Rony Smolar – Israel-uutisviikko 23.3.2026

Israel-uutisviikkojakson keskiössä oli nyt jo neljättä viikkoa jatkuva sotilasoperaatio pääasiassa Iranissa mutta myös uuden rintaman avanneessa Israelin pohjoisessa naapurimaassa Libanonissa. Siksi uutislähetykset ja -kuvat ovat täyttyneet rintamien, myös kotirintaman, tapahtumista.

Vaikka Israel ja Yhdysvallat ovat yhdessä jatkaneet ilmasta käsin Iranin moukarointia ja näyttävät nyt voittavan sodan, on Iran kuitenkin kyennyt vastaamaan ohjus- ja lennokki-iskuillaan pääasiassa Israeliin mutta myös Persianlahden naapurivaltioihin. Sen seurauksena sodan pelätään Lähi-idässä laajenevan, sillä erityisesti iskut Arabiemiraattien, Kuwaitin ja Saudi-Arabian öljy- ja kaasukentille ovat vaarassa johtaa vastaiskuihin, mikä naapureita haastamalla sopii hyvin Iranin sotastrategiaan. Nimittäin sodan laajenemisen lasketaan painostavan presidentti Trumpia vetäytymään amerikkalaisille ongelmallisesta sodasta.

Tilanne on uhkaavasti etenemässä myös kohti energiasotaa, sillä kohteina olevien arabinaapuriensa öljykenttien lisäksi Iran onnistui viime viikolla iskemään Israelin keskeiseen öljynjalostamoon pohjoisessa rannikkokaupungissa Haifassa. Isku oli Israelille merkittävä takaisku ja siksi maan sotasensuuri aluksi kielsi uutisen julkaisemisen. Iran väitti kostaneensa Israelin aiemmin öljyntuotantolaitoksiinsa tekemät hyökkäykset. Israel oli lisäksi iskenyt Iranin pohjoisosassa Kaspianmeren rannalla merivoimien tukikohtaan.

Myös käsillä oleva Hormusin salmen sulkeminen Persianlahdella on ajamassa maapallon niin energia- kuin talouskriisiin. Tässä yhteydessä Israelissa on nyt muistutettu Trumpin edellisellä presidenttikaudella esillä olleesta ehdotuksesta Israelin ja Saudi-Arabian suhteiden lähentämisestä. Siinä yhteydessä Israel oli ehdottanut alati uhattuina olevien Persianlahden öljykuljetusten kiertämiseksi öljyputken vetämistä Saudi-Arabian öljykentiltä Israelin Välimeren satamaan ja edelleen maailmalle. Asia ei ottanut silloin tulta, koska maiden suhteissa ei tuolloin tapahtunut edistystä.

Lauantaina panokset sodassa nousivat, kun presidentti Donald Trump uhkasi lauantaina Yhdysvaltojen tuhoavan Iranin energialaitokset, ellei maa avaa Hormuzinsalmea 48 tunnin kuluessa. Tuo aikaraja umpeutuu tänään puoliltaöin ellei välittäjäksi tarjoutunut Turkki sitä ennen onnistu tavoitteessaan.

Sodan leviäminen ei sovi Israelille eikä erityisesti presidentti Trumpille, jota Yhdysvalloissa on kovasti moitittu osallistumisesta pitkittyneeseen sotaoperaatioon, mistä ei alun alkaen ollut perusteltua uhkaa Yhdysvalloille. Asiantuntijat arvioivat Trumpin nyt ajaneen itsensä vaikeaan tilanteeseen, missä löytyy vain huonoja vaihtoehtoja; sodasta vetäytyminen vai maajoukkojen lähettäminen rintamalle? Trump ehti viikonvaihteessa kuitenkin vastata harkitsevansa lisäjoukkojen lähettämistä sotanäyttämölle, mikä viittaisi maahyökkäyksen valmisteluun.

Trump on lisäksi sitoutunut sotimaan liittolaisen Israelin rinnalla yhteisen tavoitteen eli Iranin muodostaman sotilaallisen uhan torjumiseksi Lähi-idässä. Todellakin, tämä on ensimmäinen kerta, kun useita sotia kokenut Israel sotii yhdessä liittolaistensa amerikkalaissotilaiden kanssa. Amerikkalaistuki on aiemmissa sodissa rajoittunut asetoimituksiin.

Mutta amerikkalaisilta löytyy tälle sodalle vain vähäistä kannatusta, koska se aluksi näyttäytyi vain maapallon yhtenä konfliktina muiden joukossa. Myös poliittinen tuki ontuu, kun maan pääpuolueet republikaanit ja demokraatit ovat asiasta hyvin jakautuneita.

Trump sekä hänen puolustusministerinsä tai nykyisin sotaministeriksi tituleerattu Pete Hegseth ovat kumpikin viime päivinä julkisuudessa vakuuttaneet, ettei Yhdysvallat luovu sodalle asetetuista tavoitteista. Tavallisten amerikkalaisten kärsivällisyys taasen mitataan polttoaineen hintojen kohoamisella, mikä ei ainakaan vielä ole aiheuttanut suurempaa painetta Trumpin hallintoa kohtaan.

Israelissa ei vailla aikataulua etenevä sotatilanne ainakaan vielä ole aikaansaanut pohdintoja sodan lopettamisesta eikä sillä edes pidetä kiirettä, kun maa taistelee olemassaolostaan vastassaan vihollinen, joka avoimesti on uhannut juutalaisvaltion hävittämistä.

Siksi Israelissa on viime viikkoina vakuuteltu, että Iranin ja sen terroristikumppanien muodostamasta uhasta Lähi-idässä tulee nyt jos koskaan, päästä eroon. Sodalla on myös israelilaisten vankka tuki, vaikka elämä hätätilalakien vallitessa on viime viikkoina koetellut ihmisiä monin tavoin, kun maa on vihollistulen alla ollut lähes pysähdyksissä.

Koska Iranin iskut ovat pääasiassa kohdistuneet siviilikohteisiin, ovat mm koulut etäopetuksessa ja päiväkodit sekä suurimmat työpaikat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kiinni. Myös julkinen liikenne on rajoitettu ja kaikki yli 30 hengen kokoontumiset kielletty. Ihmiset käyvät ulkona lähinnä ruokaostoksilla mutta uskaliaimmat pyrähtävät pyöräilemässä tai juoksulenkillä.

Iranin ohjusuhasta siviilikohteiden yllä kertoo isku, joka Tel Avivin alueella perjantaina hävitti tyhjänä olleen päiväkodin. Iran iski tuhoisasti vielä lauantaiyönä kahteen eteläiseen kaupunkiin, missä kaksi ihmistä kuoli ja lähes 200 haavoittui, osa vakavasti. Lisäksi kymmenet asuinrakennukset kärsivät mittavia vaurioita.

Näissä tapauksissa sekä ilmahälytys että -torjunta olivat pettäneet, mitä viranomaiset paraikaa tutkivat. Ilmahälytyksen tapahduttua ihmisillä on sijaintinsa mukaan yleensä yhdestä kolmeen minuuttia aikaa hakeutua suojaan joko omasta asuintalostaan tai julkisista suojatiloista, joissa sitten saatetaan viettää useita tunteja ennen kuin ”vaara ohi”-äänimerkki kuuluu.

Kolme tai neljä kertaa yössä tapahtuvat hälytykset ovat viime viikkoina kovasti valvottaneet ja uuvuttaneet ihmisiä mutta siitä huolimatta ystävät siellä kertovat ihmisten haluavan nyt selvitä tästä sodasta, jonka toivotaan tuovan rauhan vuosikymmeniksi eteenpäin.

Se vaatisi Iranilta täydellistä antautumista sekä piilossa yhä olevan rikastetun uraanin luovuttamista kansainväliselle atomienergiajärjestölle. Irania vaadittaisiin luopumaan myös pitkän kantaman ohjuksistaan, joiden kantamaksi se oli ilmoittanut 2.000 kilometriä. Viikonvaihteessa kansainväliset uutistoimistot tiesivät kuitenkin kertoa Iranin laukaisseen kaksi ohjusta kohti 4.000 kilometrin päässä Intian valtamerellä sijaitsevaa Diego Garcian saarella olevaa amerikkalaista tukikohtaa, siinä kuitenkin onnistumatta.

Tuon paljastavan uutisen yhteydessä näytettiin kartan avulla Iranilla olevan ohjuksia, jotka kantavat kaikkialle Eurooppaan, myös maanosan pohjoiseen nurkkaan eli Suomeen saakka.

Presidentti Trumpin viime aikoina julkisuuteen antamat viestit on Israelissa välillä nähty niin ristiriitaisina, että pääministeri Benjamin Netanjahun on julkisuudessa täytynyt painottaa nyt käytävän sodan olevan Israelin nykysukupolven sota, samalla tavoin kuin nk. kuuden päivän voittoisa sota 59 vuotta sitten oli ollut. Silloisen sukupolven tehtävänä oli turvata maan rajat vuosikymmeniksi eteenpäin.

Israelin mielestä nyt käytävässä sodassa ei tavoitetta vielä olla saavutettu, kun Iran edelleen nähdään uhkana ja siksi Israel on valmis jatkamaan ainakin yli ensi viikolla alkavaa kahdeksana päivänä vietettävää juutalaista pääsiäistä, Pesachia.

Eihän kukaan pidä sotimisesta, mutta israelilaiset ovat historiastaan kuitenkin oppineet elämään vaikeissa poikkeustilanteissa, vaikka nyt ohjuksin ja lennokein käytävä pitkä sota on tuonut uusia uhkatilanteita. Mutta sota on nyt myös yhdistänyt välillä hyvin eripuraisen ja poliittisesti pirstoutuneen kansan, mikä näkyy kiistellyn pääministeri Netanjahun kansansuosion nousuna. Hänen kannattajansa pitävät sitä hyvänä ennusmerkkinä, kun Israelissa myöhemmin tänä vuonna on määrä järjestää vaalit.

Joitakin päiviä sitten Netanjahulla olikin hyvä syy asettua televisiokameroiden eteen julistamaan, ”että haluamme voittaa tämän sodan, sillä Iran ei enää ole sama maa, vaan se on vuosiksi tehty vaarattomaksi ja samalla menettänyt strategisen asemansa Lähi-idässä, kun sen liittolaiset Jemenin huthit sekä Gazassa Hamas eivät ole liittyneet sotaan, Netanjahu vakuutti.

Netanjahun korostuneelle itsetunnolle oli syynsä, sillä Israelin ilmavoimat oli juuri iskenyt raskaasti Iranin vallankumouskaartia sekä puolisotilaallisia Basij-vapaaehtoisjoukkoja vastaan.

Iskussa kuoli Iranin turvallisuusneuvoston puheenjohtaja ja maan hallinnon toiseksi vaikutusvaltaisin johtaja Ali Larijani ja kaksi vuorokautta myöhemmin Israel eliminoi myös maan tiedusteluministerin. Tämä osoittaa, että Iran on ollut kykenemätön torjumaan Israelin hankkiman ilmaherruuden sekä onnistuneesti toteutetun tiedustelun.

Netanjahu on internetin amerikkalaisen satelliittipalvelimen Starlinkin välityksellä kyennyt kohdistamaan sanansa myös suoraan iranilaisille, joilta on katkaistu kaikki muut yhteydet ulkomaailmaan. Viestissään hän painotti Israelin valmistelevan heille olosuhteet vallan vaihtamiseksi ja kehotti heitä tarkkailemaan tilannetta eri puolilla maata.

Yhteyksiä erikseen Iranin juutalaisasukkaisiin Israel on välttänyt, sillä heidän tiedetään juuri näinä aikoina olevan viranomaisten silmälläpidon alaisina. Välikäsien kautta kulkeutunut tieto kuitenkin kertoo, ettei pääasiassa kolmessa suurimmassa kaupungissa asuvalla Iranin arviolta kymmentuhannen kokoisella juutalaisväestöllä ole hätää.

Israelin huomio on myös lähempänä, pohjoisen naapurinsa Libanonin puolella, minne turvallisuushuolet puolentoista vuoden tulitauon jälkeen palasivat, kun Iranin liittolaisjoukot Hizbollah kaksi vuorokautta israelilais-amerikkalaisen hyökkäyksen tapahduttua liittyivät Iranin rinnalla sotaan. Siten aiemmin vuosia jatkunut pohjois-Israelin taajamien terrorisointi palautui nyt sodan muodossa, kun Hizbollah on lähes päivittäin onnistunut koordinoimaan raketti- ja lennokki-iskunsa Iranin laukaisemien ohjusten kanssa. Se on aiheuttanut Israelissa kuolonuhreja sekä huomattavia aineellisia vaurioita.

Pieni ja sotilaallisesti heikko Libanon joutuu nyt Hizbollahin ”panttivankina” maksamaan kovan hinnan ottamalla vastaan Israelin kostoiskut sekä maan eteläosista kohti pääkaupunkia Beirutia pakoon lähteneitä ihmisjoukkoja.

Lähettämällä maajoukot Libanonin eteläosiin sekä pommittamalla aluetta lähes taukoamatta Israel on nyt halunnut tehdä lopun Hizbollahin vuosia Israelin pohjoisille asuinalueille aiheuttamasta turvallisuusuhasta, kuten se myös Hamasin suhteen Gazan rajalla oli tehnyt.

Vetäydyttyään Libanonin eteläosista pohjoisemmaksi Hizbollah on kuitenkin kyennyt jatkamaan iskujaan, joita välillä on kuvattu niin kiivaiksi, etteivät ihmiset Israelissa ole lyhyen hälytysajan puitteissa aina ehtineet suojaan. Mutta suhteessa iskujen tiheyteen ja määrään henkilövahinkoja on toistaiseksi ollut vähän. Huomattavasti enemmän vahinkoa ovat eri puolilla maata aiheuttaneet Iranin ohjukset ja niiden kuljettamat rypälepommit.

Ja lopuksi: Suomi on eri maiden onnellisuutta vuosittain mittaavassa kansainvälisessä tutkimuksessa nyt yhdeksännen kerran perättäin todettu maailman onnellisimmaksi maaksi.

Israelin sijoitus on heti pohjoismaiden jälkeen sekä edelle yllättäen nousseen Väli-Amerikan maan Costa Rican jälkeen kahdeksas, mikä ei Gazassa käydyn pitkän ja kansaa raskaasti koetellun sodan jälkeen lainkaan ollut huono.

Tutkimuksessa mitattiin väestön elämänlaatua, yleistä tyytyväisyyttä sekä hyvinvointia.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikkojakso.

Rony Smolar