Ydinsodan uhka?

Viime viikkoina ja päivinä on puhuttu ydinsodan uhasta enemmän kuin vuosiin tai jopa vuosikymme-niin. Moni varmasti kyselee tosissaan, onko tuo uhka todellinen.

Mitä Putin aikoo tehdä, siihen en osaa ottaa kantaa, mutta itseäni kiinnostaa enemmän se, mitä Raamattu ennustaa tuollaisen joukkotuhoaseen käyttämisestä. Onko Raamatun lopunajan kuvausten perusteella todennäköistä, että ydinaseiden käyttö kerran toteutuu?

Raamatun kuvausten perusteella olen vakuuttunut, että ydinaseita tai niihin verrattavia joukkotuhoaseita tullaan käyttämään. Ensiksikin tuhon laajuudet, jotka Raamattu kuvaa lopun aikaan liittyen, ovat sitä luokkaa, ettei niitä millään muilla aseilla saataisi aikaan. Esimerkiksi Ilmestyskirjan kahdeksannessa luvussa mainitut pasuunatuomiot saavat aikaan sen, että jopa kolmas osa niin maasta, merestä, vesilähteistä ja ihmisistä lyödään hirvittävällä vitsauksella. Luvun kuusitoista vihan maljat ovat seurauksiltaan vielä laajempia ja vaikuttavat olevan jossakin suhteessa ”täystuhoja”. Luulenpa, että Johanneskin näyt saatuaan, joutui toteamaan, ettei näin laajat tuhot ole enää keihäillä, miekoilla eikä jousilla aikaan saatuja. Eikä niitä saada aikaan edes nykyajan perinteisillä sota-aseilla, vaan tarvitaan joukkotuhoaseita, jotka tappavat kaiken elollisen ja saastuttavat ja tuhoavat luonnon.

Toisen ja kolmannen pasuunan yhteydessä (Ilm. 8:8-11) puhutaan lisäksi tulena palavasta vuoresta ja tulisoihdusta, jotka putosivat mereen, virtoihin ja vesilähteisiin. Ymmärrän, että kyse on todennäköisesti ydinsaasteesta, joka ydinsodan tai ydinvoimaloita kohdanneen tuhon seurauksena sateitten kautta saastuttaa kolmannen osan maailman meristä ja vesivarannoista. Tätähän tapahtui pienessä määrin jo Tsernobylin onnettomuuden aikana 1980-luvulla. Sateet kuljettivat saasteita jopa tänne Suomeen saakka. Sitä pelättiin myös Japania kohdanneen ydinonnettomuuden yhteydessä Fukushimassa v. 2011. Raamattuhan ei käytä käsitteitä, joita sen kirjoittamisaikana ei tunnettu, joten se ei voi tietenkään puhua ydinsaasteista ja -laskeumista. Tämän päivän ihmisinä kuitenkin ymmärrämme, että tuulten ja sateitten myötä ydinaseiden käyttö voi saastuttaa kaiken laajoillakin alueilla.

Löydän siis selvästi Raamatusta ennustukset, jotka kertovat siitä, että joukkotuhoaseita kerran tullaan käyttämään. Ja on kai yksinkertainen maallinenkin fakta, ettei koskaan ole kehitelty sellaista asetta, jota ei olisi joskus käytetty. Tämän uskon pätevän myös ydinaseisiin. Mutta milloin tämä tapahtuu ja tapahtuuko se Putinin toimesta Ukrainan sodan aikana, on jo ihan eri kysymys. Raamattu ei yksinkertaisesti ennusta meille jokaista yksittäistä sotaa ja mitä sen aikana tapahtuu.

Sen uskallan kuitenkin sanoa, että loppukahakat ja ydinaseiden laajamittainen käyttö ei ole vielä tällä hetkellä käsillä. Raamattuhan ennustaa selvästi, että kun se aikanaan tulee, ihmiskunnalla on aivan toisenlainen tilanne kuin tänään. Silloin sanotaan:”Rauha, rauha, ei hätää mitään”, 1. Tess. 5:3. Tämän päivän tilannehan ei ole tuollainen, vaan päinvastoin. Pienempiä, alueellisia hässäköitä voi toki tulla moniakin ennen sitä. Tuo Paavalin edellä ennustama aika voi kuvata esim. tilannetta, jossa maailma on toipunut jostakin alueellisesta, pahastakin sodasta. Ihmiskunta on saanut sen seurauksena johtajakseen ”rauhan lähettilään”, joka pian osoittautuukin saatanan lähettilääksi, ja siksi turmio yllättää koko maailman niin kuin synnytyskipu raskaan vaimon.

En haluaisi olla ”ilonpilaaja”, mutta tuntuu, että näistä asioista ei vaan voi vaieta. Meitä Raamattuun uskoviahan ja jopa Raamatun lopunajan ennustuksiin uskovia on usein syytetty tuollaisiksi ilonpilaajiksi. Mutta eikö tämä aika ole osoittanut, että on tässä maailmassa muitakin ilonpilaajia: Jos emme me uskovat, niin sitten putinit ja kumppanit pitävät ilon pilaamisesta huolen!

Tuosta ydinaseuhasta puheen ollen, tulee mieleeni muisto noin kuudenkymmenen vuoden takaa omalta kansakouluajaltani. Silloin oli kyse Kuuban kriisistä. Olin ekaluokalla ja silloin erään koulupäivän päät-teeksi opettaja kertoi hyvin vakavana kriisistä, joka maailmaa oli uhkaamassa. Emme me ekaluokkalaiset kai kovin paljoa tuosta ymmärtäneet, mutta tajusimme opettajan puheesta, että jonkin vaarallisen atomiaseen käyttö on mahdollista. Kun lähdimme koulukaverina Oton kanssa kävelemään kotia kohti, noin sata metriä käveltyämme, kaverini nuuhki ilmaa ja sanoi, että kyllä täällä tuntuu kuin ilmassa olisi jokin outo haju. En osannut muuta kuin myötäillä, vaikka en kylläkään mitään sellaista outoa hajua ollut tuntevinani.

No, tuosta on aikaa jo yli kuusikymmentä vuotta ja tuo haju taisi silloin tulla naapuri-Antin pellolta, jonne oli juuri levitetty luonnonmukaista lannoitetta, ei näitä nykyajan apulantoja. Mutta joku päivähän maailmassa tulee todella haisemaan. En silti osaa levottomana ja huolestuneena ajatella kaikkea tulevaa, koska tiedän, että kaikki, mitä maailmassa tulee tapahtumaan, on Taivaallisen Isäni tiedossa. Jumalalle maailman tulevaisuus on ollut tiedossa jo alusta asti, ja Hän on jopa jotakin tuosta käsikirjoituksesta antanut meille tiedoksi pyhän sanansa Raamatun kautta.

Tiedän, että kävipä maailmassa miten tahansa, iankaikkisuuteni on Vapahtajani turvallisissa käsissä.