Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 6.3.2021

Hong Kong ja Myanmar: kaksi vallankaappausta

Viimeisen kuuden kuukauden aikana Kiinan kommunistisen puolueen hallinto on itse asiassa toteuttanut vallankaappauksen Hongkongissa. Ja toisin kuin Myanmarissa, se on tehnyt niin turvautumatta armeijaan kaduilla. Mutta Hongkongin ja Myanmarin välillä on yhtäläisyyksiä.

Myanmarissa armeija oli kirjoittanut perustuslain, joka antoi sille vallan valvoa sisäministeriötä, raja-asioita ja puolustusministeriötä – sekä oikeuden laatia asevoimien talousarvio täysin itsenäisesti ja pitää neljänneksen parlamentin paikoista. Samalla demokraattisesti valittu siviilihallitus kantoi vastuun. Armeija sai siis valtaa ilman vastuuta.

Samoin Hongkongissa vain pieni vähemmistö itsenäisyyttä puolustavista aktivisteista kyseenalaisti vakavasti Kiinan suvereniteetin, jonka se otti vuonna 1997 käyttöön ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -puitteissa. Kiinan kommunistipuolue kontrolloi Hongkongin poliittista johtoa, lainsäätäjiä ja tiedotusvälineitä. Hongkongissa julkaistun uuden raportin mukaan niin sanottu ”punainen pääoma” hallitsee Hongkongin taloutta, muuttaen kaupungin Kiinan pankkiautomaatiksi.

Myanmarissa vallankaappaus oli seurausta yhden miehen, kenraali Min Aung Hlaingin pyrkimyksistä. Hän tietää, että hänen toimikautensa asevoimien komentajana päättyy tänä vuonna. Hänen perheellään on paljon liiketoimintaa ja etuja valvottavana. Siviiliin siirtyessään hän saattaisi olla hyvin haavoittuva, joten hänen keinonsa suojata selusta, on ottaa kaikki valta. Suojellakseen omia etujaan hän on uhrannut maansa edun.

Kiinassa Xi Jinping on luonut henkilökultin, jota ei ole nähty Maon jälkeen. Uusien lakien mukaan hänellä mahdollisuus olla elinikäinen presidentti. Perustuslakiin on lisätty maininta ”Xi Jinpingin ajattelusta”. Xi on vaatinut uskollisuutta itselleen ja puolueelle tavalla, joka muistuttaa Pohjois-Koreaa.

Viimeiset jäljellä olevat Hongkongin vapaudet puretaan henkeäsalpaavalla nopeudella. Hongkongissa olevat eri mieltä olevat äänet mykistetään. Tällä viikolla Kiina on ilmoittanut, että kaikkien Hongkongin vaaleilla valittujen virkamiesten on annettava uskollisuusvala Pekingille.

Hongkongin kouluihin on tulossa opetussuunnitelma, joka opettaa lapsille kuinka upea johtaja Xi Jinping on, ja kuinka tärkeää on, että heidän ei turvallisuussyistä tulisi laulaa tiettyjä kappaleita, vaan laulaa vain kommunistisia iskulauseita.

Hongkong menetti sananvapauden, uskonnonvapauden, tiedotusvälineiden vapauden ja kokoontumisvapauden. Nämä vapaudet on napattu yksi kerrallaan hämmästyttävän nopeasti.

Hongkongissa ja Myanmarissa, molemmissa on toteutettu vallankaappaus kansan tahtoa vastaan, rikkoen kansainvälistä oikeutta ja rikkoen annetut lupaukset.

(Lähde: UCA news 24.2.2021)

Kolme naispuolista mediatyöntekijää surmattu Afganistanissa – Islamilainen valtio ottaa vastuun

Kolme naispuolista mediatyöntekijää kuoli ja yksi haavoittui vakavasti tiistaina 2.3. Afganistanissa tehdyssä iskussa. Naiset olivat työskennelleet paikallistelevisiossa. Heitä vastaan oli isketty heidän lähtiessään työpaikaltaan kotiin. Uhrit olivat iältään 18-20 vuotiaita. Heidän lisäkseen hyökkäyksessä haavoittui sivullisia.

Afganistanin presidentti Ashraf Ghani tuomitsi naisia vastaan tehdyt iskut islamilaisen opetuksen vastaisena. Paikallispoliisi syytti ensin ääri-islamilaista Taleban-järjestöä, joka kiisti tiedottajansa välityksellä osuutensa tapahtumiin. Afganistanin hallitus ja Taleban-järjestö ovat neuvotelleet rauhasta ja maata raastavan konfliktin ratkaisemisesta syyskuusta 2020 lähtien Qatarissa. Viime kuukausina erityisesti kaupunkialueilla väkivalta on yltynyt media-ammattilaisia ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttajia kohtaan.

Hyökkäyksessä kuolleet kolme naista haudattiin keskiviikkona 3.3. Neljäs, ammuskelussa haavoittunut nainen on sairaalassa kriittisessä tilassa.

Viimeisen puolen vuoden aikana Afganistanissa on surmattu 15 media-alalla toiminutta ihmistä. Maata pidetään toimittajille maailman vaarallisimpiin kuuluvana.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Islamilainen valtio (IS, aiemmin myös ISIS) on ottanut vastuun hyökkäyksestä. Islamilainen valtio jatkaa taistelua sekä Afganistanin hallitusta että Talebania vastaan.

(Lähteet: Al-Jazeera 2.3.2021 ja Reuters 3.3.2021)

Espanjan uskonnollinen kenttä rajussa muutoksen tilassa: evankelisten protestanttien ryhmä kasvaa

Perinteisesti vakaasti roomalaiskatolisen Espanjan uskonnollinen kenttä on rajussa muutoksen tilassa. The Observatory of Religious Pluralismin mukaan Espanjan perinteisen valtauskonnon roomalaiskatolisuuden kannatus on laskenut 20 vuodessa lähes 20 %-yksikköä 84 %:sta 65 %:iin. Samalla tarkasteluvälillä ei-uskonnollisina itseään pitävien osuus on noussut runsaasta 10% lähes 29%:iin.

Lähes kaikkien pienempien uskontojen suhteellinen kannatus oli lisääntynyt. Suurelta osin pienten uskontojen kannatusmäärän suhteellinen nousu selittyy lisääntyneellä maahanmuutolla. Protestanttien suhteellinen osuus oli 20 vuodessa lähes kymmenkertaistunut 0,24%:sta melkein 2%:iin. Espanjan protestantit ovat lähinnä evankelisia. Protestanttinen uskonnollisuus on suositumpaa nuorempien ikäluokkien parissa.

Protestanttien määrän kasvu on huomattavissa myös heidän tiloikseen rekisteröityjen kokoontumispaikkojen määrässä, joiden määrä on lisääntynyt vuodesta 2011 hieman alle 3000:sta yli 4200:aan. Näin protestanttinen kristinusko on tilastojen mukaan noussut Espanjan toiseksi suosituimmaksi uskonnolliseksi suuntaukseksi roomalaiskatolisuuden jälkeen.

(Lähde: Evangelical Focus 24.2.2021)

Ukrainan kirkon asema hiertää ortodoksisessa maailmassa

Moskovan patriarkaatin ulkosuhteista vastaava metropoliitta Hilarion Alfeyevin mukaan Konstantinopolin patriarkaatilla ei ole laumaa Ukrainassa. Metropoliitta Hilarion esitti kantansa ilmeisesti vastineena Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen lausunnosta, jonka mukaan Konstantinopolin patriarkka suunnittelisi matkaa Ukrainaan tavatakseen siellä laumaansa.

Moskovan patriarkaattia edustavan Hilarionin mukaan Ukrainan kirkollinen tilanne on epäselvä eikä Konstantinopolin patriarkalla todella ole laumaa Ukrainassa, vaan ainoastaan Moskovan patriarkaatin alainen Ukrainan ortodoksinen kirkko on oikea ortodoksinen kirkko. Moskovan patriarkaatti on taas tällä hetkellä skismassa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin kanssa, mikä tarkoittaa, ettei näillä ortodoksisilla kirkoilla ole tällä hetkellä ehtoollisyhteyttä.

Ortodoksista maailmaa jakanut kiista repeytyi avoimeksi skismaksi vuonna 2019, kun Konstantinopolin patriarkka tunnusti Kiovan patriarkaatiksi kutsutun itsenäisen ortodoksisen kirkon ja myönsi sille itsenäisyyden vastoin Moskovan patriarkaatin tahtoa. Moskovan patriarkaatti katsoo Konstantinopolin patriarkan toimineen vastoin kirkollisia kanoneja ja on katkaissut välinsä Konstantinopolin patriarkaattiin ja Ukrainan kirkkoon, jonka itsenäisyyttä se ei tunnusta.

Myös Serbian vasta valittu patriarkka Porfirije on kyseenalaistanut Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin toimet Ukrainassa kirkollisten kanonien vastaisina. Patriarkka Porfirije on kuitenkin kiistänyt olevansa kiistassa Moskovan puolella, vaan on sanonut olevansa ”lain ja järjestyksen puolella”.

Ukrainassa on edelleen myös Moskovan patriarkaatille uskollisia seurakuntia. Hanke Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon kansainvälisestä tunnustamisesta vauhdittui vuonna, kun Ukrainan presidentti Petro Poroshenko tahtoi irrottaa Ukrainan kirkon virallisestikin Moskovan patriarkaatista ja Venäjän vaikutusvallasta Venäjän hyökättyä Itä-Ukrainaan ja miehitettyä Krimin niemimaan 2014.

(Lähteet: Moskovan patriarkaatin englanninkieliset sivut 27.2.2021 ja Orthodox Times 3.3.2021)

Paavi vierailee Irakissa tässä viikonvaihteessa

Paavi Franciscuksen odotetaan tekevän historiaa tulemalla ensimmäiseksi paaviksi, joka matkustaa Irakiin. Matka vie hänet historiallisiin kirkkoihin, joissa kristityt kärsivät kauhistuttavista terroriteoista vain muutama vuosi sitten.

84-vuotiaan paavin Irakin vierailu on 5.-8. maaliskuuta.

Paavin on määrä tavata Irakin poliittista johtoa ja merkittäviä muslimijohtajia. Lauantaina paavi Franciscus matkustaa Bagdadista Najafiin tapaamaan Ali al-Sistania, joka on vaikutusvaltainen shiia-muslimien johtaja Irakissa. Najafia pidetään yhtenä pyhimmistä pyhiinvaelluskohteista shiia-islamissa vain Mekan ja Medinan jälkeen. Se on Muhammedin vävyn Alin hautapaikka. Kysymys Alin oikeudesta johtajuuteen jakoi islamin kahtia shiioihin ja sunneihin.

Lähellä Najafia on profeetta Hesekielin hauta Al Kiflissä. Historiallisen juutalaisen synagogan paikalle on hiljattain rakennettu moskeija. Paavi Franciscus matkustaa sitten Urin tasangolle Etelä-Irakiin, jonka Raamattu kertoo Abrahamin syntymäpaikaksi.

Sunnuntaina yhtenä vierailukohteena on Qaraqosh -niminen kristittyjen kaupunki, jonka ISIS-joukot valloittivat raa’alla tavalla vuonna 2014. Paavi Franciscus rukoilee sunnuntaina katedraalissa, jota ISIS käytti ampumaharjoituksissa. ISIS:n vetäytymisen jälkeen syksyllä 2016 kristityt ovat vähitellen palanneet asumaan tähän assyrialaiseen kaupunkiin Pohjois-Irakissa. Paluumuuttajia arvioidaan olevan noin 25 000. Se on vain puolet alkuperäisistä 50 000 asukkaasta, jotka olivat täällä ennen ISIS:n saapumista vuonna 2014. Qaraqosh tunnettiin silloin Irakin tärkeimmäksi kristilliseksi kaupungiksi. Yhdeksänkymmentä prosenttia asukkaista oli kastettuja kristittyjä.

Viimeisenä iltana Irakissa paavi Franciscus toimittaa messun Erbilissä stadionilla. Kurdistanin paikallisviranomaiset ovat sanoneet, että messuun on ilmoittautunut 4500 ihmistä. Erbilin katolisen yliopiston myöntämä erityinen henkilökortti vaaditaan pääsemiseksi stadionille messua varten.

(Lähteet: La Croix 3.3.2021 ja Catholic News Agency 25.2.2021)

Tohtori Thomas Schirrmacher WEA:n uusi johtaja

Maailman evankelinen allianssi sai viikko sitten lauantaina uuden johtajan. Tohtori Thomas Schirrmacher selvitti virkaanastujaispuheessaan, mitä tarkoittaa olla evankelinen. Tohtori Schirrmacher käsitteli keskeisiä painopistealueita, muun muassa tarvetta ylläpitää Raamatun auktoriteettia ja levittää evankeliumia. Me puolustamme kristinuskon historiallisuutta. ”Uskomme Jeesuksen ylösnousemukseen ja uskomme helluntaihin, jolloin Pyhä Henki täytti uskovat, kirkon jäsenet”, sanoi Schirrmacher, joka opiskeli teologiaa Sveitsissä ja Yhdysvalloissa, mutta asuu nyt Saksassa. Puheessaan Schirrmacher kuvasi Raamattua ”kirkon tunnustukseksi”, joka seisoo kaiken ja kaikkien yläpuolella.

WEA:n uusi johtaja sanoi, että uskonnonvapaus ja huoli vainottujen uskovien asemasta ovat olleet olennaisia ​​evankelisessa liikkeessä alusta alkaen.

”Vuonna 1846 Maailman evankelinen allianssi oli kaikkien aikojen ensimmäinen laaja uskonnollinen elin, joka puhui uskonnonvapauden puolesta”,

Maailman Evankelinen Allianssi on liike, joka pyrkii yhteyteen, mutta uusi pääsihteeri korosti, että ”jos haluamme tuoda anglikaanit, helluntailaiset, reformoidut, pelastusarmeijan, kaikki keskellämme olevat ryhmät yhteen, voimme tehdä sen vain kristinuskon DNA:n ympärillä. ”

Puheensa lopuksi Schirrmacher pyysi rukouksia evankelisilta johtajilta, jotka liittyivät verkkotapahtumaan kaikkialta maailmasta, edustaen yhdeksää alueellista ja 140 kansallista evankelista allianssia. Kaikkiaan evankelisia kristittyjä arvioidaan olevan maailmassa 600 miljoonaa.

(Lähteet: The Christian Post ja Christian Today 28.2.2021)