Patmos-blogi

Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 27.3.2021

Timo Keskitalo Pastori Timo Keskitalo on toiminut pitkään maahanmuuttajatyössä Englannissa, Suomessa ja Lähi-idässä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kasteopetuksen antamisesta muslimeille, jotka haluavat liittyä kristilliseen kirkkoon. Patmos Lähetyssäätiö tarjoaa seurakunnille ja järjestöille koulutusta. Timo Keskitalon vierailua voi tiedustella patmos (at) patmos.fi tai 09-8567 4988.
Julkaistu:

Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.

Islamilainen kalifaatti jatkaa toimintaansa Koillis-Syyrian pakolaisleireillä

Islamilainen kalifaatti eli ISIS jatkaa ranskalaisen Le Monde -lehden mukaan toimintaansa Koillis-Syyrian pakolaisleireillä. Aluetta hallinnoivien kurdien mukaan Al-Holin ja Rojin leirit ovat radikalisaation keskuksia. Leireille on sijoitettu paljon jihadististen taistelijoiden perheenjäseniä. Myös Suomeen on ulkoministeriön päätöksellä tuotu ISIS:in alueella toimineita naisia ja heidän lapsiaan.

ISIS:in viimeisen linnakkeen Baghouzin valloittivat maaliskuussa 2019 kansainvälinen koalitio ja kurdijoukot. Le Monden mukaan ISIS ja sen radikaali-islamistinen ideologia ovat uudelleen nousussa Koillis-Syyrian pakolaisleireillä, missä osa miehistään erotetuista vaimoista vannoo edelleen ääri-islamistisen ideologian nimeen.

Al-Holin suljetulla leirillä arvioidaan olevan lähes 65 000 jihadistien perheenjäsentä, joista arviolta hieman yli puolet on alle 12-vuotiaita lapsia. Suurin osa leireillä olevista ihmisistä on irakilaisia ja syyrialaisia. Muita on kurdihallinnon arvion mukaan noin 10 000. Lisäksi kurdien hallinnoimilla leireillä on noin 11 000 jihadistitaistelijaa, joista noin 1 700 on muita kuin irakilaisia ja syyrialaisia. YK:n arvion mukaan leirit ovat hedelmällistä maaperää radikalisaatiolle.

Premier Christian News huomauttaa, että isoa osaa Koillis-Syyriasta valvoo Turkin armeija, joka on sallinut islamististen ryhmien operoida vapaasti ja kasvattaa valtaansa kurdihallinnon kustannuksella. Viime viikolla islamistinen ryhmä otti vangiksi viisi siviiliä, joiden joukossa oli kaksi kristittyä vaikuttajaa.

(Lähde: Le Monde 20.3.2021)

Armenian pääministeri: Vuoristo-Karabahin konflikti ei ole vielä ratkennut

Armenian pääministerin Nikol Pashinyan mukaan Armenian ja Azerbaidžanin välinen konflikti Vuoristo-Karabahin alueesta ei ole vielä ratkennut, vaikka Azerbaidžanin viranomaiset niin väittävät. Pääministeri Pashinyan mukaan Azerbaidžanin tavoitteena on postaa Vuoristo-Karabahin armenialainen väestö ja tuhota alueen armenialaista kulttuuria.

Armenian ja Azerbaidžanin konflikti Vuoristo-Karabahin alueesta alkoi 1980-luvun lopulla. Alue on muodollisesti kuulunut Azerbaidžaniin, mutta suurinta osaa alueen armenialaisten asuttamasta alueesta ovat kontrolloineet armenialaisjoukot, jotka ovat kannattaneet alueen liittymistä Armeniaan.

Vuoristo-Karabahin konfliktista tuli niin sanotusti jäätynyt konflikti vuonna 1994, kun armenialaiset ja azerit suostuivat tulitaukoon. Ajoittainen rajakahakointi leimasi kuitenkin aluetta.

Vuonna 2020 Azerbaidžan ja Armenia kävivät lyhyen sodan, jonka seurauksena armenialaiset menettivät monia alueita Vuoristo-Karabahista ja joutuivat vetäytymään. Tämä ei miellyttänyt maan asevoimia, mikä on johtanut kiistoihin Armenian asevoimien ja maan hallituksen välillä.

Alueellisesti merkittävä sotilaallinen toimija Turkki tukee islamilaisia ja turkkilaissukuisia azereita, kun taas Venäjä on perinteisesti ollut ortodoksisten armenialaisten liittolainen.

(Lähde: Armenian Times 20.3.2021)

Persialainen kalenteri kääntyi uudelle vuosisadalle

Persialaisen kalenterin mukaan kevätpäiväntasauksen aikaan 20.3.2021 alkoi vuosi 1400. Persialainen uusi vuosi eli nauruuz on alkuaan muinaispersialainen juhla, jota vietetään erityisesti Iranissa, Afganistanissa, kurdialueilla ja eri maiden zarathustralaisten vähemmistöjen joukossa. Persialainen kalenteri perustuu Iranin islamia edeltäneen uskonnon, zarathustralaisuuden, ajanlaskuun eikä sitä pidä sekoittaa islamilaiseen hidžri-kalenteriin.

Nauruuz perustuu esi-islamilaiseen persialaiseen kalenteriin ja siihen liittyy useita näyttäviä seremonioita kuten soihtukulkueita, musiikkia ja juhlapäivällisiä. Juhlaa juhlitaan erityisesti farsinkielisellä kielialueella niin muslimien kuin vähemmistöuskontojenkin keskuudessa. Iranin islamilainen johto on aiemmin yrittänyt tuloksettomasti tukahduttaa pakanallisena pitämäänsä nauruuz-juhlaa ja siihen liittyviä perinteitä, joita se pitää epäislamilaisina.

Nauruuzin aikana tavataan sukulaisia, syödään hyvin ja pyritään ennustamaan tulevaisuutta erilaisten perinteisten rituaalien avulla.

(Lähde: BBC 21.3.2021)

Virginian osavaltio hylkää kuolemanrangaistuksen

Virginian kuvernööri Ralph Northam on allekirjoittanut lain, joka kieltää kuolemanrangaistuksen. Näin Virginiasta tulee ensimmäinen Yhdysvaltain eteläisistä osavaltioista, joka kieltää kuolemanrangaistuksen. Suurin osa Yhdysvaltain teloituksista on pantu toimeen maan eteläisissä osavaltioissa. Virginian osavaltio on vuodesta 1976 alkaen teloittanut Yhdysvaltain osavaltioista toisiksi eniten rikollisia Texasin jälkeen.

Kuolemanrangaistuksen kieltämistä vaatineet demokraatit ovat katsoneet kuolemanrangaistuksen osuvan tavallisimmin Yhdysvaltain etnisiin vähemmistöihin, erityisesti mustiin, köyhiin ja mielenterveysongelmaisiin. 1900-luvulla teloitetuista 377 ihmisestä 296 on ollut mustia.

Yhdysvaltain 51 osavaltiosta 27:ssä kuolemanrangaistus on yhä käytössä. Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan sen 194 jäsenvaltiosta 170 on luopunut kuolemanrangaistuksesta kokonaan tai lakannut panemasta niitä toimeen.

Yhdysvallat on ainoita länsimaita, joka edelleen käyttää teloittamista rangaistuksena. Maailman maista kuolemanrangaistuksia jaetaan arvioiden mukaan eniten Kiinassa, Iranissa ja Saudi-Arabiassa. Pohjois-Korean luvuista ei ole tietoa.

(Lähde: BBC 24.3.2021)

Azerbaidžanin sotilaita syytetään siviileihin kohdistuneista sotarikoksista Vuoristo-Karabahhissa

Azerbaidžanin joukot aloittivat hyökkäyksen armenialaisten asuttamaan Vuoristo-Karabahiin syyskuun lopulla 2020. Konflikti päättyi Venäjän neuvottelemaan kolmikantasopimukseen marraskuussa 2020. Azerbaidžan otti sopimuksen myötä haltuunsa armenialaisten asuttamia alueita.

Vuoristo-Karabakh on osa Armenian kansan historiallista kotimaata. Armenialaisista tuli vuoden 300 jKr aikoihin ensimmäinen kristillinen kansakunta, ja alueella on edelleen monia muinaisia ​​kirkkoja ja luostareita.

Viimeaikaiset raportit osoittavat, että sekä hyökkäyksen aikana, että sen jälkeen armenialaisia ​​siviilejä pidätettiin ja nöyryytettiin, heiltä evättiin ruoka ja vesi ja heitä estettiin saamasta lääkkeitä. Jotkut kuolivat hoidon puutteeseen, toiset näyttävät olevan tapettu. Azerbaidžanin väitetyt toimet rikkovat Geneven sopimusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaan.

Azerbaidžanin joukkojen väitetään ampuneen 44-vuotiaan siviilimiehen nimeltä Arsen 15. tammikuuta eli yli kaksi kuukautta tulitauon jälkeen. Hänen ruumiinsa löydettiin juuri kaivetusta haudasta 18. tammikuuta. Haavat otsassa ja leuassa kertoivat ampumista edeltäneestä väkivallasta. Arsen vangittiin yhdessä isänsä Sashan, 71 vuotta, kanssa 10. lokakuuta. Marraskuussa julkisuuteen levisi video, jossa Sasha-vanhus pakotettiin suutelemaan Azerbaidžanin lippua ja toistamaan lausetta “Karabah-Azerbaidžan”. Kun Sasha vapautettiin 14. joulukuuta, hänen ranteissaan ja nilkoissaan oli arpia paikoissa, mistä hänet oli sidottu rautalangalla. Hänen päänsä oli pahasti mustelmilla, häntä oli lyöty useita kertoja kiväärin perällä, ja röntgenkuvat osoittivat, että hänellä oli myös murtunut kylkiluu ja murtunut nenä. Hänen aikuinen poikansa Arsen puolestaan ​​pysyi vankeudessa. Tammikuuta ilmestyi video, jossa häntä pakotettiin sanomaan “Karabakh on Azerbaidžanin omaisuutta”, ja kaksi päivää myöhemmin ilmestyi toinen video, jossa Azerbaidžanin sotilaat nöyryyttivät häntä. Armenian hallitus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pyysivät Azerbaidžanilta tietoja Arsenista 13. tammikuuta – kaksi päivää ennen kuin hänet ammuttiin.

Azerbaidžanissa edelleen vankeudessa pidettyjen siviilien tarkka lukumäärä on tuntematon, mutta se voi olla jopa 90. Armenian edustusto Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on nostanut esiin ainakin 240 väitetyn sotavankin ja siviilivankin tapaukset. Muiden armenialaisten lähteiden mukaan tammikuussa arvioitiin kadonneen jopa 1450 armenialaista, joista 150 oli tuolloin tiedossa elossa ja vangittuina Azerbaidžanissa.

(Lähde:Barnabas Fund 23.3.2021)

Kiinan salainen ase: ihmisoikeuksien merkityksen muuttaminen

Ensimmäistä kertaa historiassa Kiinan ulkoministeri puhui YK: n ihmisoikeusneuvostolle.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi puhui YK: n ihmisoikeusneuvostossa 22. helmikuuta.

Kiina on valittu YK: n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2021–2023. Oletettiin, että Kiina tulee olemaan siellä torpedoidakseen kaikki väitteet Kiinan ihmisoikeusloukkauksista. Kiinan nimittämistä ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kannattivat valtiot, joissa on ihmisoikeusrikkomuksia. Nämä valtiot otaksuivat, että Kiina tulee puolustamaan kaikkia näitä valtioita ja puolustaa valtion oikeutta polkea kansalaisten oikeuksia. Kiina onkin ryhtynyt etsimään sellaista uutta tulkintaa “ihmisoikeuksien” määritelmälle, joka vapauttaa Kiinan syytöksestä.

Ulkoministeri Wang Yi kertoi ihmisoikeusneuvostossa Xinjiangista ja Hongkongista vakuutellen, että ei ole tapahtunut niin kutsuttua kansanmurhaa, pakkotyötä tai uskontoon perustuvaa sortoa. Xinjiangissa hänen mukaansa pidätetyt ovat kaikki rikollisia, ja että Kiina yksinkertaisesti “tukki Hongkongissa pitkään olleet oikeudelliset porsaanreiät ja helpotti paluuta lakiin ja järjestykseen”. Wang myös lainasi valtion virastojen tekemiä kyselyjä, joiden mukaan suuri enemmistö Xinjiangin ja Hongkongin asukkaista on tyytyväinen tilanteeseen. Tämä oli odotettavissa.

Mielenkiintoista oli ihmisoikeuksien uudelleentulkinta.

Wang sanoi, että vaikka sanoja “rauha, kehitys, oikeudenmukaisuus, demokratia ja vapaus” käytetään eri kielillä, näiden sanojen tulkinta ei voi olla universaalia. “Maat eroavat toisistaan ​​historian, kulttuurin, sosiaalisen järjestelmän sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tason suhteen, Wang sanoi. Siksi heidän on edistettävä ja suojeltava ihmisoikeuksia kansallisen todellisuutensa mukaisesti. Esimerkiksi Kiina on päättänyt, että köyhyyden torjunta ja kansallinen vakaus ovat tärkeämpiä kuin muut oikeudet. Muut maat voivat nähdä asiat eri tavalla. Ja – tästä tulee keskeinen lausuma – koska jokaisella maalla on oikeus tulkita ihmisoikeuksia määrittelevät sanat sopivaksi katsomallaan tavalla, ihmisoikeuksia ei voida koskaan käyttää “puuttumiseen muiden maiden sisäisiin asioihin”.

(Lähde: Bitter Wind 26.2.2021)

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *