Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 6.2.2021

Vuosisatojen kristillinen perintö on uhattuna Turkissa

Armenialaisen vähemmistön ja kristillisten ryhmien mukaan Yhdysvaltojen ja Turkin välinen uusi sopimus uhkaa Turkin kristittyjen ja muiden vähemmistöjen vuosisataista perintöä.

He ovat tuominneet muistion, jonka Trumpin hallinto allekirjoitti viimeisinä hetkinään ja jonka mukaan Yhdysvallat on sopinut asettavansa tuontirajoituksia Turkista peräisin oleville muinaisesineille ja on sitoutunut palauttamaan kulttuuriesineistön. Tämä antaa käytännössä kaiken kulttuuria ja uskontoa koskevan valtavan perinnön hoidon ja valvonnan Turkin hallituksen käsiin. Turkin hallinnolla on pitkä historia vähemmistöjen ja niiden pyhien paikkojen tuhoamisessa, jopa koko kansallisen identiteetin pois pyyhkimisessä, toteaa Amerikan armenialaisyhteisön johtaja Aram Hamparian.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lausui islamilaisen rukouksen Hagia Sofiassa maaliskuussa 2018. Hän kutsui läsnä olevat vieraat mukaan luettuaan hiljaisesti Koraanin ensimmäisen jakeen, joka on osa rituaaleja islamilaisia ​​rukouksia. Hän omisti rukouksen ”niiden sieluille, jotka jättivät meille tämän rakennuksen perinnöksi, etenkin Istanbulin valloittajalle”. Kun hän määräsi Hagia Sofian muuttamisen moskeijaksi heinäkuussa 2020, presidentti Erdogan itse lausui islamilaisen rukouksen perjantairukouksissa, kun kymmenet tuhannet kokoontuivat katedraaliin virallista uudelleen avaamista varten. Turkin uskonnollisten asioiden päällikkö Ali Erbas asensi basilikaan islamilaisen saarnatuolin miekka kädessään, esittäen näin symbolisesti kirkon valtausta moskeijaksi.

Kristityt olivat Turkissa satoja vuosia ennen islamia. Alueella sijaitsevat Ilmestyskirjassa  mainitut seitsemän seurakuntaa, ja Anatolian keskiosassa sijaitsee Kappadokia on alue, jonne varhaiskristityt pakenivat roomalaisten vainoa.

Taidemuseon johtajien yhdistys (AAMD) antoi 21. tammikuuta julkilausuman, jossa korostui huoli nyt solmitusta sopimuksesta, sillä se ei hillitse ryöstämistä ja tuhoamista, koska Turkin valtio suorittaa nämä toimet itse.

Amerikan armenialaisten kansalliskomitean johtaja Aram Hamparian sanoi, että oli vastuutonta luovuttaa armenialaisten, kreikkalaisten, assyrialaisten, kaldealaisten, syyrialaisten, aramealaisten, maroniittien, juutalaisten ja kurdien kansallinen ja uskonnollinen perintö Turkin käsiin, joka on hänen mukaansa ”viettänyt viimeiset kaksi vuosisataa avoimesti, anteeksiantamattomasti ja järjestelmällisesti tuhoamalla vähemmistöjä, häpäisemällä niiden pyhiä paikkoja ja poistamalla jopa heidän muistonsa muinaisten alkuperäiskansojensa historiakirjoista”.

Amerikan kreikkalaisten liiton johtaja Endy Zemenides, että tehty sopimus on osa Turkin harjoittamaa kristittyjen sortoa ja kristillisen kulttuuriperinnön tuhoamista Turkissa.

Heinäkuussa 2020 Turkin islamistinen presidentti Recep Tayyip Erdogan antoi käskyn Istanbulin maailmankuulun Hagia Sofian katedraalin muuttamisesta museosta moskeijaksi. Tämä oli päätös, jota kirkkojen maailmanneuvosto vastusti ja UNESCO:n maailman kulttuuriperintövalvoja ”pahoitteli syvästi”. Kuukautta myöhemmin Erdogan antoi määräyksen muuttaa Pyhän Vapahtajan Choran kirkkorakennus Istanbulissa, joka oli myös museo, moskeijaksi. Erdogan on ollut suorapuheinen halustaan ​​luoda uudelleen Ottomaanien valtakunta. Uskonnollisten vähemmistöjen sortaminen ja vihamielisyys kristittyjä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina Turkissa Erdoganin AKP-puolueen noustessa.

(Lähde: Barnabas Fund 26.1.2021)

Britannian terroristien kuntoutusohjelma epäonnistui

Britannia tunnustaa lopulta, että se on epäonnistunut radikalisoituneiden muslimien sopeuttamisessa maltilliseen ajatteluun.

Tehokkaan kuntoutusohjelman ensimmäinen vaihe on ongelman tunnustaminen.

Britannia joutui muuttamaan terrorismin vastaista lainsäädäntöään vuonna 2020 sen jälkeen, kun joukko jihadisteja suoritti iskuja. Iskujen tekijät olivat vapautuneet vankilasta käytyään läpi radikalisoitumisen vastaisen koulutusohjelman.

Keskustelua käydään nyt siitä, mitä tehdä tuomittujen jihadistien ja Britanniaan palaavien ulkomaalaisten taistelijoiden kanssa, jotka olivat matkustaneet ulkomaille liittyäkseen sellaisiin radikaaleihin islamilaisiin ryhmiin, kuten ISIS, al-Qaida tai al-Shabaab.

Usman Khan vietti kahdeksan vuotta vankilassa. Hän suoritti radikalismista irtautumiskurssin vankilassa ja hänet vapautettiin ennenaikaisesti. Alle vuosi vapauttamisensa jälkeen, Khan tappoi kaksi ihmistä ja haavoitti useita.

Sudesh Amman on toinen räikeä esimerkki epäonnistuneesta ohjelmasta. Hänet vangittiin terrorismisyytösten vuoksi vuonna 2018 ja tuomittiin 40 kuukaudeksi vankeuteen.

Amman vapautettiin ennenaikaisesti vankilasta tammikuussa istuttuaan puolet ajasta. Viikkoa myöhemmin hän hyökkäsi ja puukotti kahta ihmistä. Amman oli myös osallistunut radikalismista vapauttavaan kuntoutusohjelmaan vankilassa.

Joten miten Khan ja Amman vakuuttivat viranomaiset siitä, että he vapautuivat radikalismista ennen vapauttamista?

Nyt tiedetään, että tuomitut sanovat mitä tahansa vapautuakseen. He tietävät, mitä ehdonalaiseen vapauteen ja koeajalle laskevat viranomaiset haluavat kuulla, ja he voivat helposti teeskennellä kuntoutuneensa.

Silti Britannia ei ole valmis luopumaan terroristien kuntoutusohjelmista, ”se heittäisi kaiken toivon”, viranomaiset sanovat.

Yhdysvalloissa on jo pitkään tunnustettu, että tuomittujen jihadistien radikalisoitumisen torjumiseksi ei ole tehokasta ohjelmaa.

Yhteiskunnalla on oikeus olla turvassa niiltä, ​​jotka ovat uhka. Ja sen pitäisi olla minkä tahansa terrorismin torjunnan tai radikaalien yksilöiden kuntoutusohjelman ensisijainen tavoite.

(Lähde: Investigative Project on Terrorism 21.12.2021)

Tanskan ”muslimi”-laki iskee kirkkoihin

Laki pakottaa kääntämään kaikki saarnat tanskaksi ja hyväksyttämään ne viranomaisilla.

Tanskan kirkot varoittavat, että ehdotettu laki muslimien ääri-saarnaamisen hillitsemiseksi voi rajoittaa vakavasti uskonnonvapautta ja lamauttaa kirkkoja taloudellisesti.

Tanskan parlamentti käsittelee nyt helmikuussa lakialoitetta, joka edellyttäisi, että kaikki vierailla kielillä saarnatut saarnat käännetään tanskaksi ja toimitetaan valtiolle hyväksyttäväksi.

Tanskan sosialistinen hallitus väittää, että arabiaksi saarnaaville imaameille suunnatun lain tarkoituksena on ”luoda suurempi avoimuus”.

Kardinaali Jean-Claude Hollerich, katolisen kirkon presidentti Euroopan unionissa (COMECE), sanoi piispojen ymmärtävän, että lain tarkoituksena oli ”estää radikalisoituminen ja torjua vihaan ja terrorismiin yllyttämistä”.

”Kielteisiä tai syrjiviä vaikutuksia tulisi kuitenkin välttää sellaisten kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen suhteen, jotka toimivat rauhan ja integraation hengessä”, kardinaali korosti.

”Kuitenkin kaikkien uskonnollisten toimijoiden sisällyttäminen lakiesitykseen osoittaa Tanskan parlamentin pelkuruutta ja kieltäytymistä kohtaamasta ongelman todellista lähdettä, toteaa historioitsija Robert Spencer.

Saarnojen kääntämisen kustannukset kansakunnan muille kuin tanskalaisille puhuville seurakunnille ovat huikeat 6 miljoonaa euroa vuodessa, Tanskan luterilaisessa kirkossa arvioidaan.

Kööpenhaminan katolinen piispa Czeslaw Kozon sanoi, että lailla ei ole mitään merkitystä ”radikaaleimmille muslimiryhmille”, jotka eivät ole rekisteröityneet, mikä tarkoittaa, että niiden ei tarvitse noudattaa sääntöjä”.

”Pappeille, joilla ei ole tarpeeksi tanskan kielen taitoa, tämä olisi todellinen ongelma, ja kaikille muille ajanhukkaa” ja ”taloudellisia resursseja käännöksille”, hän jatkoi.

”Laki merkitsisi uskonnonvapauden heikkenemistä, koska osa sitä, mikä on vapautta, on mahdollisuus käyttää kieltä, jota ihmiset ymmärtävät”, huomautti piispa Kozon.

Sisar Anna Mirijam Kaschner, Pohjoismaiden piispankokouksen pääsihteeri, ennusti, että lailla ei olisi ”mitään seurauksia” rekisteröimättömille muslimiryhmille.

Euroopan kirkkokonferenssi (CEC) kirjoitti tiistaina pääministeri Mette Frederiksenille korostaen Tanskan ”laillisista velvoitteista Euroopan neuvoston vuonna 2000 voimaan tulleelle alueellisten ja vähemmistökielten peruskirjalle”.

Islamin radikalisoitumisen pelot lisääntyivät sen jälkeen, kun Qatar otti haltuunsa Kööpenhaminan Hamad Bin Khalifa -moskeijan hallinnon lahjoittamalla moskeijalle valtavan summan rahaa.

Tanskan integraatioministeri Mattias Tesfaye ilmoitti lokakuussa uuden lain luomisesta, joka kriminalisoisi ulkomailta lähetetyn moskeijoiden rahoituksen, kun paljastettiin, että Saudi-Arabia lähetti 750 000 euroa Kööpenhaminan Taiba-moskeijaan suurlähetystönsä kautta.

Tanskassa asuu 270 000 muslimia ja 115 rekisteröityä moskeijaa.

(Lähde: Church Militant 2.2.2021)

Uusi laki islamilaisen radikalismin hillitsemiseksi uhkaa Ranskan ​​protestantteja

Mark Durie kirjoittaa blogissaan 3.2. Ranskan uudesta lainsäädännöstä.
Hän on tutkija oppilaitoksessa nimeltä Melbourne school of Theology.

Yksi islaminuskon pakollisista viidestä pylväästä on maksaa rahallista tukea, joka tunnetaan nimellä zakat. Koraanin mukaan näitä ”almuja” voidaan käyttää useisiin tarkoituksiin, jotka eivät kaikki vastaa tavanomaista kristillistä käsitystä lähimmäisenrakkaudesta. Yksi sallituista käyttötavoista on jihadin rahoittaminen. Koraani kutsuu tätä ”almuiksi … Allahin polulle”. Tunnettu muslimikommentaattori Ibn Kathir selitti tämän lauseen seuraavasti:  Allahin tie merkitsee yksinomaan jihadistitaistelijoiden rahoittamista.”

Islamilainen sharia asettaa monia sääntelyhaasteita maallisille hallituksille. Vastatakseen näihin haasteisiin viranomaiset ovat ymmärrettävästi haluttomia erottelemaan uskontoja, joten kun he aikovat asettaa lainsäädännöllisiä rajoja islamilaisen radikalismin ympärille, on olemassa vaara, että muiden uskontojen vapaudet vahingoittuvat. Kristillisten hyväntekeväisyysjärjestöjen tällä hetkellä nauttimat vapaudet ja etuoikeudet saatetaan poistaa sen sivutuotteena, että islamilaisen terrorismin rahoitus yritetään lopettaa.

Tämä riski on osoittautunut todelliseksi Ranskassa tänään. Parlamentissa on esillä lakiesitys radikaalin islamin hillitsemiseksi. Tätä lakia sovelletaan ”vuoden 1905 yhteisöihin”, jotka perustettiin vuonna 1905 kirkkojen ja valtion erottamista koskevalla lailla. Todellisuudessa 80% näistä yhteisöistä on protestanttikirkkoja. Suurin osa ranskalaisista moskeijoista ei ole perustettu kyseisen lain nojalla. Näin ollen nyt esitetyt lakimuutokset vaikuttavat eniten protestantteihin. Protestanttisista kirkoista 90% olisi juuri tämän lakimuutoksen kohteena. Ranskan kirkkojen protestanttisen liiton presidentti François Clavairoly on todennut: ”Tämä on ensimmäinen kerta … kun joudun puolustamaan kristittyjen jumalanpalvelus-vapautta. En koskaan kuvitellut, että omassa maassani jotain tällaista voisi tapahtua.”

Katoliseen kirkkoon tämä lainmuutos ei vaikuta. Se vastusti vuoden 1905 yhdistysjärjestelyjen käyttöönottoa, kunnes vuonna 1924 katolilaisille myönnettiin toimilupa perustaa hiippakuntarakenne. Tämä tarkoittaa, että katolisia kirkkoja ei oteta näiden uusien lakienpiiriin.

Lakiehdotuksen mukaan kirkkojen on haettava joka viides vuosi valvovalta viranomaiselta lupaa kirkon olemassaololle. Valvova viranomainen voi voi sulkea kirkon ilman kuulemista tai oikeudenkäyntiä. Viranomaiset voivat sulkea kirkon, jos opetuksen katsotaan yllyttävän vihamielisyyteen henkilöä tai henkilöryhmää vastaan. Tämä antaa valtiolle mahdollisuuden sensuroida uskonnollisia vakaumuksia ja kirkkojen saarnatoimintaa. Kodeissa tapahtuva opetus, jota ranskalaiset evankeliset kirkot harjoittavat laajalti, tulee kielletyksi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

On ironista, että uudet lait, joiden tarkoituksena on hillitä jihadia, vaikuttavat todellisuudessa eniten protestantteihin, joilla on jo ollut pitkä ja katkera kokemus vainosta ja syrjinnästä Ranskassa. Jos laki tulee hyväksytyksi, se on osoitus Ranskan eliittien uskonnollisesta lukutaidottomuudesta ja ehkä jopa todiste piilevästä vihamielisyydestä kristinuskoa kohtaan, mutta se ei juurikaan ratkaise Ranskan sharia-ongelmia. Nämä lait ryöstävät kristityiltä heidän vapautensa ja vahingoittavat Ranskan paljon ylistettyä periaatetta vapaus, veljeys ja tasa-arvo.

(Lähde: Mark Durien blogi 3.2.2021)

Iranissa viranomaiset kieltäneet kristittyjen tapaamiset

Tammikuun lopulta lähtien Iranin tiedusteluvirkamiehet Karajin kaupungissa ovat kutsuneet noin runsaat kymmenen kristityksi kääntynyttä henkilöä kuulusteluihin ja painostaneet heitä lupaamaan olla tapaamatta muita kristittyjä edes yksityisissä kodeissa.

Tähän asti kuulustellut henkilöt ovat kieltäytyneet noudattamasta turvallisuusviranomaisten vaatimuksia. On odotettavissa, että useat kristityksi kääntyneet tulevat kohtaamaan saman paineen lähipäivinä.

(Lähde: Middle East Concern 3.2.2021)

Laos ei turvaa vainottuja kristittyjä

Kaksi etniseen vähemmistöön kuuluvaa perhettä on kokenut vainoa käännyttyään kristinuskoon buddhalaisessa maassa.

Jotkut heidän naapureistaan pitävät kristinuskoa kumouksellisena, vieraana uskontona, joka ei kuulu maahan.

Nämä kaksi perhettä kuuluvat Khmu-heimoon, yhteen lukuisista vuoristokansoista. Perheiden ilmoitettiin omaksuneen kristinuskon sen jälkeen, kun toisen kylän harras kristitty vieraili heidän luonaan ja kertoi heille Kristuksesta ja hänen opetuksistaan.

Jännitteet ovat syventyneet Khmu-kylässä.

Vihainen naapuri vaati saada tietää, miksi ulkopuolinen oli kylässä.

”Kristitty selitti rauhallisesti, että hänet oli kutsuttu osoittamaan perheille, kuinka Kristus voidaan hyväksyä”. ”Kun naapuri protestoi, että käännyttäminen oli lain vastaista, kristitty johtaja oikaisi hänet ja kertoi hänelle, että Laosissa oli laillista kääntyä kristinuskoon.”

Lain mukaan kristityt, joiden osuus väestöstä on noin 2 prosenttia, voivat harjoittaa uskoaan vapaasti (vaikkakin tietyin rajoituksin) Laosissa. Käytännössä monet paikalliset uskovat kuitenkin päättävät piilottaa uskonsa peläten joutuvansa muiden kyläläisten vihan kohteeksi. Heitä saatetaan syrjiä tai jopa karkottaa heidät kodeistaan.

Tässä tapauksessa naapuri on jatkanut kääntyneiden kristittyjen ahdistelua ja uhkailua.

Laosin pääkaupungin kommunistisen keskushallinnon virkamiehet ovat työskennelleet kristittyjen ryhmien kanssa varmistaakseen, että maaseudun virkamiehet ja kylänpäämiehet noudattavat lakia, joka suojaa paikallisia kristittyjä häirinnältä ja syrjinnältä yhteisöissään.

Eräässä äskettäisessä tapauksessa neljä kristillistä miestä pidätettiin viime kesänä yksinkertaisesti siksi, että he järjestivät kristillisen hautajaiset kristitylle tovereilleen toisessa kylässä, jossa suurin osa muista asukkaista on buddhalaisia. Paikallinen virkamies aloitti toimet neljää kristittyä miestä vastaan, ja heidät pidätettiin useiksi kuukausiksi huolimatta siitä, ettei heitä oltu syytetty rikoksesta.

”Kun joku kuolee, autamme antamalla lahjoituksia, jakamalla ruokaa ja pyytämällä [buddhalaisia] munkkeja tulemaan rukoilemaan kotiin”, virkamiehen mukaan.

”Mutta [kristityt] halusivat tehdä asioita, jotka rikkovat perinteisiä tapojamme. He valmistelivat asioita, jotka tuntuivat oudolta ja väärältä ja joita emme ymmärrä, ja siksi toimimme estääkseen sen tapahtumisen. ”

Tällaiset sulkeutuneet asenteet maaseudulla vallitsevat suurelta osin siksi, että kristinusko on edelleen huonosti ymmärretty monien laosilaisten keskuudessa. Vuosikymmenien kestäneen kommunistisen propagandan tähden monet paikalliset ihmiset pitävät kristillistä uskoa edelleen vihollisten uskontona. Avun hakeminen kyläläisten johtajilta, joiden on tarkoitus suojella kristittyjä kyläläisiä syytteiltä, ​​voi olla turhaa.

”Te ihmiset uskotte Amerikan jumalaan”, eräs buddhalainen virkamies kertoi hiljattain joillekin kristityille Radio Free Asia -palvelun kanssa puhuneen paikallisen kristityn mukaan. ”Etkö muista, mitä Amerikka teki maallemme?”

(Lähde: UCA News 20.1.2021)

Älkää enää vuodattako verta Myanmarissa

Roomalaiskatolinen kardinaali vetoaa: Älkää enää vuodattako verta Myanmarissa.

Vain vuoropuhelu ja demokratia voivat lopettaa ikuisesti pimeyden, joka ympäröi maatamme, sanoo maassa tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen kardinaali Charles Bo, joka on Myanmarin suurimman kaupungin, Yangonin arkkipiispa.

Hän aloittaa viestinsä:

Kirjoitan nämä rivit hengellisenä johtajana ja tunnen tällä hetkellä miljoonien ihmisten tunteita. Kirjoitan rakkaille kansalaisille, siviilijohtajille, asevoimille ja kansainväliselle yhteisölle.

Olen katsonut surullisena pimeyden hetkiä historiassamme ja seurannut kansamme sietokykyä taistelussaan ihmisarvosta. Kuljemme nyt läpi historiamme haastavimpia aikoja.

Rakkaimmille myanmarilaisille

Jaan syvän yhteyden tunteen teidän kaikkien kanssa tällä hetkellä, kun käymme odottamattomiin, järkyttäviin tapahtumiin, jotka ovat kehittymässä maassamme. Vetoan jokaiseen teistä, pysykää rauhallisina, älkää tarttuko väkivaltaan. Älkää enää vuodatko verta tässä maassa.

Jopa tällä haastavimmalla hetkellä uskon, että rauha on ainoa mahdollisuutemme, rauha on mahdollinen. Protestimme ilmaisemiseksi on aina väkivallattomia tapoja. Tapahtumat ovat seurausta vuoropuhelun puutteesta.

Olemme nähneet niin paljon tuskaa konflikteissa. Seitsemän vuosikymmenen veren vuodatus ja väkivallan käyttö eivät tuottaneet tulosta. Poliitikot ja armeija lupasivat rauhaa ja aitoa demokratiaa. Miljoonat äänestivät demokratian puolesta. Kansamme uskoi vallan rauhanomaiseen siirtoon.

Nyt armeija on yksipuolisesti ottanut vallan. Tämä on järkyttänyt maailmaa ja Myanmarin kansaa. Monet maailman johtajat ovat tuominneet ja tuomitsevat tämän järkyttävän toimenpiteen.

Armeija lupaa nyt suurempaa demokratiaa – tutkinnan ja uusien vaalien jälkeen. Myanmarilaiset ovat kyllästyneet tyhjiin lupauksiin.

Vetoan teihin, armeijan johtajat: kohdelkaa kansaa arvokkaasti ja rauhallisesti. Älkää tehkö väkivaltaa rakkaita Myanmarin ihmisiä kohtaan.

Kansamme valitsemat edustajat on pidätetty. Samoin ovat monet kirjailijat, aktivistit ja nuoret. Kehotan teitä kunnioittamaan heidän oikeuksiaan ja vapauttamaan heidät pikaisesti. He eivät ole sotavankeja; he ovat demokraattisen prosessin vankeja. Lupaatte demokratiaa; aloittakaa näiden vapauttamisesta.

Totuus voittaa. Jumala on totuuden lopullinen takaaja. Mutta Jumala odottaa.

Se, mitä on tapahtunut, on tuskallista. Se on hajonnut kansamme. Kirjoitan tämän voidakseni lohduttaa. En kirjoita poliitikkona. Uskon, että kaikki tämän maan sidosryhmät toivovat parasta kansallemme. Kirjoitan rukouksin ja toivon, että kansamme vielä astuu globaalille näyttämölle sovitettuna toivon ja rauhan yhteisönä. Ratkaiskaamme ​​kaikki kiistat vuoropuhelun avulla.

Rauha on mahdollinen. Rauha on ainoa tapa. Demokratia on ainoa valo tälle polulle.

(Lähde: UCA News 4.2.2021)