavin aseman kirkon päänä.
Kiina aikoo avata Afganistaniin valtavan kuparikaivoksen
(Lähde: UCA News 22.06.2022)
Kun Taleban oli astumassa valtaan viime elokuussa, Kiinan valtio oli ensimmäisenä tapaamassa Talebanin edustajia. Kiina haluaa päästä hyödyntämään Afganistanin valtavia luonnonrikkauksia. Afganistanin maaperässä on runsaasti kuparia, rautaa, bauksiittia, litiumia ja monia harvinaisia metalleja, joiden arvoksi arvioidaan yli biljoona dollaria.
Nyt Kiina on himoitsemassa valtavaa kupariesiintymää lähellä Kabulia. Kiina haluaa avata avolouhoksen paikkaan, jolla on suuri arkeologinen arvo. Mes Aynak oli 2000 vuotta sitten suuri buddhalainen kaupunki. Kaupungin raunioista on löydetty jäänteitä helleenisestä ja intialaisesta kulttuurista. Arkeologit ovat löytäneet alueelta satoja patsaita, freskoja, kolikoita ja käsikirjoituksia. Paikkaa pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä arkeologisista löydöistä. Esineistö pyritään keräämään turvaan, mutta maaperässä olevat rakennusten jäänteet ja suuret patsaat tuhoutuvat, jos kaivostoiminta saa alueen haltuunsa.
Taleban odottaa saavansa kiinalaiselta kaivosyhtiöltä 300 miljoonaa dollaria vuosittain. Se on yli puolet Afganistanin valtion budjetista. Taleban hallinto haluaa antaa kaivosyhtiölle kaikki oikeudet mahdollisimman nopeasti, sillä Afganistan on vakavassa talouskriisissä. Kiinan teollisuus puolestaan tarvitsee kipeästi edullista kuparia. Pelkona on, että paljon vettä tarvitseva kuparikaivos tuhoaa ympäristön, jossa vedestä on jo muutenkin pulaa.
Lue ohjeet kommentoinnille