Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 27.1.2024

Alueellinen konflikti vaimentaa ortodoksien loppiaisjuhlallisuuksia Etiopiassa

(Lähde: Al-Jazeera 23.01.2024)

Etiopian vanhan ja omaperäisen ortodoksisen tewahedo-kirkon loppiaisen tai epifanian eli timkat-juhlan juhlinta on ollut tänä vuonna erityisen vaisua. Etiopian ortodoksinen kirkko muistaa silloin Jeesuksen kastetta. Etiopian kirkko viettää juhlaa juliaanisen kalenterin mukaan, miksi se on paljon myöhemmin kuin vaikkapa länsimaissa. Etiopian kirkossa loppiainen eli timkat on suuri juhla.

Esimerkiksi Gondarissa, jonka Etiopian keisari Fasilides perusti 1600-luvulla valtakuntansa pääkaupungiksi, tänä vuonna hädin tuskin 1000 ihmistä osallistui seremoniaan, jossa tavallisesti tuhannet ihmiset kulkevat kaupungin 44 kirkosta kulkueessa Fasilideen palatsille ja sen vieressä olevaan veteen kylpemään muistaen Jeesuksen kastetta. Tavallisina vuosina osallistujien määrä voi nousta neljännesmiljoonaan.

Syynä juhlallisuuksien vaimeudelle on väkivaltainen konflikti Etiopian hallituksen ja amhara-asejoukkojen eli Fanon välillä. Etiopia on kärsinyt alueellisista väkivaltaisuuksista jo pitkään. Marraskuussa 2022 päättyi kaksivuotinen konflikti hallituksen ja pohjoisen osavaltion Tigrayn asejoukkojen välillä. Sen jälkeen amhara-asejoukkojen ja maan armeijan konflikti on kiihtynyt väkivaltaiseksi.

Etiopian yli 120 miljoonasta asukkaasta yli kolmanneksen arvioidaan kuuluvan maan perinteiseen ja omaperäiseen ortodoksiseen kirkkoon.

Ekumeeninen patriarkaatti: ”Me emme tunnusta mitään muuta liittoa kuin miehen ja naisen välisen avioliiton”

(Lähde: Orthodox Times 24.01.2024)

Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin synodi eli käytännössä kirkolliskokous kokoontui keskustelemaan Kreikan hallituksen esityksestä samaa sukupuolta olevien liittojen lailliseksi tunnustamiseksi.

Julkilausumassaan synodi vahvisti Kreetalla vuonna 2016 pidetyn ”pyhän ja suuren kokouksen” päätökset ja vakuutti jälleen, ettei ortodoksinen kirkko voi hyväksyä eikä tunnustaa sen paremmin samaa kuin vastakkaista sukupuolta olevien liittoja avioliiton ulkopuolella. Kreetan kokous, johon osallistui edustajia useimmista ortodoksisista paikalliskirjoista, painotti, että miehen ja naisen liitto Kristuksessa on pyhä instituutio, joka kuvastaa Jumalan ja kirkon suhdetta viitaten Efesolaiskirjeen viidenteen lukuun.

Näin Ekumeeninen patriarkaatti otti yksiselitteisesti kielteisen kannan samaa sukupuolta olevien avioliiton tai muun suhteen kirkolliseen tunnustamiseen. Samoin linjasi selkeästi myös Kreikan eteläosien ortodoksinen kirkko. Ortodoksikirkko seisoo siis vankkumatta raamatullisen avioliittokäsityksen takana ajan tuulia vastaan.

Pyhällä maalla julkisia kouluja varten on käytössä ”Ekumeeninen Katekismus”

(Lähde: Catholic News Agency 24.01.2024)

Vuodesta 2000 alkaen on julkaistu Pyhän maan kristittyjen yhteistä ”Ekumeenista katekismusta”, jota käytetään Palestiinalaishallinnon alueella julkisten koulujen oppikirjana kristittyjen uskonnonopetuksessa. Myös monet kristilliset koulut ovat ottaneet kirjan omaan opetuskäyttöönsä, koska se huomioi hyvin Pyhän maan ekumeenisen kontekstin.

Alueella ovat edustettuina monet tunnustuskunnat. Erityisen paljon on ortodokseja ja roomalaiskatolisia, mutta heidän lisäkseen myös armenialaiskristittyjä ja syyrialaisortodokseja.

Katekismuksen takana on pitkälti roomalaiskatolinen 80-vuotias pappi, isä Rafiq Khouri, joka kertoo käyttäneensä 10 vuotta Katolisen kirkon katekismuksen parissa sen saattamiseksi Jerusalemin latinalaisen patriarkaatin käyttöön. Sen jälkeen palestiinalaishallinto pyysi häneltä oppikirjaa julkisten koulujen kristittyjen uskonnonopetukseen, mihin kului taas vuosikymmen.

Oppikirjana toimivassa katekismuksessa on tekstejä Raamatusta ekumeenisen arabiankielisen käännöksen mukaan. Khourin mukaan ekumenia on edelleen haaste Pyhän maan kristityille, koska vanhat yhteisöt ovat edelleen melko sulkeutuneita. Tämä on kuitenkin hiljalleen muuttumassa.

Gazan kriisi näkyy Britannian kouluissa

(Lähde: Spiked 23.01.2024)

Itä-Lontoossa aktivistit ja vanhemmat kohdistavat kovaa painostusta ala-asteen koulua kohtaan. Vaikeudet alkoivat viime marraskuussa, kun koulu pyysi vanhempia lopettamaan Palestiinan lippujen lähettämisen lasten mukana kouluun. Ryhmä vanhempia ja palestiinalaismielisiä aktivisteja vastusti päätöstä raivokkaasti. He käynnistivät kampanjan pakottaakseen koulun perumaan päätöksen. Pian se muuttui opettajiin ja kouluviranomaisiin kohdistuvaksi pelottelukampanjaksi.

Joulun alla naamioituneet miehet kiipesivät yöllä koulun aidan yli ripustaakseen palestiinalaisten lippuja koulun ympärille. Kouluun ja yksittäiseen henkilökuntaan kohdistettiin myös tuhopoltto- ja pommiuhkauksia. Koulu oli pakko sulkea kaksi päivää suunniteltua aikaisemmin ennen joululomaa.

Sen jälkeen tilanne on pahentunut entisestään. Koulun opettajat ovat sanoneet pelkäävänsä turvallisuutensa puolesta, koska heitä syytetään islaminvastaisuudesta. Koululle on jouduttu sijoittamaan poliiseja, koska henkilökuntaa kohtaan on esiintynyt vihamielisyyttä. Koulu on sittemmin lähettänyt vanhemmille kirjeen, jossa se ilmoittaa, että se saattaa joutua siirtymään etäopetukseen, jos se katsoo, ettei se voi taata lasten ja henkilökunnan turvallisuutta. On raportoitu, että koulu saatetaan jopa joutua sulkemaan.

Intiassa noitavainot jatkuvat

(Lähde: UCA News 18.01.2024)

Intiassa on vuodesta 2000 lähtien tapettu yli 2 500 naista, koska heidän on väitetty harjoittaneen noituutta. Luvun arvioidaan olevan suurempi, koska monista tapauksista ei tehdä ilmoitusta.

Isä Vincent Ekka, joka johtaa heimotutkimusosastoa jesuiittojen johtamassa Intian sosiaalisessa instituutissa maan pääkaupungissa New Delhissä, sanoo, että usko noituuteen on seurausta koulutuksen puutteesta. ”Parantaakseen sairauksia ja tuodakseen taloudellista vaurautta ihmiset Intiassa kääntyvät paikallisten noitien puoleen, jotka johtavat heitä harhaan”, Ekka sanoo.

Vuonna 2023 65-vuotias dalit-nainen tapettiin, koska hänen väitettiin harjoittaneen noituutta Biharin osavaltiossa. Vuonna 2022 Keralan eteläosassa murhattiin raa’asti kaksi naista osana ”rituaalisia ihmisuhreja”. Heidän ruumiinsa paloiteltiin ja haudattiin eri kuoppiin. He olivat esimerkkejä niistä monista naisista, joiden kimppuun on hyökätty, joita on pahoinpidelty ja nöyryytetty sen tähden, että heidät on leimattu noidiksi.

Intiassa ei ole keskitettyä lakia, joka käsittelisi nimenomaan noituuteen, taikauskoon tai okkultistiseen toimintaan liittyviä rikoksia. Vuonna 2016 alahuoneessa esiteltiin tällainen lakiesitys. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty. Lakiehdotuksen säännöksiin sisältyi rangaistus naisen syyttämisestä tai leimaamisesta noidaksi.

Piispa sanoo, että hänen veljensä murha antoi perheelle mahdollisuuden uuteen elämään

(Lähde: Premier Christian news 14.01.2024)

Anglikaanikirkon piispa Guli Francis-Dehqani kertoo, miten hänen veljensä murhattiin vallankumouksen jälkeen Iranissa. Se sai hänen perheensä pakenemaan Englantiin, kun hän oli 14-vuotias. Veli murhattiin Teheranissa vuonna 1980. Veli oli tuolloin 24-vuotias yliopiston opettaja. Veljen murha oli kuin uhri, joka antoi perheelle uuden elämän ulkomailla.

Piispa Guli kertoo hänen äitinsä ja veljensä olleen Teheranissa, kun hän oli kotona isosiskon kanssa. Heidän isänsä piispa Dehqani-Tafti oli ulkomaan matkalla. Isosisko ei uskaltanut kertoa hänelle uutisesta ja niinpä hän kuuli asiasta vasta seuraavana päivänä koulussa.

Uutisten mukaan kaksi nuorta miestä väijyi veljen autoa ja nousi sisään. Silminnäkijä kertoi myöhemmin, että heillä oli lyhyt keskustelu, ja sitten toinen heistä veti aseen ja tappoi hänet. Murhaajat olivat Iranin hallituksen agentteja.

Guli Francis-Dehqani vihittiin piispaksi vuonna 2017 ja toimii tätä nykyä Chelmsfordin piispana Englannissa.