Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 5.11.2022

Libanonin presidentin kausi päättyy — parlamentti ei saa seuraajaa valittua

(Al-Jazeera 30.10.2022)

Libanonin 89-vuotiaan presidentti Michel Aounin kuusivuotinen kausi päättyy, mutta maan parlamentti ei ole saanut seuraajaa valittua. Libanonin talous on romahtanut koronapandemian ja vuoden 2020 Beirutin satamaräjähdyksen seurauksena.

Maan tilanteen tekee ongelmalliseksi se, ettei Libanonissa ole kyetty muodostamaan myöskään hallitusta, vaan maan toimitusministeristöä johtaa väliaikainen pääministeri Najib Mikati.

Libanonin poliittisessa järjestelmässä virat on jaettu maan 16 virallisen uskontokunnan kesken. Presidenttinä toimii aina maroniittikristitty, pääministerinä sunnimuslimi ja parlamentin puhemiehenä shiiamuslimi. Maan parlamentin paikatkin on jaettu uskonnollisten ryhmien kesken, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut valitsemaan Aounille seuraajaa.

Presidentti Aoun on ollut kiistelty hahmo: Libanonin sisällissodassa 1975–1990 hän toimi maan asevoimien komentajana. Hänen linjaansa suhteessa Iranin tukemaan shiialaiseen Hizbollahiin on arvosteltu horjuvaksi: toisinaan hän on tehnyt Hizbollahin kanssa yhteistyötä, toisinaan taistellut sitä vastaan.

Libanoniin ei saada muodostettua hallitusta ennen kuin maahan saadaan valittua presidentti, joka nimittää hallituksen.

Puolet amerikkalaisprotestanteista toivoo seurakuntansa jakavan samat poliittiset näkemykset

(Lähde: Christianity Today 1.11.2022)

Yhdysvaltalaisen Lifeway Researchin välivaalien alla tekemän kyselyn mukaan puolet (50 %) maan protestanteista oli samaa tai enimmäkseen samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan he haluaisivat mieluummin osallistua seurakuntaan, jossa ihmiset jakavat heidän poliittiset näkemyksensä. Viiden vuoden takaisesta kyselystä tämä osuus on noussut 4 %. Vastaajista kuitenkin hieman suurempi määrä (55 %) oli sitä mieltä, että heidän ja samassa seurakunnassa käyvien ihmisten poliittiset näkemykset olivat jo samansuuntaiset. Tässäkin luvussa oli viidessä vuodessa kasvua 4 %.

Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoremmille sukupolville seurakunnan jäsenten poliittinen samanmielisyys oli tärkeää: heistä jopa 57 % tahtoi seurakunnan olevan samaa mieltä poliittisista kysymyksistä, kun taas yli 65-vuotiaista näin vastasi vain 41 %.

Tunnustuskunnista tärkeintä samanmielisyys oli metodisteille (88 %). Vähiten poliittisesta samanmielisyydestä olivat kiinnostuneet luterilaiset ja tunnustuskuntiin kuulumattomat kristityt, joista vain 38 % piti tätä tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä asiana.

Herätyskristillisyyttä ja henkilökohtaista uskoa korostavaa evankelista teologiaa kannattavista kristityistä vain 44 % piti poliittista samanmielisyyttä tärkeänä, kun taas liberaalimmista valtavirtaprotestanteista 54 % piti poliittista suuntautumista tärkeänä. Usein on otaksuttu juuri evankelisten olevan uskonnoltaan poliittisia, mutta tämä kysely osoittaisi päinvastaiseen suuntaan.

Kaikesta huolimatta vain 9 % vastaajista piti todennäköisenä seurakunnan vaihtamista poliittisista syistä.

Syyrian kurdit kieltävät kasvot peittävän niqab-huivin käytön kouluissa

(Lähde: Al-Monitor 31.10.2022)

Syyrian pohjois- ja koillisosaa hallitseva kurdien itsehallintoalue on kieltänyt kasvot peittävän niqab-huivin käytön kouluissa. Niqab jättää näkyviin vain silmät, joita ei kuitenkaan peitetä verkolla toisin kuin Afganistanissa käytetyssä burkhassa. Samalla hallinto kielsi kännyköiden käytön luokkahuoneissa.

Kurdien itsehallinnon päätös aiheutti paikoin protesteja, joissa vastustettiin paitsi päätöstä niqabeiden kieltämisestä myös hallintoa vaivaavaa korruptiota. Hallinnon päätöstä pidetään provokaationa vanhoillisia islamilaisia piirejä vastaan. Päätöstä on arvosteltu uskonnonvapauden vastaiseksi ja sen on pelätty helpottavan tyytymättömien islamististen ihmisten rekrytointia Islamilaisen valtion eli ISIS:in riveihin, joka suuruutensa päiviä vuosina 2014–2016 hallitsi suuria alueita Irakissa ja Syyriassa.

Nyt ääri-islamistisen terroristijärjestön on pelätty keräävän kannattajia kaikessa hiljaisuudessa erityisesti Syyrian sunnalaisen arabiankielisen maaseutuväestön keskuudessa.

Kymmeniä kristittyjä tapettu Keski-Nigerian hyökkäyksissä

(Lähde: Catholic News Agency 29.10.2022)

Lauantaina 19.10. islamilaiset fulani-paimentolaiset surmasivat kymmeniä kristittyjä Keski-Nigeriassa Benuen osavaltiossa. Asiaa tutkitaan edelleen ja yksityiskohdat ovat hieman epäselviä.

Nigerian poliisin ja paikallisen roomalaiskatolisen papiston mukaan nyt tehty hyökkäys oli kosto aiemmin samalla viikolla sattuneesta selkkauksesta, jossa neljä muslimipaimentolaista sai surmansa paikallisten kristittyjen maanviljelijöiden puolustaessa viljelyksiään karjalta.

Raporttien mukaan surmattujen ruumiita on löytynyt ainakin 71. Tapettujen joukossa on naisia ja lapsia sekä kaksi poliisia. Paimentolaisia oli arviolta 200 ja he hyökkäsivät kylään aamuvarhaisella ampuen kaikkia erottamatta, raportoi paikallinen pappi, isä Samuel Fila, joka oli poissa kylästä pappeinkokouksessa, kun hyökkäys tapahtui.

Nigeriassa kristittyjen maanviljelijöiden kylät ovat kärsineet islaminuskoisten paimentolaisten eli fulanien hyökkäyksistä. Maan väestöstä noin puolet on muslimeita ja noin puolet kristittyjä.

G20-huippukokous näkee maailmanuskonnot ensimmäistä kertaa osana globaalien kriisien ratkaisua

(Lähde: Christian Today 02.11.2022)

Marraskuussa pidettävän G20-huippukokouksen virallisessa päätapahtumassa tarkastellaan, miten maailman suurimmat uskonnot tulisi ottaa mukaan kiireellisten maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Foorumin lähtökohtana on, että uskonnot ovat osa ratkaisua eivätkä ongelmaa.

Keskeiset uskonnolliset johtajat eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen keskustelemaan keinoista, joilla estetään uskonnon käyttö aggressioiden motiivina ja lisätään geopoliittisiin ja taloudellisiin valtarakenteisiin moraalisia ja hengellisiä arvoja. Tämän uskontojohtajien kokouksen on perustanut Nahdlatul Ulama (NU), maailman suurin muslimijärjestö, joka edustaa 120 miljoonaa maltillista muslimia ja yli 40 prosenttia Indonesian väestöstä.

Viime vuosina tämä muslimijärjestö on keskustellut katolisen kirkon ja Maailman evankelisen liiton (WEA) kanssa uskontojen välisistä suhteista ja yhteisistä huolenaiheista. Esimerkki tästä yhteistyöstä oli sharia-lain käyttöönoton estäminen Gambiassa, Länsi-Afrikassa.

WEA:n pääsihteeri Thomas Schirrmacher on yksi foorumiin osallistuvista uskonnollisista johtajista. Puhujien joukossa ovat myös Nigerian anglikaanisen kirkon arkkipiispa Henry Ndukuba, Pohjois-Nigerian Sokoton katolinen piispa Matthew Kukah ja Irakin Erbilin kaldealaisen katolisen kirkon arkkipiispa Bashar Warda.

Kristillisdemokraatit kärsivät murskatappion Tanskan vaaleissa

(Lähde: Evangelical Focus 02.11.2022)

Sosiaalidemokraatit ovat voittaneet Tanskan parlamenttivaalit 27,5 prosentin äänisaaliilla, ja pääministeri Mette Frederikssen jatkaa hallituksen johdossa. Varmaa ei ole, minkä koalitiokumppanin hän valitsee, sillä hänellä on vaihtoehtoja poliittisen kirjon vasemmalta ja keskeltä. Näiden joukossa ei ole Tanskan kristillisdemokraattinen puolue, joka kärsi raskaan tappion saaden vain 0,5 prosenttia äänistä, kun se vuonna 2019 oli 1,7 prosenttia. Kristillisdemokraatit eivät saaneet parlamenttiin yhtään paikkaa.

1970-luvulla elämää puolustavaksi liikkeeksi perustettu Tanskan Kristillisdemokraattinen puolue saavutti parhaan tuloksensa vuonna 1975, jolloin se sai 5,3 prosenttia äänistä ja kuusi paikkaa 179 jäsenen parlamentissa.

Vuoden 2022 huonoa vaalitulosta edelsi puolueen sisällä käyty kiivas keskustelu abortista, juuri siitä aiheesta, joka sai jäsenet perustamaan poliittisen liikkeen 50 vuotta sitten. Kristillisdemokraattisen puolueen sisällä pääsi valtaan kanta, jonka mukaan hyväksymällä abortti tietyin rajoituksin voitaisiin vähentää aborttien määrää maassa. Mutta vaatimus sisällyttää abortti perustuslakiin oli liikaa puolueen pitkäaikaiselle johtajalle, joka erosi tehtävästään. Puolueen sisäinen kiista heikensi puolueen ja toi kirvelevän tappion vaaleissa.

Kristillisdemokraatit kertovat nyt, että he aikovat keskittyä aluepolitiikkaan.