Rony Smolar – Israel-uutisviikko 13.1.2025
Rony Smolarin ja Pirkko Säilän vuoroviikoin toimittama Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:15.

Israel-uutisviikko vuoden vaihduttua käsittää synkkiä numero- ja tilastotietoja mutta myös tietoa toista vuotta jatkuneista Gazan sodan päättämiseen tähtäävistä tulitaukoneuvotteluista. Juuri tuo jälkimmäinen on viime päivinä ollut Israelissa uutisten kärjessä, kun sodan osapuolten Israelin ja Hamasin on kerrottu välillä katkenneissa neuvotteluissa nyt lähentyneen toisiaan. Siitä on luottavaisena esiintynyt myös Yhdysvallat ja sen ulkoministeri Antony Blinken, joka ei ole salannut presidentti Joe Bidenin tavoittelevan tulitaukoa vielä kuluvan viikon aikana, ts. ennen kuin Donald Trump viikon kuluttua astuu Yhdysvaltain presidentiksi. Blinken vakuuttaa Bidenin hallinnon työskentelevän vielä ”jokaisen päivän jokaisen minuutin” panttivankisopimuksen saavuttamiseksi.
Tavoitteen saavuttamattomuus ennen tammikuun 20. nähtäisiin kuitenkin poliittisena takaiskuna tulitauko- ja panttivankisopimusta ajaneelle Bidenin hallinnolle, vaikka myös myöhemmin syntyvä sopimus todennäköisesti rakentuisi juuri Bidenin suunnitelman pohjalle.
Israelin lehdistön koko viime viikon uutisoima osittainen tulitaukosopimus ja siihen liittyvä molemminpuolinen vankien vapauttaminen näyttääkin tänään olevan lähellä toteutumistaan. Sitä on vauhdittanut Trumpin uhkaus, että Hamas joutuisi maksamaan kalliin hinnan, jos se ei suostuisi vapauttamaan israelilaiset panttivangit. Sen verran tuo uhkaus kuitenkin vaikutti, että Hamasin kerrottiin toimittaneen Israelille nimiluettelon aluksi 34:stä vapautettavasta, mutta ei kuitenkaan suostunut paljastamaan ovatko kaikki vapautettavat yhä elossa. Nimittäin tiedossa on, että vajaasta sadasta panttivangista 40:n uskotaan menehtyneen vankeudessa.
Sen lisäksi syntyvä osittainen sopimus tarkoittaisi, että Hamas pitäisi panttivangeistaan edelleen osan jatkoneuvotteluiden jatkamista varten. Toissa viikolla Hamas vauhditti sopimuksen syntymistä julkistamalla videot kahdesta lähes 15 kuukautta vankeudessa olleesta, joista miespuolinen näyttäytyi melko hyvänkuntoiselta mutta lähes kaunottarena vankeuteen siepatun nuoren naisen ulkonäkö ja henkinen kunto oli sydäntä särkevää katsottavaa. Tämä onkin nähty Hamasin psykologisena sodankäyntinä.
Neuvottelutuloksen saavuttamiseksi sekä panttivankien pelastamiseksi Israeliin kokoontui viime viikolla viiden maan, Yhdysvaltojen, Iso Britannian, Kanadan, Saksan sekä Itävallan panttivankineuvotteluihin erikoistuneita asiantuntijoita. Nimittäin pelättävissä on, että mitä vaan voisi viime hetkellä tapahtua, kun taistelut ovat erityisesti Gazan pohjoisosissa yltyneet ja alueen tunneliverkostossa piileksivä Hamas on viime päivinä kyennyt kiihdyttämään raketti-iskuja Israelin etelä- ja keskiosiin sekä aiheuttamaan Israelin joukoille useita miestappioita.
Israel myöntääkin nyt, että yli vuoden jatkuneista kiivaista pommituksista sekä Gazan tunneliverkoston valtauksista huolimatta Hamasin ja sen paikallisten liittolaisten on arveltu koonneen joukkonsa 15.000 tai jopa 20.000 miehen vahvuisiksi, jotka samalla ovat palauttaneen tulivoimansa. Sen lisäksi alueen tunneliverkostosta 40% eli satoja kilometrejä on arvioitu olevan yhä kunnossa, kun israelilaisjoukot ovat paljastaneet niissä suuria ase-, ammus- ja räjähdekätköjä. Tämä osoittaa Israelin olevan vielä kaukana sodalle asettamastaan tavoitteesta ja siksi ei hevillä luovu Gazasta ennen kuin Hamas on lyöty. Tämä tietäisi jatkoa sotimiselle sekä pitkittynyttä kärsimystä vangeille sekä heidän omaisilleen mutta myös sotimiseen kyllästyneelle Israelin väestölle.
Tilastot kertovat karua kieltä: Lokakuun 7. 2023 alkaneessa sodassa Israel on kohdannut vihollisensa seitsemällä eri rintamalla, ts. Gazassa, Libanonissa, Jemenissä, Irakissa, Syyriassa, Iranissa sekä Jordanjoen länsirannalla ja menettänyt taisteluissa lähes tuhat sotilasta kaatuneena ja 6.000 haavoittuneena. Lisäksi yli tuhat siviiliä on menettänyt henkensä. Pitkä rintamalla olo sekä huoli omaisista ja tulevaisuudesta on vaikuttanut myös sotilaiden mielenterveyteen, mikä näkyy kasvaneina itsemurhalukuina.
Näiden lukujen lisäksi liikeonnettomuudet vaativat viime vuonna ennätysmäärän uhreja, kaikkiaan 430, mikä on kaksi ja puoli kertainen Suomen lukuun verrattuna ja heijastaa Hamasin yllätyshyökkäyksestä sekä sotatilasta johtuvaa Israelin yhteiskunnan tuntemaa painetta sekä elämän epävarmuutta, mitä Hamasin hyökkäystä viime vuonna seurasi, kuten muut israelilaisiin siviileihin kohdistuneet terroriteot, ampumiset, puukotukset, päälleajot sekä pommi-iskut. Lisäksi Israelin sisäisestä turvallisuudesta vastaava tiedusteluyksikkö paljasti vuoden alkajaisiksi estäneensä viime vuonna hieman toistatuhatta terroriyritystä.
Kaikista edellä esittämistäni tilastoluvuista saa sellaisen kuvan, että kuluneet 15 kuukautta ovat olleet Israelissa hyvin veriset. Sota on lisäksi maksanut Israelin taloudelle yli 60 miljardia euroa, mikä on vain kymmenen miljardia pienempi kuin Suomen koko viime vuoden valtionbudjetti. Tuon luvun lisäksi Israelin kansainvälinen luottokelpoisuus on vuoden aikana laskenut, inflaatio kohonnut ja bruttokansantuote laskenut keskimääräisestä yli neljästä prosentista lähes yhteen. Samalla ulkomaiset investoinnit ovat sulaneet ja työmarkkinat ovat kriisissä suuren reserviläisjoukon ollessa pitkään rintamalla.
Muu tilastotieto kertoo Israelin saaneen liittolaiseltaan Yhdysvalloilta sodan alkamisesta lähtien 22 miljardin dollarin edestä sotilasapua, kuten raskaita ilmapommeja, ammuksia, helikoptereita ja panssaroituja ajoneuvoja. Näiden lisäksi Bidenin hallinto on juuri näinä päivinä viimeistelemässä Israelille kahdeksan miljardin aseasapupakettia, mikä sisältää sellaisia raskaita ilmapommeja, joita Israelin uskotaan käyttävän, jos Iranin maanalaisten ydinlaitosten tuhoaminen tulisi ajankohtaiseksi.
Sotatilasta ja sen tuomista arkielämän vaikeuksista huolimatta Israel vetää edelleen puoleensa juutalaisia maahanmuuttajia eri puolilta maapalloa. Siihen on vaikuttanut Israel-vastaisuuden mukana maapallolla voimistunut juutalaisvastaisuus eli antisemitismi. Se näkyy viime vuoden tilastoissa, jotka osoittavat muuttajia olleen sodasta huolimatta yli 30.000. Mutta kokonaiskuva ei ole kovin ruusuinen, sillä samanaikaisesti yli 80.000, pääasiassa kaksoiskansalaista, muutti ainakin tilapäisesti Israelista rauhallisimpiin maihin.
Asiantuntijat ovat vuoden vaihduttua alkaneet pohdiskella mitä Israelia alkaneena vuonna odottaa. Yleisesti ottaen viidentoista sotakuukauden jälkeen edessä uskotaan olevan niin haasteita kuin uusia mahdollisuuksia. Asiantuntijoista eräs arveli, että vuosi on vähintään yhtä haastava ja myrskyisä kuin kulunut, mutta vähemmän verinen. Toinen asiantuntija totesi Israelin astuvan uuteen vuoteen edellistä paljon paremmassa tilanteessa, vaikka 98 israelilaista on edelleen Hamasin vankeudessa.
Kolmas näki Israelin vihollisten olevan nyt paljon heikommassa asemassa kuin vuosi sitten. ”Olemme Hamasin yllätyshyökkäyksen jälkeen kyenneet palauttamaan itseluottamuksemme sekä aseellisen pelotteemme”, kuului vakuuttava ennustus.
Keskeistä on ollut perivihollisen Iranin vaikutusvallan kaventuminen Lähi-idässä, mikä tarjoaa Israelille uusia mahdollisuuksia, jopa uusia ystävyyksiä. Myös saavutukset Gazan ja Libanonin sotanäyttämöillä, vallanvaihto Syyriassa sekä Iraniin viime vuonna tehdyt onnistuneet vastaiskut ovat katkaisseet vihollisen päiväunet juutalaisvaltion tuhoamiselta.
Asiantuntijat olivat myös yksimielisiä ystävänä nähdyn presidentti Donald Trumpin mahdollisuuksista vaikuttaa Israelin kannalta myönteisesti Lähi-idän yleistilanteeseen. ”Toivottavasti hän kykenee jakamaan alueen hyviin ja pahiksiin ja toimisi sen mukaisesti”, oli erään asiantuntijan uuden vuoden toivomus. Se erottaisi Iranin ja sen liittolaiset muusta rauhantahtoisemmasta Lähi-idästä, mistä lopulliseksi maksajaksi joutuisi terrorismia levittävä Iran itse.
Mutta Lähi-idässä eletään tiiviisti nykyhetkeä, missä sota Gazassa edelleen jatkuu ja missä kiihtyneet väkivaltaisuudet Jordanjoen länsirannalla uhkaavat Israelin itäisiä rajataajamia kuten viime viikolla, jolloin kolme israelilaista siviiliä surmattiin siellä palestiinalaisten väijytyksessä. Samalla tilanne muistuttaa, että vuosikymmeniä ratkaisematta ollut palestiinalaiskysymys jäänee myös kuluvana vuonna ratkaisematta.
Israelin pohjoisrajan toistaiseksi rauhoittanut aselepo Hizbollahin joukkojen kanssa on toistaiseksi pitänyt, vaikka Israel on odottanut Libanonin armeijalta tiukempaa valvontavastuuta maan eteläosasta. Nimittäin havaintoja Hizbollahin paluusta on aseleposopimuksen vastaisesti tehty, mikä tietäisi aselevolle annetun 60 vuorokauden peruuntumista ja paluuta yhteenottojen kierteeseen. Samalla se estäisi sodan seurauksena evakkoon joutuneiden israelilaisten paluun pohjoisrajan taajamiinsa.
Tilanteen kärjistymisen estämiseksi Yhdysvaltojen erityislähettiläs vieraili viime viikolla Beirutissa, minkä lisäksi myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron lähetti edustajansa Libanoniin, missä kahden vuoden sisäisten kiistojen jälkeen onnistuttiin vihdoin sopimaan maan uudesta presidentistä. Hän on asevoimien komentaja Joseph Aoun, joka virkavalansa yhteydessä julisti uuden ajanjakson alkavan Libanonin historiassa. Lisäksi hän lupasi kunnioittaa Israelin kanssa marraskuun lopulla solmittua aseleposopimusta.
Israel tarkkailee muutenkin pohjoisia rajojaan ja onneksi koillisnurkalla sijaitsevan Syyrian uusi hallinto on uppoutunut maan sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen eikä siten muodosta välitöntä uhkaa. Varotoimenpiteenä Israel pitää kuitenkin joukkoja Syyrian puoleisella Hermonvuorella siltä varalta, että jotkut aseelliset yrittäisivät provosoida näennäisesti rauhallista rajatilannetta. Nimittäin israelilaisjoukot löysivät muutama päivä sitten alueelta ajoneuvon täynnä aseita. Rauhoittavaa on jännityksen täyttämässä tilanteessa ollut havaita Ranskan ja Saksan ulkoministerien, ts korkeimmalla EU:n tasolla tekemä vierailu uuteen Syyriaan.
Israelin arkitodellisuudessa on kuitenkin kaksi uhkaa; Iranin Lähi-idässä levittämä terrorismi sekä juutalaisvaltion olemassaolo Iranin atomiaseen varjon alla. Siksi Israelissa on julkisesti pohdiskeltu olisiko nyt oikea aika iskeä ja tuhota Iranin tavoittelema ydinase, sillä se on nyt nähty suurena mahdollisuutena, kun kerran Israel oli viime vuonna kahdesti kostanut Iranin ohjushyökkäykset ohittamalla yllättävän helposti maan ydinlaitosten suojana olleen ilmatorjunnan ja siten onnistui vahingoittamaan muutamia laitoksia.
Iskun varalta turvallisuusasiantuntijat ovat viime aikoina pyrkineet yhdenmukaistamaan näkemyksensä Netanjahun oikeistolaisen hallituksen kanssa, kun Iranin nähdään nuolevan monista viimeaikaisista takaiskuista saamia haavojaan. Hyökkäyssuunnitelman taakse uskotaan asettuvan myös presidentti Trump ja hänen hallintonsa, kun mailla on lähes yhteneväinen suhtautuminen Irania kohtaan. Samalla Iranin ydinaseuhan torjuminen nähtäisiin muuttavan Lähi-idän turvallisuusmaiseman lähes kerta heitolla.
Israelin tulisi kuitenkin saada ensin omat epävakautta aiheuttavat sisäiset uhkatekijät järjestykseen, sillä riitaisa ja poliittisesti korruptoitunut hallitus joutuu jatkuvasti keskittymään elinaikansa varmistamiseen. Huippu nähtiin toissaviikolla, kun eturauhasleikkauksesta sairaalassa toipumassa ollut kalpea ja heikon näköinen pääministeri Netanjahu joutui lääkärinsä kielloista huolimatta jättämään sairaalapetinsä antaakseen parlamentin budjettilaista käydyssä äänestyksessä ratkaisevan ja hallituksensa pelastaneen äänen.
Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.
RONY SMOLAR