Patmos-blogi

Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 8.5.2021

Timo Keskitalo Pastori Timo Keskitalo on toiminut pitkään maahanmuuttajatyössä Englannissa, Suomessa ja Lähi-idässä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kasteopetuksen antamisesta muslimeille, jotka haluavat liittyä kristilliseen kirkkoon. Patmos Lähetyssäätiö tarjoaa seurakunnille ja järjestöille koulutusta. Timo Keskitalon vierailua voi tiedustella patmos (at) patmos.fi tai 09-8567 4988.
Julkaistu:

Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.

Poliisi pidättää raamatullista avioliittonäkemystä edustaneen katusaarnaajan Englannissa

Englannissa pastori John Sherwood pidätettiin perjantaina 23.4. Yli 70-vuotias pastori oli tapansa mukaan ja luvan kanssa ollut saarnaamassa kadulla Lontoon luoteisosassa. Pastori Sherwood oli saarnannut Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisestä luvusta, jossa sanotaan Jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi. Hän mainitsi, että Jumala tarkoitti avioliiton miehen ja naisen liitoksi.

Pastorin raamatullisesta opetuksesta oli valitettu poliisille. Poliisi pidätti pastorin julkisen häiriön ja rauhattomuuden aiheuttamisesta. Keskusteltuaan poliisin kanssa pastori Sherwood oli jatkanut saarnaamistaan vedoten sananvapauteensa. Muutaman sivustakatsojat olivat huudelleet pastorille ja syyttäneet häntä homofobiseksi ja pitivät hänen puhettaan vihapuheena.

Nopeasti poliisin kanssa käymänsä sanailun jälkeen poliisi otti pastorilta Raamatun ja pastori Sherwood pidätettiin kuulusteluihin ja vietiin putkaan, jossa hän joutui viettämään yönsä. Poliisi on antanut tiedotteen, jonka mukaan tapaus ei johda syytteisiin. Odotettavissa on, että vanha saarnaaja pidätetään jälleen ja viedään putkaan yöksi, toteaa Anglican Mainstream uutissivusto 2.5.

Pastori Sherwood on toiminut seurakuntansa pastorina 35 vuotta

(Lähde: Christian Concern 28.4.2021)

Saudi-Arabia harkitsee rajoittavansa ulkomaalaisten islamilaista pyhiinvaellusta toisena vuonna peräkkäin

Saudi-Arabian viranomaiset suunnittelevat rajoittavansa voimakkaasti ulkomaalaisten muslimien osallistumista islamilaiseen pyhiinvaellukseen eli hajjiin jo toista vuotta peräkkäin johtuen koronaviruspandemiasta. Viime vuonna pyhiinvaeltajien määrä oli historiallisen pieni.

Viime vuodesta poiketen saudiviranomaiset suunnittelevat sallivansa joidenkuiden rokotettujen muslimien pyhiinvaelluksen. Erityistä huolta aiheuttavat muuntovirukset ja monien maiden, kuten Intian voimakkaasti paheneva koronavirustilanne. Toisaalta virallisten lukujen mukaan vuotuiset 2,5 miljoonaa pyhiinvaeltajaa tuottavan Saudi-Arabialle noin 10 miljardia euroa. Tällä hetkellä Saudi-Arabia on rajoittanut maahantuloa mm. Saksasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta, Egyptistä, Pakistanista ja Intiasta.

Pyhiinvaellus Mekkaan on jokaisen terveen muslimin velvollisuus vähintään kerran elämässä, mikäli siihen on taloudellinen mahdollisuus. Pyhiinvaellus tulee suorittaa määrättyyn aikaan, joka tänä vuonna sijoittuu heinäkuun 17.-22. päivälle.

(Lähde: Reuters 5.5.2021)

Egyptin muinaisia kristillisiä käsikirjoituksia suojellaan ja entisöidään erämaaluostareissa

Egyptiläis-englantilaisella yhteistyöllä on suojeltu ja entisöity jo 20 vuotta Egyptin muinaisia, historiallisesti kallisarvoisia kristillisiä käsikirjoituksia. Työtä tehdään erityisesti Egyptin koptilaisissa luostareissa, joista vanhimmat ovat 500-luvulta. Erityisen merkittävä luostari on Aleksandrian lähellä sijaitseva Deir al-Surian erämaaluostari, jossa on asunut ajan saatossa myös merkittävä syyrialaiskristillinen luostariyhteisö.

Deir al-Surianin luostariin perustettiin kirjasto jo 800-luvulla, johon on vuosisatojen varrella koottu kristillisiä kirjoituksia Egyptin ohella Syyrian ja Irakin alueelta. Luostarin kirjastossa säilytetään kaikkein vanhimpia koptin-, syyrian- ja arabiankielisiä kristillisiä käsikirjoituksia.

Vatikaanin ja British Museumin kirjastot veivät luostarista joitakin käsikirjoituksia 1700- ja 1800-luvuilla, minkä jälkeen munkit sinetöivät kirjastonsa, kunnes luostarin käsikirjoitusten entisöinti alkoi 1990-luvulla. Luostarin kirjastonhoitaja oli huomannut kirjaston kiinni muurattujen huoneiden lattioiden romahtaneen ja muinaisten käsikirjoitusten lojuvan hajallaan ympäriinsä. Tarve suojella arvokkaita käsikirjoituksia johti yhteistyöhön kuraattori Elisabeth Sobczynskinin edustaman The Levantine Foundationin ja kirjastonhoitajan isä Bigoulin välillä luostarin arvokkaan kirjaston entisöimiseksi ja suojelemiseksi.

Tähän mennessä yhteistyöllä on saatu entisöityä yli 130 käsikirjoitusta ja 300 fragmenttia.

(Lähde: Vatican News 1.5.2021)

Sodasta toipuva Syyria järjestää vaalit—oikeus valitsee Bashar al-Assadin haastajat

Syyrian perustuslakituomioistuin on vahvistanut ehdokkaat Syyrian presidentinvaaleihin, jotka pidetään 26. toukokuuta. Oikeus kelpuutti 51 hakijasta vain kolme, joista yksi on maata itsevaltaisesti johtanut Bashar al-Assad. Bashar al-Assad seurasi isäänsä Hafiz al-Assadia maan presidenttinä, tämän kuoltua vuonna 2000. Bashar al-Assad on 55-vuotias ja koulutukseltaan silmälääkäri.

Presidentti al-Assadin vastaehdokkaiksi perustuslakituomioistuin kelpuutti kaksi henkilöä. Abdullah Salloum Abdullah toimi Al-Assadin hallinnon pääministerinä vuosina 2016–2020. Hän edustaa presidentin tavoin maata hallitsevaa Ba’ath-puoluetta. Kolmas ehdokas on niin kutsuttua virallista oppositiota edustava Mahmoud Marei, jota Syyrian maanpaossa elävät oppositiojohtajat pitävät al-Assadin hallinnon ”laajentumana”.

Presidentti al-Assadin odotetaan voittavan vaalit, joita pidetään yleisesti näytösluonteisina.

Syyrian viranomaisten mukaan vaalit järjestetään normaalisti huolimatta siitä, että osa maasta on vielä sotatilassa. Äänestys ei ole mahdollista kapinallisten hallitsemilla alueilla Syyriassa, toteaa Al-Monitor uutissivusto. Vaalitarkkailijoita on kutsuttu Venäjältä, Iranista, Kiinasta, Venezuelasta ja Kuubasta. Kaikkien näiden maiden demokraattisuus on syvästi kyseenalainen. Syyrian perustuslaki edellyttää presidenttiehdokkaalta vähintään 35 parlamenttiedustajan tukea ja 10 vuoden yhtäjaksoista asumista Syyriassa.

(Lähde: Al-Jazeera 3.5.2021)

Alle 30-vuotiaat uskovat eniten Jumalaan Saksassa

Tutkimuksen mukaan 64% Saksan nuorista uskoo Jumalaan.

Saksassa protestanttisten ja katolisten kirkkojen vuosittaiset tilastot osoittavat, että näiden historiallisten kirkkojen jäsenyys vähenee jatkuvasti. Tätä taustaa vasten saksalaisten Bild-sanomalehdessä julkaistut nuorten vastaukset uskosta ovat yllättäviä.

Insa-viraston tekemän tutkimuksen mukaan alle puolet, eli 48% Saksan koko väestöstä uskoo Jumalaan,  mutta 64% alle 30-vuotiaista saksalaisista uskoo Jumalaan. Siis nuoret uskovat merkittävästi enemmän Jumalaan kuin väestö keskimäärin. Nuorista 84% sanoo rukoilleensa ainakin kerran elämässä, ja kaksi kolmesta uskoo, että heidän rukouksensa kuullaan.

Joka kolmas saksalainen sanoo, että heillä on ollut jonkinlainen “yliluonnollinen kokemus” ainakin kerran elämässään.

Tutkimuksesta käy ilmi, että 90% vapaiden evankelisten seurakuntien jäsenistä sanoo olevansa varmoja Jumalan olemassaolosta. Roomalaiskatolisen kirkon jäsenten keskuudessa 75 prosenttia uskoo Jumalan olevan olemassa ja protestanttisen kirkon (EKD) jäsenistä vain 64 prosenttia uskoo Jumalan olevan olemassa.

Tutkimus, jonka Bild julkaisi pääsiäisenä, kysyi vastaajilta myös heidän käsityksestään Jeesuksesta. 28% haastatelluista sanoi uskovansa Raamatun kertomukseen, jonka mukaan Jeesus Kristus kuoli ristillä ja nousi kuolleista kolmantena päivänä.

Kysyttäessä kuolemanjälkeisestä elämästä, alle 30-vuotiaiden ryhmässä 61% uskoi tähän. Sitä vastoin vain 23% yli 60-vuotiaista sanoo uskovansa kuoleman jälkeiseen elämään.

Tutkimuksen johtopäätös on, että usko Jumalaan ja kirkon jäsenyys eivät välttämättä enää liity toisiinsa. Nuori sukupolvi, joka on melko kaukana kirkosta, uskoo kuitenkin enemmän kuin vanhemmat sukupolvet, jotka ovat kastettuja ja edelleen kirkon jäseniä.

(Lähde: Evangelical Focus 27.4.2021)

Euroopan Komission sivuilta poimittuja tilastotietoja maahanmuutosta

Euroopan Unionin alueella asuu vähän alle 450 miljoonaa ihmistä. Vajaat 5 prosenttia näistä eivät ole EU:n kansalaisia. Lähes 8 prosenttia väestöstä on syntynyt EU:n ulkopuolella. Suurin näistä oli syntynyt länsimaissa, kuten Australiassa, Sveitsissä, Norjassa ja muissa EU:n ulkopuolisissa EU-maissa. Alle 10 prosenttia Euroopan Unionin maahanmuuttajista oli turvapaikanhakijoita. YK:n pakolaiskomission mukaan vain 10 prosenttia maailman pakolaisista on Euroopassa. Pakolaisia on 0,6% Euroopan väestöstä. Sen sijaan esimerkiksi Turkin väestöstä yli 4 prosenttia on pakolaisia.

Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista suurimmat lähtömaat olivat Syyria ja Afganistan, mutta heti niiden perässä olivat Venezuela ja Kolumbia. Latinalaisesta Amerikasta tulevat turvapaikanhakijat suuntaavat luonnollisesti Etelä-Eurooppaan ja kielen perusteella Espanjaan. Suomeen vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista suurin osa tuli Irakista. Euroopan tasolla Irak oli viidenneksi suurin lähtömaa.

Kantaväestöön suhteutettuna eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa ovat vastaanottaneet Kypros, Malta ja Kreikka. Vuonna 2019 turvapaikan Euroopassa sai lähes 300 000 henkilöä. Näistä suurimmat alkuperämaat olivat Syyria, Afganistan ja Venezuela. Maahanmuuttajien pakkopalautuksia Euroopan Unionista oli lähes puoli miljoonaa. Eniten pakkopalautettiin Ukrainaan, Marokkoon, Albaniaan, Afganistaniin ja Algeriaan.

(Lähde: European comission 22.1.2021)

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (2)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Jukka Mikkola

    Saksassa nuoret uskovat jumalaan enemmän kuin “vanhat”. Olisi mielenkiintoista tietää, onko siellä eroa nuorten miesten ja nuorten naisten välillä, kuten Suomessa on nyt havaittu olevan.

    • juhani

      Tutkimuksessa ei taidettu myöskään erottaa kristittyjä muhamettilaisista, joiden keskuudessa konservatiiviset perhearvot ovat vielä voimissaan. Nuorten korkeampaa prosenttia selittää ainakin turkkilaisten siirtotyöläisten jälkeläiset, ja varmaan myös viime vuosina Saksasta turvapaikan saaneet.