Israel-uutisviikko 18.11.2019

Israelin ja Gazan välillä käyty lyhyt mutta kiukkuinen yhteenotto hallitsi Israelin uutisviikkoa, vaikka sitä hyvin vähän käsiteltiin meillä Suomen uutisissa. Ja silloin kun siitä meillä kerrottiin, niin yleensä se alkoi Israelin tekemisillä, kuten: Israelin ilmavoimat iski Gazaan tai niin ja niin monta kuoli Israelin iskuissa, tai että Israel rikkoi tulitauon.

Raporteista jäi useimmiten kertomatta, mikä edelsi tai johti Israelin iskuun. Kertomatta jäi Gazasta Israelin etelä- ja keskiosiin viikkokaupalla ammutut kranaatit, kun ihmiset joutuivat vähän väliä hakeutumaan suojaan ja kun lapset ja nuoret joutuivat pysyttelemään poissa kouluista ja kun yritysten oli keskeytettävä toimintansa. Suomen mediassa nämä todennäköisesti katsottiin kuuluvan Israelin arkeen, jota ei siksi nähty uutistapahtumina.

Vasta sitten, kun Israel katsoi kranaattitulen, useista varoituksista huolimatta, yltäneen sellaisiin mittasuhteisiin, viimeksi yli kolmeen sataan, niin silloin se näki itsellään olevan laillinen oikeus, kuten jokaisella itsenäisellä valtiolla, puolustaa aluettaan. Ja vasta silloin Israelin vastatoimet muuttuivat uutisiksi.

Silloinkin saatiin Israelin täsmäiskulla surmaaman radikaalin islamilaisen Jihad-järjestön paikallisjohtajan Abu at-Alan näyttämään Gazan viattomalta asukkaalta.

Suomen lehdistöä olisi todennäköisesti tyydyttänyt Gazasta ammutun rakettitulen jatkuvan ”säästöliekillä”, jolloin siitä ei olisi ollut syytä raportoida.

Suomalaisissa uutisissa käsittelemättä jäi myös se totuus, että Gazan kranaattituli kohdistui ainoastaan Israelin siviiliväestöön, kun taas korostuneesti raportoitiin Gazan siviiliuhreista, joiden joukkoon terroristit olivat raukkamaisesti piiloutuneet ja siten vaaransivat siellä siviilien hengen.

Sodan moraalittomuuden tarttumisesta lehdistöön on Israelin kohdalla ollut merkkejä monasti aikaisemminkin eikä myötätuntoa tahdo löytyvän.

Kuitenkin Gazan viimeisin yhteenotto kosketti muutamaa miljoonaa israelilaista, tuhansia yrityksiä ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joita kranaattituli uhkasi niin fyysisesti kuin taloudellisesti.

Kahden päivän sodan lasketaan maksaneen Israelille vahinkoina, kansantaloudellisena menetyksenä sekä yritysten tappioina lähes puoli miljardia dollaria.

Uutiskuvissa näkyi, miten ihmiset juoksivat suojaan hälytyssireenien ulvoessa ja kauhistuneet lapset sylissään samalla kun taivaalla kranaatit olivat matkalla kohteisiinsa. Usein näkyi myös läheltä-piti tilanteita mutta suurimmat aineelliset vahingot syntyivät kranaattien osuessa asuinrakennuksiin. Ne on kuitenkin korjattavissa, mutta lapsille pelon aiheuttamien koettelemusten tiedetään jättävän vuosiksi jälkensä eikä vanhemmillekaan sodan kaltaisessa tilanteessa eläminen voi olla vaikuttamatta.

Vastaavissa tilanteissa koetellut israelilaiset ovat kuitenkin oppineet sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin ja asettamaan arkensa sen mukaisesti. Niin kävi nyt myös niille, jotka asuivat kranaattien kantaman sisäpuolella. Esimerkiksi häitä viime viikolle suunnitelleet joutuivat viime hetkellä muuttamaan suunnitelmiaan, kun raketit uhkasivat sekä sisä- että ulkotiloissa järjestettyjä häätilaisuuksia.

Viranomaisten määräykset sallivat kuitenkin sisätiloissa järjestettävät tilaisuudet, mutta rajoitti ihmismäärän vain muutamaan kymmeneen. Kun häävieraiden määrä yleensä lasketaan Israelissa sadoissa, niin se vaati melkoista karsintaa. Mutta kutsutut olivat myötätuntoisia ja joustavia ja halusivat nuorten parien saavan onnensa myös poikkeustilanteissa.

Siten useat hääparit päätyivät viime hetkellä mieluummin pienimuotoisten häiden pitämiseen kuin niiden perumiseen. Eli hääonnen haluttiin toteutuvan myös vaikeissa olosuhteissa.

Osuvimpana esimerkkinä toimikoon eräs nuoripari, jonka viime tiistaiksi suunnitellut häät oli vuorokauden varoitusajalla siirrettävä pieneen synagogaan, mihin kutsutuista vain murto-osa mahtui.

Tällaisissa poikkeustilanteissa myös yllätykset toimivat piristeenä. Sen koki eräs toinen hääpari, jonka tilaisuuteen Israelin viime vuoden Euroviisuvoittaja Netta Barzilai yllättäen ilmestyi esittäen siellä voittajakappaleensa.

Hän sanoi nousseensa television äärestä sohvalta ja päätti yhdessä soittajiensa kanssa lähteä turvalliselta asuinalueeltaan etelän kranaattialueelle piristämään pelon vallassa eläviä kanssaihmisiä.

Egyptin ja YK:n edustajien aikaansaama tulitauko on nyt rauhoittanut Gazan rajan, ja jopa perinteiset perjantain joukkomielenosoitukset oli rajalla estetty. Mutta jännitys siellä kuitenkin jatkuu, ja tulitauosta huolimatta Gazasta on satunnaisesti ammuttu raketteja Israeliin, joihin Israel on vuorostaan vastannut.

Minun ei tarvinne kertoa missä järjestyksessä nuo tapahtumat maamme mediassa on kerrottu.

Mutta Gazan kahden päivän mini-sodassa ilmeni myös jotain poikkeuksellisen myönteistä. Nimittäin aluetta hallitseva Hamas ja sen asejoukot eivät osallistuneet yhteenottoihin, jotka käynnistyivät Hamasia radikaalimman islamilaisen Jihad-järjestön ampumilla raketeilla. Pian Hamasille tuli kiire viestittää Israelille, ettei se ollut rakettitulen takana, minkä Israel hyväksyi ja siksi yhteenotot käytiin vain Iranin tukeman Jihad-järjestön kanssa. Ja juuri siksi Israel vältti iskemästä Hamasin kohteisiin.

Tämä on nyt johtanut Jihadin ja Hamasin väliseen eripuraan, mikä on näkynyt mm. Hamasin vastaisina mielenosoituksina.

Tätä ehtivät israelilaiset kovasti pohdiskella, sillä päävihollisena Gazassa on yleensä pidetty melko hyvin aseistautunutta Hamasia. Israelin turvallisuuslähteistä tulleen epävirallisen tiedon mukaan tuo selittyi sillä, että Israel pyrki rajoittamaan Gazan yhteenottoja, sillä vakavin uhka nähdään vaanivan pohjoisessa, minne perivihollisen Iranin lasketaan liittolaistensa Libanonin ja Syyrian myötävaikutuksella iskevän.

Tätä pidetään hyvin todennäköisenä ja siksi Israel on viime aikoina sijoittanut pohjoisosiinsa erilaisia ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmiä.

Mutta Hamasin poikkeuksellinen pidättyminen Israelin vastaisista iskuista uskotaan selittyvän myös sillä, ettei järjestö nykytilanteessa ole halukas rikkomaan tulitaukosopimustaan Israelin kanssa, mikä estäisi Qatarista kuukausittain lähetettyjen kymmenien miljoonien käteisavustusten perillemenon. Lisäksi yhteenottojen leviäminen estäisi Yhdysvaltojen rahoittaman Gazan uuden sairaalan rakentamisen sekä Israelin tukeman syväsataman rakennussuunnitelmat.

Israelissa Gazan nopeasti syttyneen ja nopeasti sammuneen välikohtauksen sekä Iranin uhan korostamisen on katsottu liittyvän paraikaa käytäviin hallitusneuvotteluihin, missä pääesiintyjät pääministeri Benjamin Netanjahu ja oppositiojohtaja Benny Gantz pyrkivät hankkimaan itselleen medianäkyvyyttä sekä uskottavuutta.

Nykytilanteessa Netanjahu on niskan päällä, sillä hän näyttäytyy kenraalien ympäröimänä ja televisiossa hän pitää tulikivenkatkuisia puheita, ts. esiintyy turvallisuutta tuovana vaihtoehtona, johon israelilaiset voisivat luottaa. Mutta enemmistöhallitukseen hänellä ei kuitenkaan näytä olevan tarvittavaa tukea.

Sitä ei myöskään ole paraikaa hallitustunnusteluja vetävällä entisellä armeijan komentajalla Benny Gantzilla. Hänen toimeksiantonsa päättyy ylihuomenna ja ellei mitään ihmettä tapahdu, niin Israel on vuoden sisällä menossa kohti kolmansia vaaleja.

Tähän sekavaan poliittiseen tilanteeseen kytkeytyvät myös Netanjahua lähiviikkoina odottavat korruptiosyytteet ja niitä seuraavat pohdinnat mahdollisesta viraltapanosta.

Kierrokset ovat kasvaneet poliittisen ratkaisun viipyessä ja mm. Netanjahun johtama oikeistolainen Likud-puolue kokoontui eilisiltana hätäkokoukseen. Syynä oli se, että hallituksen tunnustelija Gantz saattaa muodostaa vähemmistöhallituksen, mitä Israelin oloissa ei milloinkaan aikaisemmin ole kokeiltu. Ongelmana pidetään sitä, että sellainen hallitus nojaisi parlamentin Knessetin arabiedustajien kannatukseen. Myös se olisi juutalaisvaltiossa ennenkokematon vaihtoehto.

Eilisiltana kerrottiin hallituksen syntymisen olevan nyt lähempänä sen jälkeen, kun presidentti Reuven Rivlin oli kehottanut poliitikkoja miettimään mikä olisi maan ja kansalaisten edun kannalta paras vaihtoehto.

Asiantuntijoiden mielestä Israel ei milloinkaan aikaisemmin ole ollut nyt käsillä olevan kaltaisessa poliittisessa sotkussa, mistä ainoana ulospääsynä nähdään pitkälle menevä sovitteluratkaisu.

Israelin arjessa pohdittiin viime viikolla myös muuta, Euroopasta tullutta tietoa, minkä mukaan Luxembourgissa istuva EU-tuomioistuin oli sittenkin päätynyt vaatimaan Israelia merkitsemään, mitkä sen elintarvikkeista tulevat nk. miehitetyiltä alueilta. Päätöksen mukaan kuluttajat voivat näin tehdä ostopäätöksensä terveydellisten, taloudellisten ja ympäristösyiden sekä eettisen harkinnan perusteella.

Selvää oli, että palestiinalaishallinto tervehti ilolla tuomioistuimen päätöstä ja kehotti samalla kaikkia Euroopan maita ”toteuttamaan lailliset ja poliittiset velvoitteensa” suhteessa palestiinalaisiin.

Israelissa päätöstä pidetään poliittisena, mikä edistäisi Palestiinan puolesta toimivien aktivistien kannattamaa Israelin-vastaista ja sen taloutta vahingoittavaa BDS-boikottikampanjaa. Päätöksen pelätään samalla vaikuttavan kielteisesti Israelin ja EU:n välisiin poliittisiin suhteisiin.

Israel on peräänkuuluttanut EU:lta samanlaista suhtautumista mm Turkkiin, joka miehittää EU-jäsenmaan Kyproksen pohjoista osaa. Israelin mielestä päätös osoittaa EU:lta kaksinaismoraalia, mikä ei edistä Israelin naapuruussuhteita eikä Lähi-idän rauhanprosessia.

Israelin parlamentin puhemies Juli Edelstein lähetti tuomioistuimen päätöstä koskevan vastalauseensa EU:n parlamentin puhemiehelle David Sassolille.

Sen lisäksi Israel sai tukea Yhdysvaltojen ulkoministeriöltä sekä muutamilta kongressin edustajilta, jotka arvostelivat EU:n päätöstä.

Ja lopuksi: Ne teistä, jotka olette olleet Israelissa ja liikkuneet maan keskiosissa, olette varmasti panneet merkille siellä vallitsevan väestötiheyden sekä ruuhkan, mihin lähes kaikkialla törmää.

Se ei ole ihme, sillä tuoreet tilastot sen paljastavat. Nimittäin, lähes puolet yhdeksän miljoonaisesta väestöstä asuu kymmenessä kaupungissa maan keskiosissa, suurimman ollessa Jerusalem, missä asukasmäärä on 900.000. Seuraavana on Tel Aviv yli puolella miljoonalla, ja muut tunnetut suurkaupungit ovat Herzliah, Netanya, Ramat Gan, Kfar Saba, Holon ja Bat Yam.

Tilastot osoittavat myös sen, että Israelissa on kaikkiaan 1.200 juutalaista ja 140 ei-juutalaista asutustaajamaa. Suurin ei-juutalainen taajama on Nasaretin kaupunki, missä asukkaita on lähes 80.000. Seuraavina ovat maan eteläosassa beduiinien asuttama Rahat, missä asukasmäärä on 70.000 sekä pohjoisosissa arabikaupunki Umm el-Fahm lähes 60.000:lla asukkaallaan.

Pienin viranomaisten rekisterissä oleva asutustaajama sijaitsee maan eteläosassa ja asukkaita siellä on viimeisimmän tilaston mukaan vain 52.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.