Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 9.3.2024

Maailman muslimit valmistautuvat ramadan paastokuukauteen

(Lähde: Al-Jazeera 06.03.2024)

Maailman muslimit valmistautuvat paastokuukauteen, ramadaniin, jonka aikana aikuiset, terveet muslimit eivät syö eivätkä juo mitään päiväsaikaan. Ramadan-kuukausi alkanee joko maanantaina 11.3. tai tiistaina 12.3.

Islamilainen kalenteri perustuu kuun kiertoon, joten uskonnolliset juhlat siirtyvät vuosittain noin 11 päivää aiemmaksi verrattuna auringon kiertoon perustuvaan gregoriaaniseen kalenteriin, jota maailmassa pääosin käytetään.

Ramadanin alkamisen määrittää se, onko uudenkuun sirppi nähtävissä auringon laskettua vai ei. Saudi-Arabia ja monet muslimimaat käyttävät ramadanin ja islamilaisten kuukausien määrittämiseen kuun tarkkailijoita. Heidän havainnostaan riippuen ramadan alkaa joko 11. tai 12.3. Samasta silmämääräisestä havainnosta riippuu, onko ramadania edeltävän kuukauden pituus 29 vai 30 päivää.

Ramadan-kuukauden paasto kestää kuun havainnoinnista riippuen 29 tai 30 päivää ja se päättyy eid al-fitr -juhlaan. Paaston päättymisen ajankohdan epävarmuus aiheuttaa myös jännitteitä eri muslimiryhmien välille.

Romanian patriarkaatti tekee kiistanalaisen päätöksen Ukrainaan liittyen

(Lähde: Orthodox Times 04.03.2024)

Romanian ortodoksisen patriarkaatin johtava Pyhä synodi on päättänyt perustaa kirkollisen hallintoalueen Ukrainan alueella sijaitsevien romanialaisten ortodoksisten seurakuntien saattamiseksi sen yhteyteen.

Romanialaisten päätös on aiheuttanut hämmästystä, koska Ukrainassa on oma kansallinen kirkkonsa, täysin itsenäinen eli autokefaalinen Ukrainan ortodoksinen kirkko, jonka johtaja on Kiovan metropoliitta Epifani sekä Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva ortodoksinen kirkko, jota johtaa metropoliitta Onufri. Kummankaan ukrainalaisen kirkon kanssa Romanian patriarkaatti ei ollut neuvotellut etukäteen.

Kiista romanialaisseurakuntien asemasta on tulkittu Romanian patriarkaatin yritykseksi puuttua Ukrainan kirkolliseen tilanteeseen maan ulkopuolelta, mitä taas on pidetty mahdollisena Venäjän vaikuttamisyrityksenä horjuttaa Ukrainan kansallista ortodoksista kirkkoa ja näin kyseenalaistaa sen asemaa.

Moskovan patriarkaatti ei hyväksy Ukrainan kansallisen ja autokefaalisen kirkon asemaa, vaan katsoo Ukrainan kuuluvan omaan kaitsentaansa. Kysymys Ukrainan kirkon asemasta onkin jakanut ortodoksista maailmaa, koska Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka on tunnustanut sen itsenäisyyden. Romanian kirkon ratkaisun on tulkittu osoittavan taipuvaisuutta Moskovan patriarkaatin näkemykseen.

YK:n erityisedustajan mukaan israelilaisia joutui seksuaalisen väkivallan kohteiksi Hamasin hyökkäyksessä

(Lähde: The Jerusalem Post 04.03.2024)

YK:n konflikteissa käytettävää seksuaalista väkivaltaa tarkastelevan erityisedustajan mukaan monet israelilaiset joutuivat seksuaalisen väkivallan uhreiksi Hamasin tehtyä laajan hyökkäyksen 7.10. viime vuonna.

Erityisedustajana toimivan Pramila Pattenin mukaan on näyttöä Hamasin taistelijoiden seksuaalisesta hyväksikäytöstä, raiskauksista, väkivallasta ja nekrofiliasta erityisesti naisia ja tyttöjä kohtaan. Näyttö on kiistatonta, siihen kuuluu esimerkiksi yhteensä 50 tuntia videosisältöä, jopa 5000 valokuvaa ja 34 erillistä haastattelua.

Patologisissa tutkimuksissa näyttää siltä, että seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneet naiset oli tavallisimmin sidottu, riisuttu, raiskattu ja sen jälkeen ammuttu kuoliaiksi.

Israelissa löydökset ovat herättäneet suuttumusta ja arvostelua YK:ta kohtaan, koska on koettu, ettei Hamasin tekemään seksuaalista väkivaltaa ole tuomittu kyllin selväsanaisesti.

Iranissa teloitettiin yli 800 ihmistä vuonna 2023

(Lähde: Rudaw News 05.03.2024)

Iranissa teloitettiin vuonna 2023 ainakin 834 ihmistä, ilmenee ihmisoikeusjärjestöjen tiistaina julkaisemasta raportista. Vuoden 2023 teloitusmäärä on Iranin korkein sitten vuoden 2015, jolloin teloitettiin 972 ihmistä.

Oslossa toimiva Iranin ihmisoikeusjärjestö (IHR) ja Pariisissa toimiva Together against the death penalty (ECPM) julkaisivat tiistaina yhteisen vuosiraporttinsa kuolemanrangaistuksista islamilaisessa tasavallassa, josta käy ilmi teloitusten määrän dramaattinen 43 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.

Iranin viranomaisten viime vuonna suorittamista 834 teloituksesta vain 125:stä ilmoitettiin virallisista lähteistä, mikä on vain 15 prosenttia kokonaismäärästä. Huumausaineisiin liittyvistä syytteistä epäiltyjen osuus kaikista teloituksista oli yli 55 prosenttia, ja ainakin 471 epäiltyä teloitettiin kyseisin perustein.

Teloitusten perusteena on ollut monessa tapauksessa islamin vastaisuus. Tämä on ainakin kuudessa tapauksessa liittynyt naisia koskevaan pakkoon käyttää hiukset peittävää huntua. Tiedossa ei ole, kuinka monessa tapauksessa kyse on ollut islamista pois kääntyminen, joka yleensä verhotaan johonkin muuhun syytteeseen, kuten vihamielisyys Jumalaa vastaan, tai korruption kylväminen maahan, kertoivat tarkkailijat.

EU:n tuomioistuin: Kristinuskoon kääntyminen on otettava huomioon turvapaikkahakemuksia arvioitaessa

(Lähde: Evangelical Focus 04.03.2024)

Euroopan unionin tuomioistuin antoi äskettäin tukensa turvapaikanhakijoille, jotka ovat muuttaneet uskontoaan lähdettyään lähtömaastaan.

EU:n jäsenvaltiot eivät voi olettaa, että turvapaikanhakijat, jotka väittävät kääntyneensä uskontoon kotimaastaan lähdettyään, tekevät niin vain saadakseen pakolaisaseman.

Luxemburgissa sijaitseva tuomioistuin on todennut, että jos hakija ”on uskottavasti osoittanut kääntyneensä kristinuskoon ’sisäisestä vakaumuksesta’ ja harjoittaa aktiivisesti tätä uskoa”, jos hän täyttää pakolaisaseman määrittelydirektiivissä säädetyt pakolaisaseman edellytykset, ”hänelle on myönnettävä turvapaikka”. Häntä ei voida karkottaa tai palauttaa sellaiselle alueelle, jossa hänen henkensä tai vapautensa olisi uhattuna.

Tuomio perustuu turvapaikkahakemukseen, jonka Iranin kansalainen jätti Itävallassa. Hän kääntyi kristinuskoon maahan saavuttuaan ja pelkäsi, että häntä vainottaisiin kotimaassaan, jos hänet karkotettaisiin.

Itävallan viranomaiset katsoivat, että hakija oli uskottavasti osoittanut kääntyneensä kristinuskoon Itävallassa ja harjoittavansa aktiivisesti uskoaan, mutta kieltäytyivät myöntämästä hänelle pakolaisasemaa, koska Itävallan lain mukaan hakijan olisi pitänyt osoittaa, että hän harjoitti kristinuskoa jo Iranissa. Nyt kuitenkin Euroopan unionin tuomioistuin päätti asiassa toisin.

Vatikaani Ranskan aborttimuutoksesta: Ei voi olla ”oikeutta” riistää ihmiselämää

(Lähde: Catholic world report 05.03.2024)

Ranskasta tuli maanantaina maailman ensimmäinen maa, joka on kirjannut aborttioikeuden perustuslakiinsa. Ranskan piispat ja Vatikaani ovat vastustaneet tätä päätöstä jyrkästi.

Maanantaina 4. maaliskuuta parlamentin yhteinen istunto hyväksyi lakiehdotuksen 780-72. Lakiehdotusta seurasi pitkät aplodit. Myöhemmin samana iltana Eiffel-torni valaistiin sanoilla ”minun kehoni, minun valintani”.

Presidentti Emmanuel Macron ajoi muutosta vuonna 2023, ja se heijasteli laajempaa yksimielisyyttä Ranskan kansalaisten keskuudessa. Mielipidekyselyn mukaan 66 prosenttia ranskalaisista kannatti aborttioikeuden tuomista perustuslakiin.

Paavi Franciscus on jo pitkään vastustanut aborttia, kutsunut sitä ”murhaksi” ja sanonut, että se on kuin ”palkkamurhaajan käyttämistä”.

Vaikka Ranskalla on pitkään ollut nimitys ”kirkon vanhin tytär”, usko on viime vuosikymmeninä ollut jyrkässä laskussa. Ranskan kansallisen tilasto- ja talousinstituutin tekemän kyselyn mukaan vain 29 prosenttia 18-59-vuotiaista ranskalaisista määritteli itsensä katolilaiseksi, ja uskovista arviolta 8 prosenttia käy säännöllisesti messussa.