Rony Smolar – Israel-uutisviikko 26.9.2022

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Ilmeisesti viime viikolla New Yorkissa avattu Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous näyttää herättäneen sen verran huolta maapallolla vallitsevista kriiseistä ja vihanpidosta, että hyvää tahtoa tuntui sittenkin löytyvän särkyneen maailman korjaamiseksi. Vai liittyiköhän se ehkä paraikaa vietettävään juutalaiseen pyhäkauteen, mikä nyt uuden vuoden alkaessa edellyttää ihmisen tutkiskelevan mennyttä ja tekevän tulevana vuotena parannuksen.

Tämä oli tulkittavissa ainakin viime viikon Israeliin liittyneistä uutistapahtumista, kun niistä monet olivat poikkeuksellisia, jopa myönteisiä. Ehkä kärkipäähän liittyi uutinen harvinaisista vieraista, maapallon väkirikkaimpiin kuuluvien muslimivaltioiden Indonesian sekä Pakistanin valtuuskuntien salaiseen matkaan Israeliin. Asian paljasti kuitenkin pakistanilainen uutislähde.

Indonesian onkin veikkattu Yhdysvaltojen ulkoministerin Antony Blinkenin avulla normalisoivan suhteensa juutalaisvaltioon. Taustalla on myös Indonesiasta saapuneiden matkailijoiden vähällä huomiolla lisääntyneet vierailut muslimimaailman kolmanneksi pyhimmälle paikalle eli Jerusalemin Temppelinvuorelle. Vastavuoroisesti israelilaisten matkailua Indonesiaan on helpotettu. Matkailun lisäksi myös maiden välisen kaupan sekä yhteistyön lisääntymisestä on kerrottu.

Myös Pakistanin entisen pääministerin Pervez Musharrafin valtiosihteerin johtama valtuuskunta on isäntiensä opastamana tutustunut Israeliin sekä tavannut presidentti Isaac Herzogin.

Uskonnolliset tahot Indonesiassa ja Pakistanissa ovat palestiinalaisten vankkumattomia kannattajia ja avoimesti torjuvat kaikenlaisen lähentymisen Israeliin. Muutosta oli varovasti kuitenkin odotettu sen jälkeen, kun Arabiemiraatit, Bahrain ja Marokko kaksi vuotta sitten solmivat suhteensa Israeliin.

Ehkä konkreettisin esimerkki suhteiden kohentumisesta on Turkin viimeaikainen aktiivinen lähentyminen Israeliin, jopa niin että vielä joitakin vuosia sitten Israelin katkerimpana arvostelijana tunnettu presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmaisi halunsa vierailla piakkoin Israelissa. Mielipiteensä saatteeksi hän julisti juutalaisvastaisuuden eli antisemitismin olevan rikos ihmisyyttä vastaan.

Erdoganin aloitteesta YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestyi tapaaminen sinne matkustaneen pääministeri Yair Lapidin kanssa, mikä oli maiden välillä ensimmäinen poliittisen tason tapaaminen yli kymmeneen vuoteen. Kuukausi sitten maat ilmoittivat diplomaattisuhteiden palauttamisesta vuosien jännitteiden jälkeen. Sitä ennen maiden suhteet olivat moitteettomat ja Turkki oli ensimmäinen muslimienemmistöinen valtio, joka tunnusti Israelin 1949.

Israel suhtautuu nyt kuitenkin varauksellisesti tähän Turkin muuttuneeseen asenteeseen, mikä on yhdistettävissä Turkin ja Kreikan viime aikoina kiristyneisiin suhteisiin. Israelilla on Kreikan kanssa hyvät suhteet ja maiden välillä on energiayhteistyötä, minkä lisäksi suunnitteilla on putken vetäminen Israelin kaasukentiltä Kreikan kautta Eurooppaan. Tiedossa on, että talousvaikeuksien kanssa kamppaileva Turkki haluaa mukaan tähän yhteistyöhön ja havittelee kaasuputken vetämistä oman alueensa kautta Eurooppaan.

Pääministeri Lapidilla oli YK:n yleiskokouksen yhteydessä myös toinen merkittävä tapaaminen, kun hän neuvotteli itäisen naapurimaan hallitsijan, Jordanian kuningas Abdullah II:n kanssa. Tämä oli miesten toinen tapaaminen lyhyen ajan sisällä, kun Lapid oli heinäkuussa vieraillut kuninkaan luona, minkä jälkeen diplomaattipiireissä on kuvattu miesten välille syntyneen läheiset suhteet. Myös lämminhenkiset tuoreet uutiskuvat kielivät tästä.

Viime viikon tapaaminen keskittyi pääasiassa Jordanjoen länsirannalla kärjistyneisiin levottomuuksiin, joiden rauhoittamiseen Lapid pyysi kuninkaan apua. Tilanne alueella ryöstäytyi viime viikolla myös palestiinalaisten omien turvallisuusjoukkojen käsistä, kun kilpailevat palestiinalaisryhmät ottivat keskenään yhteen.

Israel pelkää yhteenottoja lähiaikoina erityisesti Temppelinvuorella, kun juutalaiset pyhäkauden perinteen mukaisesti vierailevat alueella. Kuningas Abdullahilla on keskeinen asema tuolla räjähdysherkällä temppelialueella, sillä hän toimii paikan islamin uskottuna suojelijana.

Kaikki apu on tervetullutta ja mm Israelin armeijan johto on yhdessä puolustusministeri Benny Gantzin kanssa tehnyt pyhäkaudelle tilannearvioita turvallisuustilanteesta, mihin terrorismin torjumiseksi kuuluu Länsirannan sekä Gazan rajanylityspaikkojen sulkeminen. Viimeksi viime viikolla palestiinalainen työntekijä surmasi kylmäverisesti keskellä päivää kadulla 84-vuotiaan naisen.

Pian tuon tapahtuman jälkeen Israeliin kantautui New Yorkista YK:n yleiskokouksessa omaa puheenvuoroaan valmistelleen pääministeri Lapidin puhetekstin sisältö. Se nostatti melkoisen myrskyn, kun hän puheessaan aikoi esittää Israelin kantana jo vuosia vaiettuna pidettyä näkemystä, että palestiinalaiskysymyksen ratkaisu löytyisi kahden erillisen valtion vaihtoehdosta, ts. Jordanjoen länsirannalle perustettavasta Palestiinasta sekä sen rinnalle ennen kuuden päivän sotaa 1967 vallinneita rajoja myötäilevästä Israelista.

Tämän Lapid todella puheessaan esitti mutta lisäsi: ”Meillä on vain yksi ehto. Perustettavan palestiinalaisvaltion tulee olla rauhantahtoinen naapuri eikä se saa uhata Israelin olemassaoloa.”

Vaikkei Lapid puheessaan esittänyt mitään uutta, päinvastoin, yleiskokouksessa kuusi vuotta sitten puhunut Netanjahu esitti tuolloin samaa. Nyt tuo ei kelpaa Netanjahulle eikä hänen edustamalle oikeisto-oppositiolle ja syynä on marraskuun alussa pidettävät vaalit, mihin Lapidin arvosteleminen sopii hyvin.

Myös Lapidin lähimmät liittolaiset sekä ministerikollegat sanoutuivat irti puheen palestiinalaisia koskevasta osasta. Monet jopa julistivat mielipiteiden olevan Lapidin omia eikä hänen johtamansa hallituksen.

Vähemmälle huomiolle jäi se puheen osa, missä Lapid kärkevästi arvosteli Irania ja sen ydinasepolitiikkaa sekä maan antamaa tukea Lähi-idän terroristiryhmille.

Myönteisenä tuliaisena yleiskokouksesta Lapid saattoi tiedottaa, että tavattuaan Englannin tuoreen pääministerin Liz Trussin tämä kertoi harkitsevan maansa suurlähetystön siirtämistä Tel Avivista pääkaupunkiin Jerusalemiin, minne siirron viime vuosina ovat jo tehneet Yhdysvallat, Guatemala, Honduras ja Kosovo.

Jos tieto pitää paikkansa, saattaa Lapid torjua kahden valtion esityksestään syntynyttä kohua ja torjua puolueelleen jo veikatun vaalitappion.

Vaalien lähestyessä Israelin vähemmistöinä olevat kansalaiset näyttävät tuon tuosta keräävän huomiota Israelin mediassa. Viimeksi ovat maan druusit saaneet huomiota, kun yhteiselo juutalaisvaltiossa on perinteisesti sujunut hyvin. Tästä hyvänä osoituksena on druusien vankkumaton asenne Israelin puolustamisessa, ja arabiasukkaista poiketen he palvelevat Israelin armeijassa, missä monet ovat kurinalaisina ja rohkeutta osoittaneina ylenneet korkealle upseerikunnassa.

Islamista omaksi uskonnokseen yli tuhat vuotta sitten kehittynyttä druusilaisuutta esiintyy Israelin lisäksi mm Syyriassa, Libanonissa ja Jordaniassa. Israelissa asuu noin 150.000 druusia, jotka Israelin itsenäistymisestä lähtien ovat pysyneet samoilla asuinsijoillaan lähinnä maan pohjoisosissa, kuten Genesaretinjärven ympärillä sekä Karmelvuoren alueella.

Druusiyhteisöt ovat hallinnollisesti hyvin järjestäytyneitä ja toisiinsa tukeutuvia. Myös oppineisuus on druuseille ominaista ja Israelissa vastikään julkistetussa tutkimuksessa on ilmennyt, että viimeisimmissä ylioppilaskokeissa onnistumisprosentti oli druuseilla 91%, kun se Negevin beduiiniopiskelijoilla oli 60%. Mutta Israelin opetushallinnon alaisia kouluja käyvillä ortodoksijuutalaisilla opiskelijoilla onnistumisprosentti oli vain 26%. Se painaa Israelin keskimääräisen onnistumisprosentin 80%:iin, mikä huolestuttaa maan opetushallitusta. Ongelma löytyy osittain ortodoksien kapea-alaisesta suhtautumisesta uskonnonharjoittamisen ulkopuolella vallitsevaan maailmaan, missä pärjätäkseen tarvitaan mm matematiikkaa, maantiedettä ja vieraana kielenä yleisesti puhuttua englantia.

Valitettavasti ortodoksien ympäristöltä suljettua yhteisöelämää ohjaavat muut arvot ovat ortodokseilta jääneet vähemmälle huomiolle ja siksi opetushallitus on nopeasti tarttunut ongelmaan ja tuloksia odotetaan ensi keväänä.

Ortodoksiyhteisö muodostaa viranomaisille välillä muutenkin huolen aihetta, kun ajatusmaailmaa sekä noudatettuja vanhoja perinteitä ohjaavat uskonnon ehdottomuus, jota on vaikeata muuttaa. Esimerkiksi käsillä olevana juutalaisten uutena vuotena juutalaisuuden mystistä herätysliikettä eli hasidistista suuntausta edustavilla ortodokseilla on tapana vierailla pyhänä pitämänsä rabbi Nahmanin haudalla Ukrainassa.

Sotatilasta huolestuneiden Israelin viranomaisten kielloista ja estelystä huolimatta tuhannet rabbin seuraajat ovat nyt matkustaneet Umanin kaupunkiin, missä hautapaikka 1800-luvun alkupuolelta lähtien on sijainnut. Matkustaminen Ukrainaan on sodan seurauksena vaikeutunut ja kun suoria lentoja ei sinne ole, on reitti kulkenut naapurimaista, kuten Puolasta, Unkarista, Romaniasta ja Moldovasta maitse pyhälle hautapaikalle.

Rabbilla on seuraajia myös Yhdysvalloissa ja muualla ja tällä viikolla odotetaan kymmenien tuhansien kokoontuvan Umanin kaupunkiin, minne mustiin pukeutuneet hurmoshenkiset miehet ja myös naiset asettuvat parin viikon ajaksi rukoilemaan.

Mutta liikennettä on Ukrainasta ja Venäjältä myös Israeliin ja maahanmuuttoviranomaisten mukaan Ukrainasta on sodan kestäessä, ts. seitsemän kuukauden aikana 25.000 ihmistä muuttanut pysyvästi tai tilapäisesti Israeliin.

Israel valmistautuu nyt kiireisesti uuteen muuttoaaltoon, kun viime päivinä on käynyt ilmi 40.000 juutalaisen odottavan muuttolupaa Venäjältä. Kiireeseen vaikuttaa presidentti Putinin tuore ilmoitus julistaa Venäjälle osittainen liikekannallepano. Muiden pikaista poislähtöä, suunnittelevien lailla, myös maan juutalaisten keskuudessa ilmenee kielteistä suhtautumista Ukrainan sotaa kohtaan.

Näin juutalaisen uuden vuoden kynnyksellä Israelissa on tapana julkaista maan väestöön liittyvää tilastotietoa. Maan väkiluku on tällä hetkellä 9.5 miljoonaa, josta juutalaisia 74% ja arabeja 21%. Väestö on vuodessa kasvanut 190.000 hengellä, lapsia syntyi 177.000, maahan muuttaneita oli lähes 50.000 ja kuolleita 53.000, joista 4.400 menehtyi koronavirukseen.

Maahanmuuttajista yksi sai viime viikolla osakseen poikkeuksellista huomiota, sillä hän oli Yhdysvalloista palannut 101-vuotias Stellah Rokoff, joka vuonna 1921 syntyi Jerusalemissa. Hän muutti 5-vuotiaana vanhempiensa mukana brittihallintoon kuuluneesta Palestiinasta tuolloin juutalaisenemmistöiseen Brooklyniin, missä hän aikuisena avioitui rabbin kanssa. Nyt hän halusi viettää elämänsä ehtoon laajan sukulaisjoukon kanssa Israelissa. ”Kun minä täältä taannoin muutin, niin Israel oli meillä vain rukouksissa ja unelmissa”, totesi pirteä paluumuuttaja maahantuloviranomaisille, joille hän esitti kellastuneen englannin-, heprean- ja arabiakielisen syntymätodistuksensa.

Ja lopuksi: Israelilaiset arkeologit ovat laajaa huomiota saaneen tuoreen uutisen mukaan löytäneet Tel Avivin eteläpuolelta yli kolme vuosituhatta vanhan koskemattoman haudan. Hauta paljastui joitakin päiviä sitten sattumalta, kun työkone rikkoi reiän hautakammion kattoon.

Haudasta löytynyt esineistö viittaa myöhäiseen pronssikauteen, joten hauta on ajoitettu Egyptiä 1.200 vuotta ennen ajanlaskun alkua hallinneen faarao Ramses II:n valtakaudelle. Haudasta löydettiin runsaasti erilaisia astioita, joiden tekopaikoiksi määriteltiin mm Kyproksen, Libanonin ja Pohjois-Syyrian alueita.

Haudasta löytyneet aseet taas viittaavat siihen, että sinne haudatut ovat saattaneet olla sotilaita tai vartijoita.

Israelin muinaismuistoista vastaavan viraston arkeologi pitää 3.300 vuotta koskemattomana säilyneen hautakammion löytymistä hyvin harvinaisena.

Hyvät kuuntelijat, tänään ja huomenna juutalaiset viettävät uutta vuotta 5783 ja tapamme mukaisesti toivotamme toisillemme Shana tova eli hyvää uutta vuotta.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR