Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 30.4.2022
Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.
Venäjän kristittyjen mielipiteet sodasta vaihtelevat — protestantit kriittisempiä
(Lähde: Christianity Today 22.4.2022)
Venäjän protestantit ovat arvioiden mukaan muuta väestöä kriittisempiä Ukrainassa käytävää sotaa kohtaan. Siinä missä erityisesti ortodoksinen kirkko ja sen johtaja, Moskovan patriarkka Kirill ovat profiloituneet Putinin ja Venäjän tointen kannattajia, on Venäjän protestanttien joukossa paljon niitä, jotka vastustavat sotaa.
Amerikkalaisen baptistiseminaarin apulaisprofessori, venäläislähtöinen Andrei Shirin arvioi, että vaikka venäläiskristittyjä on syytetty vaikenemista sodan suhteen, he kuitenkin rukoilevat rauhan puolesta. Shirinin arvion mukaan Venäjän protestantit vierastavat sekä Venäjän että Ukrainan retoriikkaa liian kansallismielisenä ja tahtovat panna Jumalan kansallisuuskiistojen edelle ja siksi vastustavat sotaa. Hänen arvionsa mukaan suurin osa Venäjän protestanteista ei tue operaatiota, mutta suurin osa myös pidättäytyy tuomitsemasta sitä ääneen.
Venäjän valtiollinen media on pyrkinyt nostamaan esille niitä saarnaajia, jotka kehottavat kuuliaisuuteen esivaltaa kohtaan.
Venäjän ortodoksisesta papistosta alle 300 on allekirjoittanut sodan vastaisen avoimen kirjeen. Sen sijaan Ukrainassa vaikuttavan, mutta Moskovan patriarkaattiin periaatteessa kuuluvan Ukrainan venäläisortodoksisen kirkon johtaja, metropoliitta Onufri tuomitsi Venäjän hyökkäyksen, vaati Putinia lopettamaan ”veljesmurhan” ja ilmaisi tukensa ukrainalaisjoukoille, vaikka venäläiset olivat odottaneet hänen tukevan invaasiota.
Venäjän hallituksen on arveltu tahovan päästä eroon metropoliitta Onufrista tavalla tai toisella.
Ukrainan ortodoksisen kirkon johtaja tuomitsee pääsiäispuheessaan Venäjän ja Moskovan patriarkan: ”Kenenkään, jolla on verta käsissään, ei tulisi pidellä ehtoollismaljaa”
(Lähde: Orthodox Times 26.4.2022)
Ukrainan kansallisen ortodoksisen kirkon johtaja, metropoliitta Epifani, on tuominnut pääsisäisviestissään ankarasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja erityisesti Moskovan patriarkan Kirillin tuen presidentti Vladimir Putinin sotilaallisille toimille.
Metropoliitta Epifani muistutti erityisesti Butshan ja Neitsyt Marian mukaan nimetyn Mariupolin hävitystä ja kauheuksia ja sanoi Ukrainan kirkon viettävän suurta ja pyhää pääsiäistä, Herran ylösnousemuksen juhlaa tänä vuonna hyvin erikoisissa tunnelmissa.
Viestissään metropoliitta Epifani tuomitsi ankarasti patriarkka Kirillin, joka ”ambolta (=ortodoksisen kirkon tekstinlukukorokkeelta) on tukenut sotaa Ukrainaa vastaan ja siten johdattanut kuolemaan ne jotka luottavat häneen paimenenaan”. Epifanin mukaan koko ortodoksisen maailman tulisi tuomita Kirill ja lopuksi hän lisää: ”Kenenkään, jolla on verta käsissään ei tulisi pidellä ehtoollismaljaa tai (piispan) paimensauvaa.”
Ukrainan ortodoksinen kirkko, niin kuin kaikki ortodoksisen kirkot Suomen ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta, viettää pääsiäistä vanhan roomalaisen juliaanisen kalenterin mukaan. Tänä vuonna ortodoksinen pääsiäinen sattui viikkoa läntisen kristikunnan pääsiäistä myöhemmäksi.
Kiina tiukentaa uskonnollisten ryhmien kontrollia myös Hongkongissa
(Lähde: Catholic News Agency 26.4.)
Kiinan kommunistinen puolue tiukentaa uskonnollisten ryhmien kontrollia myös Hongkongin erityishallintoalueella. Hongkong kuului vuoteen 1997 asti Iso-Britanniaan ja sen asukkaat ovat nauttineet manner-Kiinaa suurempia vapauksia myös esimerkiksi uskonnonharjoitukseen liittyen.
Nyt Kiina on kuitenkin pidättänyt sekä protestanttisia että roomalaiskatolisia pastoreita myös Hongkongissa.
Kiinan on pyrkinyt viime aikoina ”kiinalaistamaan” uskonnollisia yhteisöjä ja ohjeistanut sisällyttämään saarnoihin puolueen ja valtion rakkautta sekä Kiinan kommunistisen puolueen ideologiaa. Lisäksi virallisten, rekisteröityjen kirkkojen opetuksesta on pyritty poistamaan kommunistisen puolueen ideologian vastaisia opetuksia.
Kiinassa toimii sekä virallinen, valtion tunnustama protestanttinen että katolinen kirkko, joiden toiminnan edellytyksenä on kuuliaisuus valtiolle ja hallitsevalle kommunistipuolueelle. Lisäksi toimii maanalaisia seurakuntia ja maanalainen katolinen kirkko, joka on päättäväisesti pysynyt yhteydessä Roomaan ja kieltäytynyt alistumasta valtion kontrolliin. Hongkongissa kirkko on aiemmin saanut toimia melko rauhassa, mutta nyt kommunistipuolueen vaatima kiinalaistaminen on vahvistumassa myös tällä erityishallintoalueella.
Sudan: Islamistit hyökkäsivät kirkkoon ja mukiloivat pastorin — poliisi syyttää molempia rauhan häiritsemisestä
(Lähde: CBN News 22.4.)
Kolmen islamistin raportoidaan hyökänneen kirkkoon Sudanissa Al-Jaziran osavaltiossa Madanin kaupungissa kesken jumalanpalveluksen. He keskeyttivät aamujumalanpalveluksen, pahoinpitelivät kaksi seurakuntaan kuulunutta naista ja pastori Stephanou Adil Kujon lyömällä häntä kasvoihin. Naiset joutuivat sairaalahoitoon.
Lisäksi islamistihyökkääjät repivät kirkossa ollutta kirjallisuutta, lähinnä Raamattuja ja rikkoivat tuoleja.
Pastori Kujon asianajaja Shanabo Awad kertoo, että kun pastori Kujo oli seurakuntalaisineen mennyt raportoimaan tapahtumista poliisiasemalle, oli poliisi syyttänyt sekä pastoria että hyökkääjiä yleisen rauhan häiritsemisestä. Molemmat osapuolet joutuivat syytteeseen asiasta, mitä Awad piti erikoisena ja vääränä.
Sudanissa kristitty vähemmistö on toistuvasti joutunut islamistien väkivallan kohteeksi. Vuonna 2019 maassa tapahtui vallankumous, kun islamistipresidentti Omar al-Bashrin hallinto kaatui. Tämä ei ole kuitenkaan juurikaan parantanut kristittyjen turvallisuustilannetta.
Noin 44 miljoonasta sudanilaisesta arviolta 2 miljoonaa (n. 4,5 %) on kristittyjä.
Kuka saa valita seuraavan Tiibetin Dalai Laman?
(Lähde: UCA News 27.4.2022)
Kiina on vaatinut oikeutta nimetä seuraaja Dalai Lamalle, joka täyttää heinäkuussa 87 vuotta, ja jopa kirjannut tämän oikeuden Kiinan lainsäädäntöön. Vastauksena Kiinalle Dalai Lama on sanonut, että hän syntyy uudelleen Pekingin hallitsemien alueiden ulkopuolella. Se voi olla Intiassa, hän sanoi pari vuotta sitten Tiibetin johtajien kokouksessa Dharamshalassa Pohjois-Intiassa, jossa hänen Tiibetin maanpaossa oleva hallituksensa sijaitsee.
Tiibet ei näytä samalta kuin silloin, kun Dalai Lama jätti sen vuonna 1959. Tiibetiläisten toimeentulo oli lähes yksinomaan karjan varassa, kun nykyinen Dalai Lama asui Tiibetissä. Kiinan valtion uutistoimiston mukaan uudet pikatiet, nykyisten moottoriteiden parantaminen ja maaseutualueiden tieolosuhteiden parantaminen ovat keskeisiä kehityskohteita nykyisellä budjettikaudella. Tiibetiläisten elintasoa nostaa kolmen vuoden päästä valmistuva luotijunaverkosto. Kiina sulauttaa näin tiibetiläiset Kiinan väestöön.
Mitä tulee reinkarnaatiokysymykseen, sen päättää vain Dalai Lama. Mutta Kiina ei suostu siihen. Reinkarnaatiokiistasta on tulossa diplomaattinen kysymys. Intia on tehnyt selväksi, että vain Dalai Lama voi valita seuraajansa. Kun neljästoista Dalai Lama kuolee, maailma joutuu todennäköisesti todistamaan tilannetta, jossa kaksi Dalai Lamaa kilpailee asemasta– yksi, joka valitaan kuolleen Dalai Laman jättämien ohjeiden mukaan ja toinen Kiinan kommunistisen puolueen valitsema.
Afganistanin Talebanhallinto on perustanut suurlähetystön Iraniin
(Lähde: Al Monitor 26.4.2022)
Teheran toteaa, että Talebanin nimittämien diplomaattien salliminen ei ollut askel kohti nykyisen hallinnon tunnustamista naapurimaassa Afganistanissa. ”Emme luovuta suurlähetystöä hallitukselle, jota emme ole tunnustaneet”, sanoi ulkoministeriön tiedottaja. Ulkoministeriön tiedottaja kuitenkin huomautti, ettei Taleban-diplomaattien maahantulokieltoa ole olemassa eikä Afganistanin suurlähetystön sulkemista ole suunniteltu.
”[Talibanin] tunnustaminen on eri asia”, hän lisäsi. ”Afganistanin hallitseva elin saa tunnustuksen, jos toimii vastuullisesti.” Iranin Islamilainen tasavalta ei ole nimenomaisesti määritellyt ehtoja Talebanin tunnustamiselle, mutta on vaatinut sellaisen hallituksen muodostamista Kabuliin, johon kuuluisivat kaikki sodan runteleman kansan etniset, uskonnolliset ja poliittiset ryhmät.
Vielä viime viikonloppuna Iran sulki, vaikkakin hetkeksi, keskeisen rajanylityspaikan, koska se kuvaili Talibanin epäonnistuneen tienrakennusprojektissa Teheranin viranomaisten kanssa. Iranin edustaja ilmaisi ”vakavan huolensa” puhuessaan rajajännitteistä ja sanoi, että Iranin rajavartijat ovat toistaiseksi kohdelleet afganistanilaisia kollegojaan ”hillitysti”. Hän ehdotti, että Talebanin tulisi välttää tulkitsemasta Iranin lähestymistapaa heikkoudeksi.
Lue ohjeet kommentoinnille