Rony Smolar – Israel-uutisviikko 23.1.2023

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Aluksi voisi hyvinkin todeta, että Benjamin Netanjahun vajaan kuukauden ikäisen hallituksen alkutaival muistuttaa antiikin kreikkalaista tragediaa, kun se näytelmän päähenkilön tavoin joutuu kohtalon tai jumalien syytä kohtaamaan toivottomia tilanteita ja vastoinkäymisiä, joihin se katsoo olevansa syytön.

Nimittäin kuluneella viikolla Israelissa koettiin melkoinen poliittinen näytelmä, mikä pahimmillaan voisi vaarantaa niin yhteiskuntarauhan kuin maan länsimaista demokratiaa noudattavan vallan kolmijaon.  Asia ei kuitenkaan tullut yllätyksenä mutta se kuitenkin räjähti pääministeri Netanjahun käsiin, kun korkein oikeus viime keskiviikkona päätti, ettei Netanjahun pitkäaikainen poliittinen liittolainensa, kahden avainsalkun ministeriksi nimitetty Arye Deri voisi rikostaustansa takia toimia ministerinä. Tosin hallituksessa tätä ratkaisua oltiin pelätty, niin myös Deri itse, mutta kun taustalla oli hänen johtamansa sefardi- eli Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisten juutalaisten etuja ajavan ortodoksisen suurpuolueen Shasin saama vaalivoitto, ei korkeimman oikeuden kuitenkaan uskottu puuttuvan avainministerin kohtaloon.

Vaakakupissa painoi kuitenkin enemmän se, että Derillä on ollut talousrikostuomiota, joista viimeisin viime vuodelta, jolloin hän ehdollisen tuomion vastineena suostui vetäytymään politiikasta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan hän harhautti oikeutta jatkamalla puolueensa johtajana asettumalla ehdokkaaksi viime marraskuun parlamenttivaaleissa, joissa tuli valituksi. Samalla se toi Netanjahun johtamalle koalitiolle vaalivoiton sekä hallitusvastuun.

Kannattajiensa keskuudessa karismaattisena pidetyn Derin täyskäännös päätyi korkeimpaan oikeuteen tilanteessa, missä äärioikeiston sekä ortodoksipuolueiden muodostama hallitus oli lähtenyt haastamaan maan korkeimman oikeuden riippumattomuutta ja myös koko oikeuslaitosta. Tuolloin tiedettiin, että lopputulos saattaisi olla dramaattinen, vaikkei korkeimman oikeuden uskottu haastavan vaalivoiton saaneita ja voimansa tunnossa olleita poliitikkoja, jotka olivat ottaneet korkeimman oikeuden silmätikukseen.

Pääministeri Netanjahu sekä ministeri Derin puoluetoverit sekä hänen tukenaan olevat sefardirabbit kokoontuivat pian oikeuden ratkaisun jälkeen Derin kotiin osoittamaan tukeaan sekä myötätuntoa tälle politiikan johtotähdelleen. Ja yhtä pian kuului väitteitä, että sefardijuutalainen ministeri oli etnisistä syistä joutunut pääasiassa ashkenasi- eli länsijuutalaisista koostuvien tuomareiden uhriksi. Tätä rasismikorttia ovat yhteiskuntaa arvostellessaan tarvittaessa käyttäneet vähempiosaiset sefardit arvostellessaan maan eliittiä. Tämä on perua Israelin itsenäisyyden alkuajoilta, kun valtion perustajaisät olivat lähinnä lähtöisin Euroopasta ja suuret maahanmuuttajajoukot Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan muslimivaltioista.

Israelin hallitus on nyt kovan paikan edessä, sillä monet hyvin ajankohtaiset ratkaisut ovat käsillä. Ensimmäisenä jännitettiin noudattaisiko Netanjahu korkeimman oikeuden vaatimusta erottaa pitkäaikaisen luottoministerinsä Arye Derin hallituksesta, kun vaarana oli, että Derin johtama puolue mahdollisesti jättäisi hallituksen. Se olisi samalla tiennyt uutta hallituskriisiä etenkin, kun puolueesta ehti kuulua uhmakkaita julistuksia, ettei ilman Deriä olisi hallitusta.

Mutta eilisessä hallituksen istunnossa Netanjahu vapautti sisä- ja terveysministerinsä Arye Derin hallituksesta eikä se ainakaan välittömästi johtanut vastatoimiin.

Netanjahun tiedetään kuitenkin etsivän ratkaisua, mikä takaisi ystävälleen jonkin keskeisen aseman hallinnossa. Samalla hallitukseen tulisi pikimmiten nimetä Derin kahdelle ministerinsalkulle korvaajat, mikä eikä sekään tule olemaan helppo tehtävä.

Kesken tätä sisäpoliittista myllerrystä Netanjahun hallitus sai vieraakseen presidentti Joe Bidenin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Jake Sullivanin. Amerikkalaishallinnon ensimmäisenä edustajana Sullivanin tehtävänä oli tutustuminen Israelin uuden hallituksen politiikkaan sekä sen keskeisiin ministereihin. Etukäteen oli tiedossa, ettei hän tapaisi kahta paljon otsikoita aikaansaanutta radikaalioikeiston ministeriä.

Israelin lehdistössä tiedettiin kertoa tapaamisesta, ettei amerikkalaisvieras ollut kovin tyytyväinen Netanjahun hallituksen nykymenoon ja että hän oli korostanut isännälleen liittolaismaita yhdistäviä arvoja, kuten demokratian sekä oikeusvaltion periaatteiden merkitystä. Israelissa tämä ymmärrettiin hyvinkin amerikkalaisena kannanottona, kun Netanjahun hallitus on aikeissa kaventaa maan oikeuslaitoksen valtaa sekä puuttua demokratiaa turvaaviin lakipykäliin.

Washingtonista on kuitenkin annettu ymmärtää, ettei maiden suhteita haluta vaarantaa. Netanjahu, joka ensi kuussa matkustaa presidentti Bidenin vieraaksi, ei kasvonsa säilyttääkseen kommentoinut kriittistä keskusteluaan amerikkalaisvieraan kanssa.

Tavatessaan palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin Ramallahissa, Jake Sullivan sai kuulla hyvin synkkiä näkemyksiä Israelin uuden hallituksen suhtautumisesta palestiinalaiskysymykseen.

Palattuaan Jerusalemiin Sullivan keskusteli myös opposition Benny Gantzin kanssa ja kuuli maan yhteiskunnan syvenevästä kahtiajaosta, missä arjessa on jo varoitettu kapinahengestä, jopa veljessodasta. Eräässä lehtikirjoituksessa painotettiin keväällä 75-vuotista itsenäisyyttään viettävän Israelin lyöneen ulkoiset vihollisensa kaikissa käymissään sodissa mutta nyt maata näyttää uhkaavan vihollinen sisältäpäin. Niin uhkaavana tilannetta näinä päivinä pidetään.

Netanjahun hallitusta vastustava oppositio on jatkuvasti voimistunut ja tullut yhä äänekkäämmäksi, kun taas ortodoksiset uskontopuolueet ja äärioikeisto näyttävät vaalivoittonsa turvin pyrkivän kaappaamaan itselleen valtaa, mistä sitä on irrotettavissa. Useissa puheenvuoroissa on nimittäin käynyt ilmi, että pitkään jatkunutta vasemmiston ja liberaalien hallintoa ollaan nyt voimakkaasti ajamassa alas.

Puolueista riippumaton presidentti Isaac Herzog on demokratian pelastamiseksi ottanut arvovallallaan itselleen välittäjän vaikean tehtävän. Hän myöntää mahdollisuutensa olevan kuitenkin vähäiset mutta on tyytyväinen, että johtavat poliitikot suostuvat häntä kuulemaan.

Koska äärioikeiston esittämien näkemysten pelätään uhkaavan demokratiaa, on mielenosoituksiin osallistunut poikkeuksellisen paljon väkeä, kuten nyt lauantai-iltana Tel Avivissa, poliisin arvion mukaan yli 100.000. Sinne kokoontuneita ihmisiä ei häirinnyt edes hallituksen pikavauhtia ajama lakiehdotus, millä halutaan rajoittaa julkisia kokoontumisia ja samalla antaisi poliiseille lisävaltuuksia poistaa tai sakottaa niskoittelevia osallistujia.

Ja aivan kuin nämä edellä kuvaamani tapahtumat eivät olisi yhdelle tapahtumaviikolle riittäneet, niin vielä perjantaiaamuna ilmeni, että Jordanjoen länsirannalle oli yön aikana ilman viranomaisten lupaa noussut viiden asunnon karavaanikylä. Se osoittautui provokaatioksi, jolla kansallismieliset israelilaiset nuoret perheet halusivat koetella uuden hallituksen vastuurajoja alueella, joka hallitussopimuksen mukaisesti kuuluu kahdelle eri vastuuministerille. Siitä seurasikin hallituksen sisällä ensimmäinen julkinen eripura puolustusministerin ja samaan ministeriöön nimitetyn radikaalioikeistoa edustavan ministerin välille.

Puolustusministerin päätöksellä karavaanikylä määrättiin välittömästi purettavaksi, mikä oli johtamassa hallituksen sisäiseen luottamuskriisiin, kunnes Netanjahu pääministerin ominaisuudessa tuki purkamispäätöstä ja päätti asian käsiteltävän hallituksen seuraavassa eli eilisessä kokouksessa. Kokousta kuitenkin boikotoivat purkamispäätökseen tyytymättömät radikaalioikeiston ministerit.

Juutalaisasutuksen lisääminen kiistellyllä ja pääasiassa palestiinalaisten asuttamalla Länsirannalla on jopa Israelin oikeistohallitukselle arka asia, minkä ei haluta vahingoittavan liittosuhteita Yhdysvaltojen kanssa eikä tuovan kansainvälisiä tuomioita eikä talouspakotteita. Kansainvälinen laki kun ei tunnusta Jordanjoen länsirannan kuuluvan Israelille.

Vielä vaikean viikon lopulla tiedotettiin Yhdysvaltojen aikovan lähettää Israeliin varastoituja ammuksiaan Ukrainaan. Asia ei ole uusi, sillä Yhdysvallat on jo aikaisemmin lähettänyt tykistökranaatteja Etelä-Koreassa ja Israelissa pitämistään varastoista. Israelille asia saama julkisuus oli kuitenkin kiusallinen, sillä maa on julkisesti sitoutunut olemaan lähettämättä tappavia sotatarvikkeita Ukrainalle.

Israelin huolena on, että se voisi Ukrainassa joutua sodan osapuoleksi, jos Yhdysvallat ottaisi ammuksia maassa sijaitsevista varastoistaan. Sen lisäksi Venäjä voisi kostoksi rajoittaa Israelin ilmaiskuja Syyriassa sijaitseviin iranilaiskohteisiin.

Lännessä Israelia on moitittu siitä, ettei se ole suostunut toimittamaan Ukrainalle sen pyytämää aseistusta. Tosin Ukraina ymmärtää hyvin Israelin tilanteen vaihtuvien liittosuhteiden vallitsevassa Lähi-idässä. Israelin tuore ulkoministeri Eli Cohen on nyt ensimmäisenä korkean tason israelilaispoliitikkona sitten sodan alkamisen saanut kutsun vierailla Kiovassa. Samalla Israelilla on tarkoitus palauttaa sodan alussa Puolan Varsovaan siirretyn suurlähetystönsä takaisin Kiovaan.

Mutta sisältyi uutisviikolle myös myönteisiä tapahtumia, kuten armeijan uuden komentajan juhlava virkaanastuminen. Neljä vuotta tehtävässä palvellut kenraali Aviv Kohavi siirtyi reserviin ja sai perinteisessä seremoniassa seuraajakseen 54-vuotiaan kenraaliluutnantti Herzel Halevyn, maan armeijan järjestyksessä 23. komentajan. Kenraali Halevy on Israelin ensimmäinen komentaja, joka on syntynyt vuonna 1967 käydyn nk. Kuuden päivän sodan jälkeen.

Virkaanastujaispuheessaan komentaja Halevy kohdisti varoittavat sanansa Israelin vihollisille: ”Vihollistemme tulee tietää, että kykenemme tekemään sen minkä olemme aikoneet tehdä ja olemme valmiita tekemään paljon enemmän mitä sanomme tekevämme”. Nämä arvoitukselliset sanat oli osoitettu erityisesti Iranille, joka toistuvasti on uhannut Israelia hävityksellä.

Uudella komentajalla on myös tiukka tehtävä säilyttää armeijan komentoketju poliitikkojen ulottumattomissa, siitä huolimatta, että radikaaleilla näkemyksillä vahvennetulla Netanjahun hallitukselta löytyy tarvetta kajota maan kahteen keskeisimpään instituutioon, oikeuslaitokseen sekä armeijaan.

Myös viikon myönteisiin uutisiin kuluu Gazassa jo kahdeksan vuotta Hamas-järjestön vankina olevalta etiopialaistaustaiselta israelilaiselta saatu ensimmäinen elonmerkki. Nimittäin Hamas julkaisi häneltä videoviestin siinä toivossa, että Israel suostuisi vaihtamaan hänet vankiloissaan pitämiin Hamasin vankeihin. Israel ei tähän kuitenkaan suostunut, sillä Hamasilla on yhä yksi elossa pidätetty israelilainen siviili sekä kahden israelilaissotilaan ruumiit.

Ja lopuksi: Vähäsateisen ja poikkeuksellisen lauhan, lähes 20-asteisen talvisään takia lämpimät talvivaatteet ovat Israelissa menneet huonosti kaupaksi. Siksi Israelin johtavat muoti- ja vaatetalot ovat pudottaneet hintoja jopa tappion puolelle, jotta varastoissa olisi tilaa pian alkavalle kevätsesongille. Suurimmat vaatemerkit ovat myyntikausien erottamiseksi jopa valmiita hävittämään varastoihin jäävät tuotteensa. Talvivaatteiden myyntikausi kestää Israelissa noin neljä kuukautta.

Leuto talvisää näkyy ja tuntuu myös Israelin ainoassa talviurheilukeskuksessa Hermonin vuorella, missä ohueksi jäänyt lumikerros on estänyt laskettelun. Tavallisesti hyvin sateinen Israelin pohjoisosa on tänä talvena kärsinyt kuivuudesta, mikä mm näkyy siinä, ettei maan suurimman makeanveden altaan eli Genesaretin järven pinta ole toistaiseksi noussut noussut. Sitä vastoin kuiva eteläosa on saanut poikkeuksellisen runsaita sateita, jotka ovat kaivertaneet maastoon uusia jokiuomia.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR