Rony Smolar – Israel Uutisviikko 2.11.2020

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko.jpg

Yhdysvaltojen huomisilla presidentinvaaleilla on laaja kiinnostavuus erityisesti Lähi-idässä, missä paljon on pelissä. Siksi keskityn tässä uutisraportissani valaisemaan niitä pohdintoja ja näkymiä, joiden kohteina nämä vaalit siellä ovat.

Yhdysvaltain lähimmässä liittolaismaassa Israelissa on viime päivinä tiiviisti pohdittu maan lähitulevaisuutta sekä hyvään alkuun päässeiden amerikkalaisvetoisten naapuruussuhteiden tulevaisuutta. Niin paljon ne ovat jatkokaudelle pyrkivästä presidentti Donald Trumpista sekä hänen hallinnostaan kiinni.

Kun Trump nähdään Israelissa historian ystävällismielisimpänä amerikkalaispresidenttinä, niin samalla on kysytty, vaarantuuko maan tulevaisuus luottamalla liiaksi häneen ja mitä mahdollinen vaalitappio toisi tullessaan.

Trumpin vaalivastustajan Joe Bidenin pelätään tuovan israelilaisille vaikeuksia, sillä hän on leimautunut Barack Obaman varapresidenttinä, amerikkalaishallinnossa, mikä ei tullut tunnetuksi kovinkaan lämpimistä suhteista Israelin kanssa.

Erityisesti suhtautuminen Israelin uhkana pidettyyn Iranin ydinaseohjelmaan aiheutti suhteissa paljon ristivetoa.

Suhtautumisessa Iraniin on presidenttiehdokkaiden välillä selviä eroja. Bidenin uskotaan jatkavan Obaman toteuttamaa liennyttävää politiikkaa, kun taas Trump on ollut jyrkän kielteinen ja puheissaan välillä jopa sotaisa.

Myöskään lähtöasetelmat eivät Bidenin voittaessa lupaa kovinkaan lämpimiä suhteita, kun Israelia pitkään johtanut Benjamin Netanjahu on suhteissaan Yhdysvaltoihin toteuttanut hyvin yksipuolista politiikkaa, minkä pelätään jättävän kielteisiä askelmerkkejä maiden suhteisiin.

Nimittäin, Netanjahun historia osoittaa hänen olleen erityisen läheinen republikaanipresidenttien George Bush nuoremman sekä Trumpin kanssa, kun taas suhteet demokraattiseen Obamaan ja hänen hallintoonsa olivat silminnähden viileät.

Netanjahun erityisen läheiset suhteet republikaaneihin on aiheuttanut myös Amerikan juutalaisten keskuudessa säröjä, sillä heistä enemmistöllä on ollut tapana äänestää demokraatteja.

Nyt juutalaisten on siellä kuitenkin myönnettävä, että Trump on Israelin kannalta osoittautunut lähes unelmapresidentiksi ja todelliseksi ystäväksi, mikä saattaa vaikeuttaa heidän valintaansa.

Tosin, he amerikkalaisina pääasiassa äänestävät maansa lähitulevaisuuteen vaikuttavasta presidentistä, mutta todennäköisesti ottavat huomioon minkälaisia näkemyksiä ehdokkaalla on suhteessa Israeliin.

Tässä tilanteessa Trump tunnetaan. Hän tunnusti yhdistyneen Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirsi sinne maansa suurlähetystön. Hän tunnusti myös Syyrian sodassa menettämän Golanin ylänköalueen kuuluvan Israelille sekä torjui Jordanjoen länsirannalla olevien israelilaisten siirtokuntien olevan ristiriidassa kansainvälisen lain kanssa.

Ja tietenkin viime kuukausina Israelin ja kolmen muslimivaltion välillä syntyneet sovinnot ovat ratkaisevasti olleet Trumpin ja hänen hallintonsa aikaansaannoksia.

Mutta juutalaiset äänestäjät saattavat siitä huolimatta luopua Trumpista, jonka hallinnon aikana rasismi ja juutalaisvastaisuus ovat huolestuttavasti yleistyneet ja lisääntyneet Yhdysvalloissa.

Toisaalta, Amerikan juutalaisten äänestämistä voi vaikeuttaa se, että demokraattipuolueella on nykyisessä kongressissa ensimmäiset naispuoliset muslimitaustaiset edustajat, ja molemmat ovat osoittautuneet hyvin Israel-kriittisiksi.

Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat näkyneet ja kuuluneet myös Israelissa, missä asuu tuhansia äänestysoikeuden omaavia amerikkalaisia. Kuten Israelin muu yhteiskunta, niin myös nämä äänestäjät ovat hyvin jakautuneita, mikä on näkynyt eri puhetilaisuuksissa.

Mutta enimmäkseen Israelissa on varovasti ehditty pohdiskella sitä hintaa, mitä riippuvuudesta Trumpiin ja hänen hallintoonsa ollaan valmiita maksamaan, kun haastajalla Bidenillä on suosionmittauksissa kuitenkin ollut selvä etumatka.

Asiantuntijat arvioivat Trumpin tappion voivan tietää Israelille jopa dramaattisia muutoksia, mihin Netanjahun toistakymmentä vuotta jatkunut hallinto ei ole mitenkään varautunut varsinkin, kun suhteita demokraattipuolueeseen on laiminlyöty.

Samanaikaisesti liberaaleja suuntauksia edustavien Amerikan juutalaisten välit uskontopuolueisiin nojaavaan Netanjahuun ovat muuttuneet etäisen viileiksi. Jopa muutamat vaikutusvaltaiset juutalaisjärjestöt ovat pyrkineet pitämään häneen etäisyyttä.

Israelissa on kuitenkin aina luotettu juutalaisten tukeen ja turvaan, kun suhteita järjestellään valtaan valitun uuden amerikkalaishallinnon kanssa.

Mutta asiantuntijat arvostelevat pitkän tähtäimen suunnittelun puutetta Israelissa, minkä lisäksi taktisesta pelisilmästään tunnettu Netanjahu on osoittanut haluttomuutta kohentaa suhteitaan demokraattipuolueeseen. Niin paljon hän luottaa Trumpin voittoon.

Mutta olisiko Trump toiselle kaudelle valittuna yhtä Israel-myönteinen, on kysymys, mikä askarruttaa Israelissa. Merkkejä myös tiukentuvasta asenteesta on viime viikkoina nähty, kun Arabiemiraattien kanssa syntyneen rauhansopimuksen lopullinen hinta on vähitellen selviämässä.

Nimittäin, Emiraatit oli vilpittömän rauhantahtonsa lisäksi halukas hankkimaan huippumoderneja F-35-häivehävittäjiä, joita Yhdysvallat ei Israelia lukuun ottamatta ole myynyt muille Lähi-idässä.

Vaikka Israelissa uskotaan Netanjahun olleen rauhanteon yhteydessä tietoinen mahdollisesta asekaupasta, on 50 koneen ja yli kymmenen miljardin dollarin arvoinen suurkauppa kuitenkin saanut Israelin huolestumaan, aluksi jopa vastustamaan kauppoja.

Tosin Israelilla ja Emiraateilla on nykyisin yhteinen vihollinen, Iran, mutta siitä huolimatta puolustusministeri Benny Gantz joutui muutaman viikon sisällä kahdesti käymään neuvottelemassa puolustusministeriössä Pentagonissa varmistaakseen Israelin aseistuksen laadullisen etumatkan arabinaapureihinsa verrattuna.

Tuon etumatkan varmistamisesta on aikoinaan tehty Yhdysvalloissa lakipäätös, mitä tähän asti on noudatettu. Yhdysvallat oli myös Israelin aiempien rauhankumppanien, Egyptin ja Jordanian kanssa sitoutunut myymään näille uutta sotakalustoa, jota Israelille sitten korvattiin.

Viime päivinä on kantautunut tietoja, joiden mukaan samaisia konekauppoja olisi syntymässä myös Omanin kanssa, vaikka maan suhteita ei Israeliin ollakaan vielä järjestelemässä.

Konekaupoilla on kuitenkin merkittävä työllistävä vaikutus Yhdysvalloissa, mikä tukisi presidentti Trumpin sisä- ja talouspolitiikkaa ja siksi niistä tiedottaminen on vaalien alla hyvin ajankohtainen.

Israelin turvallisuuspiireissä on nyt arvailtu, millä Yhdysvallat tällä kertaa aikoisi korvata supistuvan aseellisen etumatkan lähimmälle liittolaiselleen.

Jotain asekaupoissa on ilmeisesti tapahtumassa, kun Yhdysvaltojen puolustusministeri Mark Esper yllättäen poikkesi viime viikolla Israelissa. Pian perään lehdistössä kerrottiin vahvistamattomana tietona, että presidentti Trump olisi päättänyt toimittaa Israelille F-22 hävittäjäkoneita sekä täsmäpommeja.

Yleisesti oli uskottu Israelin armeijan saavan kauan kaipaamansa 14:n tonnin painoisen jättipommin, joka maaperään tunkeutuessaan kykenee tuhoamaan maan uumeniin rakennettuja bunkkereita.

Israel on havitellut pommia erityisesti Iranin maanalaisten ydinlaitosten tuhoamiseksi. Yhdysvallat ei tähän saakka kuitenkaan ole ollut halukas niitä toimittamaan, mutta tilanne voi muuttua, kun Iran on nyt selvästi asettunut Israelin ja Yhdysvaltojen yhteiseksi viholliseksi jatkamalla ydinaseohjelmaansa.

Siinä missä Israel on vaaleissa asettanut toivonsa Trumpin uudelleenvalintaan, niin palestiinalaisten toivo on haastajassa Joe Bidenissä sekä demokraattihallinnossa. Siksi vaalitulos kiinnostaa suuresti myös Israelin lähimpiä naapureita, palestiinalaisia.

He ovat kuvanneet Trumpin politiikkaa itseensä kohdistuneeksi tuhoisaksi myrskyksi, missä on vain täytynyt pitää lujasti kiinni ja odottaa sen menoa, mutta mikä kuitenkin on jättänyt peruuttamattomia jälkiä Lähi-itään.

Palestiinalaiset uskovat Bidenin voittaessa Yhdysvaltojen jatkavan aktiivista politiikkaansa Lähi-idässä mutta luopuvan palestiinalaiset sivuuttaneesta Trumpin vuosisadan rauhandiiliksi kuvatusta suunnitelmasta. He uskovat tuolloin myös etunsa tulevan paremmin huomioon otetuiksi.

Mielipidemittauksessa kuukausi sitten palestiinalaisista yli 60% luotti Bideniin ja uskoivat hänen kannattavan kahden valtion ratkaisua sekä Israelin paluuta kuuden päivän sotaa edeltäneille rajoille.

Mutta kaikkialla arabimaailmassa ei ajatella näin eikä Yhdysvaltojen politiikka Lähi-idässä nojaa vain Israelin etuihin, vaan amerikkalaisten ensisijaisena tavoitteena on muodostaa maltillisista sunni-islamilaisista valtioista liittouman, Abrahamin liiton, Iranin uhkaa vastaan. Amerikkalaisvetoisesti se johtaisi sitten valtioiden läheiseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön, mistä koko alue hyötyisi.

Tällä Yhdysvallat pyrkii valvomaan strategisia ja taloudellisia etujaan estämällä Venäjän, Turkin ja Kiinan vaikutusvallan leviämisen Lähi-idässä.

Vastikään 18:ssa Lähi-idän valtiossa suoritettu mielipidetiedustelu osoitti Arab News-lehden mukaan ihmisten huolestuneen presidentti Trumpin politiikasta mutta olleen tyytyväisiä Yhdysvaltain kiinnostuksesta aluetta kohtaan. Tiedusteltaessa alueen vakavimpia ongelmia vastaajat nimesivät omat taloudelliset vaikeutensa sekä Iranin muodostaman sotilaallisen uhan.

Vaikka Israelia ei tässä yhteydessä mainittu, niin enemmistö vastaajista toivoi amerikkalaisten väliintuloa israelilais-palestiinalaisessa konfliktissa.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien suhteen kumpaakin ehdokasta kannatettiin lähes tasapuolisesti, mutta Bidenin voittaessa kuitenkin toivottiin, ettei presidentti Obaman maltillisena nähty Iran-politiikka palaisi.

Ja lopuksi: Israelissa on paraikaa käynnissä maailman suurimmiksi rantojen puhdistustalkoiksi julistettu projekti, mihin kymmenet tuhannet vapaaehtoiset ottavat osaa. Aivan pohjoisesta Libanonin rajalta aina etelän Gazan rajan tuntumaan ulottuvalla puhdistusoperaatiolla pyritään rikkomaan aiempi ennätys Guinnessin kansainvälisten ennätysten kirjassa.

Siivoustalkoot käsittävät myös Genesaretin järven sekä Punaisenmeren äärellä etelässä sijaitsevan Eilatin, eikä vain näiden rantoja vaan myös sukeltajat ovat apuna.

Talkoilla lasketaan kerättävän jopa viisi tonnia jätettä, mikä Israelin rannoilla 70%:sti koostuu muovipusseista ja -pakkauksista. Kuluvan vuoden jälkeen mereen uskotaan kulkeutuneen myös suuria määriä hengityssuojaimia sekä kertakäyttökäsineitä.

Rantojen puhdistamisen lisäksi projektilla halutaan kiinnittää myös ympäristöstä vastaavien maan viranomaisten huomiota meren ja sen rantojen hyvinvointiin sekä lisäksi muovijätteitä käsittelevien laitosten toimintakapasiteettiin.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton tuoreimman raportin mukaan muovijätteistä suurimmat määrät ovat peräisin Egyptistä, Italiasta ja Turkista, missä rannikkoalueilla on paljon asutusta ja jätteenkäsittelyssä on suuria puutteita.

Vuosi sitten pistokokein tehdyssä tutkimuksessa mittarina käytettiin kilometrin matkalta rantaviivaa päivittäin löytyvän muovijätteen määrää. Sen mukaan Turkin rantakaupungissa Cilicassa määrä oli 31 kg, Espanjan Barcelonassa 26 ja Tel Avivissa 21 kg.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR