Patmos-blogi

Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 9.10.2021

Timo Keskitalo Pastori Timo Keskitalo on toiminut pitkään maahanmuuttajatyössä Englannissa, Suomessa ja Lähi-idässä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kasteopetuksen antamisesta muslimeille, jotka haluavat liittyä kristilliseen kirkkoon. Patmos Lähetyssäätiö tarjoaa seurakunnille ja järjestöille koulutusta. Timo Keskitalon vierailua voi tiedustella patmos (at) patmos.fi tai 09-8567 4988.
Julkaistu:

Timo Keskitalo toimittaa kansainväliset uutispoiminnat, jotka kuullaan Radio Patmoksessa lauantaina ja sunnuntaina klo 8-18:00 välillä tasatunnein.

Talibania syytetään šiialaisen hazarojen joukkosurmasta

Afganistania hallitsevan ääri-islamilaisen Talibanin syytetään surmanneen ainakin 13 hazaraa pian sen jälkeen kuin saivat maan haltuunsa elokuun lopulla Daykundin maakunnassa. Surmattujen joukossa oli 11 entisen hallinnon turvallisuusjoukkojen jäsentä ja yksi 17-vuotias tyttö. Tiedot perustuvat Amnesty Internationalin tiistaina 5.10. julkaisemaan raporttiin. Amnestyn mukaan tämä oli jo toinen Talibanin suorittama hazaroiden joukkosurma.

Hazarat ovat Afganistanin vähemmistöryhmä. He ovat uskonnoltaan šiiamuslimeita. Hallitessaan Afganistania 1990-luvulla äärisunnalainen Taliban kohdisti vääräuskoisina pitämiinsä hazaroihin ankaraakin vainoa ja surmasi heitä sadoittain.

Nyt Taliban on kiistänyt kaiken vainon hazaroita ja muita maan vähemmistöryhmiä kohtaan. Amnestyn raportti osoittaa kuitenkin muuta, vaikka vähemmistöryhmien vaino ei ainakaan toistaiseksi ole saavuttanut samaa mittakaavaa kuin 1990-luvun Taliban-hallinnon aikana.

(Lähde: Al-Jazeera 5.10.2021)

Abiy Ahmed jatkaa Etiopian pääministerinä Tigrayn konfliktista huolimatta

Abiy Ahmed jatkaa Etiopian pääministerinä. Hän vannoi virkavalansa ja jatkaa Etiopian johdossa seuraavat viisi vuotta. Ensimmäisen kerran Ahmed valittiin maan johtoon vuonna 2018. Etiopiassa järjestettiin parlamenttivaalit jo kesäkuussa, mutta kolmessa osavaltiossa päästiin äänestämään levottomuuksista johtuen vasta myöhemmin. Vaaleja ei toimitettu pohjoisessa Tigrayn osavaltiossa, jota kontrolloivat nyt keskushallintoa vastustavat kapinalliset. Tigrayn konflikti on Etiopian keskushallinnon ja Tigrayn osavaltion separatistien välillä on kestänyt jo 11 kuukautta.

Pääministerin puolue voitti 410 paikkaa parlamentin 544 paikasta. Huolimatta murskaavasta enemmistöstä pääministeri Ahmed muodosti koalitiohallituksen luodakseen ”yhteistyön kulttuuria” Etiopian politiikkaan.

Ahmed Abiyn ensimmäinen kausi on ollut vaiheikas. Pääministerin valintaa vastustettiin vuonna 2018 tarmokkaasti. Hän on toisaalta uudistanut Etiopian taloutta, mikä johti ensimmäisinä vuosina talouskasvuun. Vuonna 2019 Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon päätettyään Etiopian ja Eritrean välisen muodollisen konfliktin, mutta jo vuoden 2020 lopulla syttyi tuhansia ihmishenkiä vaatinut konflikti maan pohjoisessa osavaltiossa Tigrayssa, jossa sekä hallituksen että separatistien joukkojen epäillään syyllistyneen sotarikoksiin.

(Lähde: Reuters 6.10.2021)

Iranin kyber-tiedustelun arvioidaan muodostavan todellisen uhan Israelille

Keskiviikkona 6.10. israelilaisen kyberturvallisuusyhtiön Cybereasonin julkaiseman raportin mukaan iranilaiset toimijat ovat aktivoituneet globaalisti kybertiedustelussa ja -vakoilussa. Iranin kybertoiminta ulottuu eri puolille maailmaa ja kohdistuu erityisesti salattavaan informaatioon niin Yhdysvalloissa, Venäjällä kuin Euroopassakin. Maan kybertiedustelu oli israelilaisyrityksen havaintojen mukaan pysynyt piilossa ainakin kolmen vuoden aikana.

Cybereaseon oli onnistunut identifioimaan aiemmin tuntemattoman valtiollisen kybertoimijan, jolla oli uusia, korkeatasoisia tapoja toimia. Uusia kyberoperaatioita kuvattiin hienostuneeksi tiedonkeräämiseksi, kun taas aiemmin iranilaiset toimijat olivat tehneet tuhoavampia tai lamaannuttavia iskuja.

Nyt vakoilun kohteeksi olivat joutuneet erityisesti ilmailuun ja viestintään liittyvät yritykset ja organisaatiot. Cybereasonin mukaan monet vakoilutahoista ovat selvästi yhdistettävissä Iranin valtiollisiin toimijoihin. Aiemmin tänä vuonna sama yritys on havainnut kiinalaisten toimivan samalla tavalla.

(Lähde: The Jerusalem Post 6.10.2021)

Pakistanin pääministeri Khan hyväksyy pakkokäännytyksen islamiin

Pakistanin pääministeri Imran Khan vakuutti muslimijohtajille, että hänen hallituksensa ei tule säätämään yhtään islamin vastaista lakia. Pääministeri sanoi, että hallituksen perheväkivallan ja pakkokäännytyksen vastaiset lakialoitteet eivät tule voimaan, koska niissä on määräyksiä, jotka ovat “ristiriidassa islamin opetusten kanssa”. Hän pyysi muslimijohtajia pitämään hänet ajan tasalla kaikista muistakin islamin vastaisista lakialoitteista, jotta hän voisi puuttua asiaan ajoissa ja varmistaa, ettei hänen toimikautensa aikana tehdä mitään islamin kanssa ristiriidassa olevaa politiikkaa tai lakia.

Kirkon johtajat ja ihmisoikeusjärjestöt julkaisivat lausunnon, jossa vaadittiin oikeutta vähemmistönaisille. Pääministerin on ymmärrettävä, että kaikki eivät ole muslimeja Pakistanissa. Valtion on suojeltava uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksia. Ei voi olla hyväksyttävää, että naisia ​​pahoinpidellään ja kidutetaan, ja että alaikäiset ei-muslimitytöt käännytetään väkisin islamiin. Haavoittuvien vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ei ole islamin vastustamista, lausunnossa todetaan.

Eniten pakkokäännyttämistä islamiin (52 prosenttia tapauksista) raportoitiin Punjabin maakunnassa, jossa valtaosa maan kristityistä asuu.

”Jokaisella yksilöllä tai ryhmällä tulee olla vapaus kääntyä tai kutsua kääntymään keskustellen ja perustelemalla, mutta yksikään henkilö tai ryhmä ei saa väkivalloin käännyttää tai estää kääntymistä, tai käännyttää petoksella tai muulla epäoikeudenmukaisella tavalla. Alle 18 -vuotiaita ei pitäisi kutsua kääntymään, ellei se tapahdu heidän vanhempiensa tai huoltajiensa kanssa ”, ihmisoikeusjärjestön johtaja Peter Jacob linjasi.

(Lähde: UCA News 1.10.2021)

Kiinan presidentti vastustaa ihmisoikeuksia

Kiinan kommunistipuolueen sanomalehti People’s Daily julkaisee juttusarjaa, jossa maan johtaja vastaa kysymyksiin maan aatteellisista periaatteista. Xi Jinping on henkilökohtaisesti hyväksynyt sarjan, ja vastaukset ovat tiivistelmä hänen kirjoituksistaan ​​ja puheistaan.

Syyskuussa julkaistiin vastaus kysymykseen “Miksi meidän pitäisi ottaa selvä kanta niin sanottuja länsimaisia” arvoja “vastaan?”

Xi Jinping puhuu universaaleista arvoista, kuten “vapaus”, “demokratia” ja “ihmisoikeudet”, joita nykyaikainen länsimainen yhteiskunta puolustaa. ” Xi Jinping on tavalliseen tapaan hyvin ortodoksinen marxilainen ja jakaa ihmiskunnan historian vaiheisiin. Marxilaisen dialektisen historiateorian puitteissa samat arvot, jotka olivat kerran edistyksellisiä, muuttuivat taantumuksellisiksi seuraavassa historiallisessa vaiheessa.

Yhdysvallat ja muut länsimaat, jatkaa Xi Jinping, pyrkivät esittämään nämä arvot yleisinä ja edistävät niitä maailmanlaajuisesti, mikä hämmentää monia ihmisiä. Totuus Kiinan presidentin mukaan on, että jos noudatetaan marxilaista dialektista materialismia, ei ole olemassa “universaaleja arvoja”, jotka olisivat voimassa kaikissa historian vaiheissa. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet olivat hyödyllisiä välineitä, mutta nyt sosialismin pitäisi poistaa ne.

Xi Jinpingiä huolestuttaa se, että vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien arvoja käytettiin Neuvostoliiton hajoamisen, Itä -Euroopan rajujen muutosten ja arabikevään toteuttamiseen. Kaikki johtui Yhdysvaltojen ja lännen väliintulosta. Vielä pahempaa on, että länsi edistää näitä arvoja Kiinassa, Xi Jinping sanoo, lopulta kaataakseen Kiinan kommunistisen puolueen johtajuuden ja sosialistisen järjestelmän.

Se, että ei ole “yleismaailmallisia arvoja”, Xi Jinping selittää, ei tarkoita, etteikö olisi olemassa joitain “yhteisiä arvoja”, kuten rauha, kehitys tai oikeus. Näitä yhteisiä arvoja voidaan kuitenkin tulkita eri poliittisten järjestelmien ja kansallisten perinteiden mukaisesti. Yhteisten arvojen tulkinta Kiinassa tai Venäjällä ei ole sama kuin Yhdysvalloissa tai Euroopassa.

(Lähde: Kiinan kommunistipuolueen julkaisema People’s Daily 2.9.2021)

Sudan takavarikoi Hamasin omaisuuden

Sudanin viranomaiset ovat takavarikoineet Hamasin omaisuutta. Sudania on pidetty Hamasin tärkeimpänä tukijana. Hamas on saanut tukea ja rahoitusta pääasiassa kolmesta maasta, jotka ovat Sudan, Qatar ja Turkki.

Hamas on ollut vastatuulessa nyt myös Lähi-idässä. Kaksi kuukautta sitten Saudi -Arabian tuomioistuin tuomitsi 69 palestiinalaista ja jordanialaista jopa 22 vuoden vankeuteen. Vangit, jotka olivat asuneet Saudi -Arabiassa vuosia, tuomittiin kuulumisesta laittomaan Hamas -järjestöön tai siksi että olivat tukeneet Hamasia taloudellisesti.

Hamasin investoinnit Sudaniin alkoivat 1980-luvulla pienimuotoisista hankkeista, kuten pikaruokaravintoloista, ennen kuin he ryhtyivät investoimaan kiinteistöihin ja rakentamiseen.

Palestiinalainen Al-Quds-sanomalehti toteaa, että Hamasin tukahduttaminen ”alkoi yli seitsemän kuukautta sitten ja lisääntyi vähitellen kohdistuen palestiinalaisiin ​​liikemiehiin, tutkijoihin ja opiskelijoihin Sudanissa.

(Lähde: Al Monitor 30.9.2021)

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (0)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *