Patmos-blogi

Israelille annettu lupaus maa-alueesta on yhä voimassa

Pasi Turunen Pasi Turunen (TM) on raamatunopettaja, toimittaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.
Julkaistu:

Halki Raamatun ilmenee, että Israelin kokema siunaus liitetään lupaukseen luvatussa maassa asumiseen. Oheinen kirjoitukseni on julkaistu Ristin Voitto -lehdessä (41/2020).

Psalmin kirjoittaja viittaa liittoon, jonka Jumala teki Israelin isien kanssa ja korostaa Jumalan uskollisuutta tähän liittoon sisältyvälle lupaukselle omasta maasta (Ps. 105:8-11). Hän sanoi: ”Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne”.

Tämän taustalla on ensimmäisen Mooseksen kirjan varhaiset luvut: ”Ja Herra sanoi Abramille: ’Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Niin minä teen sinusta suuren kansan – –’.” Silloin Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: ’Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan’.” (1. Moos. 12:1-3, 6-7). Aabraham sai siis lupauksen maasta ja kansasta.

Jumala vahvisti lupauksen maasta ja vannomansa valan Aabrahamin pojille Iisakille ja Jaakobille hyvin saman sisältöisesti (1. Moos. 26:3; 28:3; 35:12).

Kansallinen toivo Jumalan lupauksen varassa

Jumalan valallisten lupausten pohjalta Israelin kansan harras odotus on historiallisesti aina konkretisoitunut toivoon saada kansana asua rauhassa ”omassa maassa” juuri isille luvatulla alueella. Tämä toivo välittyy Joosefin sanoissa, joka muistuttaa: ”Minä kuolen, mutta Jumala pitää huolen teistä ja johdattaa teidät tästä maasta siihen maahan, jonka hän valalla vannoen on luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille” (1. Moos. 50:24).

Exoduksen alettua Egyptistä Jumala muistutti Moosesta isille annetusta lupauksesta ja valasta (2. Moos. 33:1). Lähtö perustui Jumalan lupauksen synnyttämään toivoon (1. Moos 15:13-16). Sillä oli konkreettinen maantieteellinen kohde, joka perustui Jumalan valalliseen lupaukseen (2. Moos. 2:24-25).

Kun kansa syntiensä tähden joutui Jumalan kuritustuomioiden kohteeksi, silloinkin kansan keskellä eli toivo siitä, että Jumala muistaa liittonsa ja isille antamansa lupauksen maasta. Jumala itse ennakoi tämän Moosekselle (3. Moos. 26:42, 44).

Pakkosiirtolaisuuden aikanakin profeetat muistuttivat Israelia Jumalan lupauksista ja pitivät yllä toivoa kansan omasta maasta, jonne se saisi palata (Jes. 14:1).

Maa oli Jumalan lupauksen ja liiton tähden kansan oma maa siitäkin huolimatta, että kansa oli syntiensä tähden joutunut sieltä pois. Isille antamansa lupauksen tähden Jumala saattoi kuitenkin sanoa maanpakolaisuudessa elävälle kansalleen: ”– – minä palautan heidät heidän omaan maahansa, jonka minä annoin heidän isillensä” (Jer. 16:15). Jumala lupasi jälleenrakentaa kaiken ennalleen ja koota kansansa maan ääristä suurena joukkona (Jer. 31:3, 8).

Israel säilyy kansakuntana Jumalan edessä

Kuin ennakoiden korvausteologista ajattelua, Jeremia lausuu: ”Ettekö ole huomannut, mitä tämä kansa puhuu sanoen: ’Ne kaksi sukukuntaa, jotka Herra valitsi, hän on hyljännyt’? Ja he halveksivat minun kansaani niin kuin se ei enää olisikaan kansa heidän silmissänsä. – – Sillä minä käännän heidän kohtalonsa ja armahdan heitä” (Jer. 33:24-26).

Luvussa 31 Jumala vakuuttaa Israelin kaikesta huolimatta säilyvän kansana edessään (Jer. 31:35-37).

Samassa yhteydessä Jumala lupaa, että Jerusalemin kaupunki rakennetaan ja asutetaan jälleen (31:38). Tästä voidaan päätellä, että kyse on maallisesta Jerusalemista. Lisäksi Jumala lupaa, ettei Jerusalemia sen jälkeen ”enää ikinä hävitetä eikä kukisteta” (Jer. 31:40). Kyse ei voi olla Baabelin pakkosiirtolaisuudesta palaamisen yhteydessä tapahtuneesta jälleenrakentamisesta, koska Jerusalem hävitettiin ja kukistettiin uudestaan vuonna 70 jKr. roomalaisten toimesta.

Jesaja ennustaa juutalaisten laajamittaisen paluun maahansa useista eri maista (Jes. 11:10-12). Tämä ei voi viitata paluuseen Baabelin pakkosiirtolaisuudesta, jolloin ainoastaan pieni osa juutalaisista palasi useimpien jäädessä paikoilleen. Se paluu ei myöskään vastaa Jesajan mainitsemaa maantieteellistä laajuutta. Sen sijaan juutalaisia on palannut Israeliin Jesajan mainitsemista maista sankoin joukoin vuoden 1948 jälkeen.

Israelin maa uudessa testamentissa

Uuden testamentin syntyaikoihin juutalaiset asuivat lupauksen maassa, eikä lupausta maasta ollut tarvetta erikseen korostaa.

Evankelistat pyrkivät osoittamaan kirjoituksien valossa miksi ja miten Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus olivat profeettojen ennustama lunastushistorian käännekohta Israelia ja koko maailmaa ajatellen. He pyrkivät osoittamaan, kuinka Jeesus oli Israelin omien profeettojen lupaama Pelastaja ja messiaskuningas, jonka ”Israelin Jumala” oli lähettänyt kansalleen lunastukseksi ja näin ”katsonut kansansa puoleen” ja muistanut ”pyhän liittonsa” (Luuk. 1:68-73).

Evankeliumin sana, jonka Jumala ensin lähetti ”Israelin lapsille”, rauhasta Jeesuksessa Kristuksesta ja todistus hänen teoistaan ”juutalaisten maassa” (Apt. 10:36, 39) piti viedä kaikille kansoille maan ääriin (Matt. 28:18-20).

Jumalan lupauksen mukaan ”Aabraham oli perivä maailman” ja hänestä oli määrä tulla ”monen kansan isä”, kun pakanatkin pääsisivät osalliseksi uskon vanhurskaudesta.

Se, että Aabraham tällä tavoin uskon isän ominaisuudessa perisi maailman kansat ei sulje pois sitä, että Israel perisi maan. Israelko olisi ainoa kansa 1000-vuotisessa valtakunnassa Lähi-idässä, jolla ei olisi omaa kansallista elämää omassa maassansa (Jes. 19:23-25)?

Se, että Jumala samalla tarjoaa profeettojen lupaaman pelastajan kautta Israelille pelastuksen tuntemista ”heidän syntiensä anteeksisaamisessa” (Luuk. 1:69, 77) ei voi merkitä sitä, että Aabrahamin kanssa tehtyyn valalliseen liittoon sisältyvä lupaus kansallisesta elämästä omassa maassa olisi Jeesuksen tulon myötä mitätöity. Kuinka Pyhä Henki voisi Sakariaan kautta sanoa Jumalan muistaneen pyhän liittonsa, jos hän olisi unohtanut yhden keskeisen liittoon liittyvän lupauksen?

Apostolit ja evankeliumien kirjoittajat eivät suinkaan ajatelleet maata koskevien lupausten mitätöityneen tai Israelin lakanneen olemasta Jumalan kansa, jolle lupaukset eivät enää kuuluisi. Jumalan valinta ja lupaukset ovat yhä voimassa. Jumala on nykyajassa jälleen kerran suuressa armossaan muistanut liittonsa ja antamansa lupaukset.

————–

Tilaa Kuvan ja Sanan verkkokaupasta
Turusen kirja ja lue lisää.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (6)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. julkinensana

    Suomen Helluntaikirkon hallitus on 28.9.2013 hyväksynyt kannanoton Israelin oikeudesta maahan ja Israel teologiasta otsikolla ”Helluntailiikkeen Israel-teologisia näkemyksiä”. Kyseinen dokumentti löytyy Suomen Helluntaikirkon nettisivuilta.

    Suomen Helluntaikirkon kannanotto on selvä askel kohti korvausteologiaa. Suomen Helluntaikirkko ei enää sitoudu yksiselitteisesti siihen, että koko Israelin maa kuuluu juutalaisille, vaan avaa oven sellaiselle tulkinnalle, että seurakunta olisi korvannut Israelin. Koska helluntailiikkeen sisällä näyttää olevan kahta eri näkemystä asiasta, niin Suomen Helluntaikirkko on tehnyt kompromissin asiasta ja hyväksyy kummankin osapuolen näkemyksen. Jeesus sanoi aikanaan (Luuk 11:23): ”Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.”

    Tässä on katkelma kirkon korvausteologiasta:

    ”Monet näkevät myös, että Jeesuksen tulemuksessa Israel ottaa kansana vastaan Jeesuksen Messiaanaan. Tämän nähdään olevan Aabrahamille ja profeetoille annettujen sekä maa-aluetta että hengellistä perintöä koskevien lupausten täyttymys.”

  2. Jumalan Lupaus

    Joos. 21:45
    43 Niin Herra antoi Israelille koko sen maan, jonka hän oli vannonut antavansa heidän isilleen; ja he ottivat sen omaksensa ja asettuivat siihen.
    44 Ja Herra soi heidän päästä rauhaan kaikkialla, aivan niinkuin hän valalla vannoen oli luvannut heidän isillensä; eikä yksikään heidän vihollisistaan kestänyt heidän edessään, vaan kaikki heidän vihollisensa Herra antoi heidän käsiinsä.
    45 Ei jäänyt täyttämättä ainoakaan kaikista niistä lupauksista, jotka Herra oli antanut Israelin heimolle, vaan kaikki toteutui.

    Joos. 23:14
    14 Katso, minä menen nyt kaiken maailman tietä. Koko sydämenne ja koko sielunne tietäköön, ettei ainoakaan kaikista niistä teitä koskevista lupauksista, jotka Herra, teidän Jumalanne, on antanut, ole jäänyt täyttämättä; kaikki ovat toteutuneet teille, ei ainoakaan niistä ole jäänyt täyttämättä.
    15 Ja niinkuin kaikki teitä koskevat lupaukset, jotka Herra, teidän Jumalanne, on antanut, ovat toteutuneet teille, niin Herra myöskin antaa kaikkien uhkauksiensa toteutua teille, kunnes hän on hävittänyt teidät tästä hyvästä maasta, jonka Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut:
    16 jos te rikotte Herran, teidän Jumalanne, liiton, jonka hän on teille säätänyt, ja menette ja palvelette muita jumalia ja niitä kumarratte, niin Herran viha syttyy teitä kohtaan, ja te häviätte pian siitä hyvästä maasta, jonka hän on teille antanut.”

    Jos rikotte Herran liiton, Herran VIHA syttyy ja te häviätte siitä MAASTA, jonka Hän on teille antanut.
    Mitä sana; ’JOS’ merkitsee tässä yhteydessä!

    1. Kun. 8:56
    56 ”Kiitetty olkoon Herra, joka on antanut levon kansallensa Israelille, aivan niinkuin hän on puhunut. Ei ole jäänyt täyttämättä ainoakaan kaikista lupauksista, jotka Herra on antanut palvelijansa Mooseksen kautta.

    ja Moosekselle lupaus.
    5. Moos. 12:10
    10 Mutta kun olette menneet Jordanin yli ja asettuneet siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, jakaa teille perinnöksi, ja kun hän on suonut teidän päästä rauhaan kaikista vihollisistanne joka taholta, niin että asutte turvassa,

    5. Moos. 18:15
    18 Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua.

    Joh. 6:14
    14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: ”Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva”.

    Ap. t. 3:22
    20 että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.
    21 Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.
    22 Sillä Mooses on sanonut: ’Profeetan, minun kaltaiseni, Herra Jumala on teille herättävä veljienne joukosta; häntä kuulkaa kaikessa, mitä hän teille puhuu.

    Ei jäänyt täyttämättä ainoakaan kaikista niistä lupauksista, jotka Herra oli antanut Israelin heimolle, vaan kaikki toteutui.

    Nyt on UUSI liitto joka on sekä juutalaisille että kreikkalaisille, ei ENÄÄ VANHA LIITTO ei vanhat lupaukset vaan uudet:
    Hepr. 6:13
    13 Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa,
    14 ja sanoi: ”Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän”;
    15 ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli.

    Aabraham SAI mitä oli luvattu!
    Ei jäänyt täyttämättä ainoakaan kaikista niistä lupauksista, jotka Herra oli antanut Israelin heimolle, vaan kaikki toteutui.

    Hepr. 8:1
    6 Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.
    7 Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle.

    UUSI LIITTO:

    8 Sillä moittien heitä hän sanoo: ”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton,

    13 Sanoessaan ”uuden” hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.

    joten, maa mikä mukamas on vielä heille annettava on joa annettu ja lupaukset ja liitot pidetty;
    Jumalan puolelta mutta ei juutalaisen kansan:
    Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra.

    Nyt on UUSI liitto, uudet lupaukset!

    Israelin maalla ei ole mitään merkitystä Jeesuksen valtakunnassa, ENÄÄ!

    • kommentaattori

      Kirjoitit: – Nyt on UUSI liitto, uudet lupaukset! Israelin maalla ei ole mitään merkitystä Jeesuksen valtakunnassa, ENÄÄ!

      Sinun kommenttisi on juuri sitä harhaoppista ja Raamatun vastaista korvausteologiaa, jonka mukaan Israelin maata tai Israelin kansaa ei enää olisi Jumalan valtakunnassa. Kuten Paavali kirjoitti, niin Herra ei ole hylännyt Israelin kansaa eikä peruuttanut sille antamiaan lupauksia. Israelista tulee vielä Herran pappisvaltakunta. Raamatun profetia siitä, että Herra hakee Israelin kansan takaisin omaan maahansa, toteutuu koko ajan.

      Herra Jeesus on juutalaisten kuningas, joka tulee palattuaan takaisin perustamaan valtaistuimensa ja johtamispaikkansa Jerusalemin temppeliin, josta käsin hän tulee johtamaan kaikkia kansoja. Juutalaiset odottavat kovasti tämän Messias profetian toteutuvan. Se todellakin tulee vielä toteutumaan, koska Jeesus Kristus sanoi, ettei laista häviä pieninkään kirjain, ennen kuin kaikki lain ennustamat asiat ovat toteutuneet.

      Jesaja 2:
      2 Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne.
      3 Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ”Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana”.
      4 Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.

      Malakia 3:
      1 — Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä. Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä Valtias, jota te odotatte, ja Liiton enkeli, jota te kaipaatte. Hän saapuu, sanoo Herra Sebaot.
      2 Kuka voi kestää sen päivän, jolloin hän tulee, kuka voi seistä horjumatta, kun hän ilmestyy? Sillä hän on kuin ahjon hehku, hän puhdistaa kuin vahvin lipeä.

      Jesaja 14:
      1 Herra armahtaa Jaakobia ja ottaa jälleen Israelin omaksi kansakseen, ja se saa rauhassa asua omassa maassaan. Siihen maahan asettuneet muukalaiset liittyvät Jaakobin jälkeläisiin ja sulautuvat heihin.

      Matteus 5:
      18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.

  3. Taisto

    Ihan kiva ja asiallinen kirjoitus, mutta voiko olla kristitty oikealla tiellä, jos ei esim jaksa aina innostua esim ICEJ:n linjauksista ja ihmettelee ääneen, että löytyykö Raamatusta sittenkään selkeästi fyysisen/poliittisen luvatun maan rajoja? Ainakaan kovin yksiselitteisesti…

    • Raamatussa on totuus

      Obadjan kirjassa on profetia lopun aikojen Israelin rajoista, mikä ei ole vielä toteutunut. Hesekielin kirjan luvuissa 38-39 ennustetun Googin sodan jälkeen, Israel saa haltuunsa sille luvatut maat. Tämän voi päätellä siitä, miten Googin sotajoukko haudataan Kuolleenmeren itäpuolelle, joka Obadjan kirjan mukaan tulee kuulumaan Israelille.

      ”Sinä päivänä minä osoitan Gogille Israelista hautapaikan, Abarimin laakson, joka on Kuolleestamerestä itään, ja se hauta sulkee kulkijoilta tien. Sinne haudataan Gog ja koko hänen korskea joukkonsa, ja sitä laaksoa kutsutaan Gogin joukkion laaksoksi.”
      – Hes 39:11

      Profetian mukaan Israel kasvaa Daavidin valtakunnan kokoiseksi, joka ulottui Eufrat-joelle saakka. Israel ulottuu Siinain niemimaalta Etelä-Libanoniin ja Välimereltä Jordanian vuoristoon saakka.

      ”Mutta Siionin vuori on turvapaikka, se on oleva pyhä vuori. Jaakobin heimo ottaa jälleen haltuunsa siltä riistetyt maat. Jaakobin heimo on oleva tuli ja Joosefin heimo on liekki, mutta Esaun heimo kuin oljet, jotka tuli ahmii ja tuhoaa. Ketään ei jää jäljelle Esaun suvusta. Näin on Herra puhunut. Ne Juudan asukkaat, jotka asuvat Negevissä, ottavat haltuunsa Esaun vuoret, ja ne, jotka asuvat läntisillä kukkuloilla, ottavat Filistean. Muut Juudan asukkaat valloittavat Efraimin ja Samarian vuoriston, ja Benjaminin heimo ottaa Gileadin. Israelista pakkosiirtolaisuuteen viedyt ottavat haltuunsa kanaanilaisten maat Sarpatiin asti, ja Jerusalemista Sefaradiin viedyt ottavat Negevin kaupungit. Kaikki pelastuneet nousevat Siionin vuorelle ja hallitsevat myös Edomin vuoristoa. Kuninkuus on oleva Herran.”
      – Obadja 1:17-21

      Hesekielin kirjan luvussa 48 on määrätty 1000-vuotiskauden aluejako Israelin sukukuntien ja ruhtinaan maiden välille. Kun temppeli tulee, ruhtinas saa paljon maata itselleen ja pojilleen Temppelivuoren itä- ja länsipuolelta, mikä lienee vaikea pala monelle nykyajan juutalaiselle. Viimeisen 42 kk aikana Israel puhdistetaan tulessa ja uusi valtakuntaa voidaan perustaa Jumalan Sanan pohjalta.

  4. dogmatikos

    Israel on palannut takaisin kotimaahansa, kuten Jumala on edeltä luvannut sen hakea pois pakanoiden seasta. Israelista ei ole kuitenkaan tullut vielä mitään vanhurskasta Israelia, vaan maassa saa kaikki rikkaruohot ja voikukat kukkia vapaasti. Nykyajan juutalaisuus ei edes perustu Tooraa vaan siitä jo eroon ajautuneeseen juutalaisten katekismukseen Talmudiin. Loput juutalaisista on varsin maallistuneita. Edessä on vielä Antikristuksen aika, jolloin Israel puhdistetaan tulessa. Vaikeita aikoja on edessä, mutta temppeli on sinne tulossa ihan pian. Tutkikaa Danielin profetiaa 70 vuosiviikosta laskien Suleiman Suuren käskystä ennallistaa Jerusalem.