Patmos-blogi

Kapitalismi on markkinatalouden turmeltunut muoto

Juha Ahvio Juha Ahvio on teologian tohtori, dosentti ja Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja.
Julkaistu:

Kapitalismi ja markkinatalous eivät ole yksi ja sama käsite eivätkä yhtä ja samaa, eivät sen paremmin taloudellisyhteiskunnallisesti kuin eettisestikään tarkasteltuna. Kapitalismi on markkinatalouden turmeltunut muoto, kuten konservatiiviajattelijat ovat kautta aikain modernia teollisuus- ja finanssikapitalismia kritisoidessaan tuoneet esiin. Kapitalismin ja markkinatalouteen perustuvan talousjärjestelmän välinen ero on syytä ymmärtää.

Kapitalismin ja markkinatalouden välisen eron selittää erittäin selkeästi ja lyhyentiiviisti valtiotieteen maisteri ja tietokirjailija Kauko Parkkinen 2.3.2023 päivätyssä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan ”Kapitalismi tuhoaa markkinatalouden”, jonka ingressin mukaan ”Kehitys kohti ultrakapitalismia on todella kohtalokas taloudelle ja yhteiskunnalle”. Teksti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

Veikko Halttunen (HS Mielipide 15.2.) kritisoi aiheellisesti Tuomo Yli-Huttulan kirjoitusta kansankapitalismista (HS Mielipide 11.2.). Kehitys kohti ultrakapitalismia on todella kohtalokas taloudelle ja yhteiskunnalle. Saksan sodanjälkeisen talousihmeen taustavoimiin kuulunut Wilhelm Röpke, jonka kirja Civitas humana on suomennettu nimellä Ihmisten valtio, sanoo kapitalismia markkinatalouden turmeltuneeksi muodoksi. Kuten nimityskin osoittaa, sen ytimenä on raha, kapitaali, kun taas markkinatalouden keskiössä on ihminen”.

”Kapitalismin perusolemuksen on meillä ilmaissut suorasukaisimmin Björn Wahlroos kirjassaan Markkinat ja demokratia. Hänen mukaansa yhtiön johtajan ainoa velvollisuus on maksimoida osakkeenomistajan yhtiöön sijoittaman pääoman tuotto. Muun muassa henkilöstöstä huolehtiminen osoittaa epäpätevyyttä ja arkuutta. Työntekijällä on siis vain välinearvoa. Niinpä päivittäin kuullaankin ihmistä halventavaa puhetta työvoimasta niin poliitikoilta kuin ekonomisteiltakin. Puhutaan jopa työvoiman tuonnista kuin rahtitavarasta.”

”Tähän ajatteluun ohjaa osakeyhtiölain onnettomasti muotoiltu tarkoituspykälä, jonka mukaan osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa. Kuitenkaan perustuslaissa turvattu elinkeinon harjoittamisen vapaus ei ole olemassa omaisuuden maksimoimista varten vaan sen vuoksi, että kansalaiset voivat harjoittaa yritystoimintaa oman ja kanssaihmisten toimeentulon turvaamiseksi. Oikea muotoilu olisi: Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa palvelu- tai muita tuotteita omistajilleen ja asiakkailleen voittoa tuottavalla tavalla.”

Näin ytimekkäästi Kauko Parkkinen Hesarin mielipidekirjoituksessaan.

Kapitalismin ytimessä on pelkistetty rahan, kapitaalin eli pääoman, eli mammonan hankkimisen maksimointi ja keskittäminen. Markkinatalous puolestaan on aidon kysynnän ja tarjonnan sekä yksityisen omaisuuden kunnioittamisen varaan rakentuva väline ihmisten ja heidän orgaanisten yhteisöidensä aineellisen hyvinvoinnin kohentamiseksi. Markkinatalous edellyttää ja tunnustaa ihmisarvon joksikin sellaiseksi, joka ei ole rahassa mitattavissa ja joka on peräisin korkeimmalta taholta eli Luojalta, Jumalalta.

Näin ollen on selvää, että konservatiivinen markkinataloudellinen näkemys on teologisesti sekä eettisesti linjassa mutta kapitalistinen näkemys puolestaan on ristiriidassa sen kanssa, mitä Herra Jeesus ilmoittaa Matteuksen evankeliumin luvun 6 jakeessa 24 ja Luukkaan evankeliumin luvun 16 jakeessa 13 ja mitä apostoli Paavali ilmoittaa Ensimmäisen Timoteus-kirjeensä luvun 6 jakeessa 10: Ei kukaan voi palvella kahta herraa; Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa; Rahan himo on kaiken pahan juuri. Kuten kirjoitan kyseisten jakeiden sisältöihin viitaten kirjani Raamatun sanoma (Kuva ja Sana, 2022) sivulla 118:

Itsetarkoituksellinen rikastumishalu on turmiollista, koska ”rahan himo” on ”kaiken pahan juuri”. Omaisuus ja varallisuus eivät itsessään ole ”pahan juuri”, vaan väärä asenne rahaan ja varallisuuteen muodostaa ”pahan juuren”, jollaisen ei tule antaa pesiytyä omaan sydämeen. Meidän tulee osata käsitellä ja hallita omaisuutta ja rahaakin oikein, Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen parhaaksi ja hyväksi. Meidän tulee tehdä ”hyvää” ja ”hyviä tekoja” ja osata hallinnoida omaisuuttamme siten, että kykenemme olemaan ”anteliaita” ja ”jakamaan omastamme”.

Konservatiivisesta kapitalismin kritiikistä tekee selkoa George Hawley 1.10.2017 päivätyssä The American Conservative -artikkelissaan ”Some Conservatives Have Been Against Capitalism for Centuries”, joka käsittelee professori Peter Kolozin tutkimusta Conservatives Against Capitalism: From the Industrial Revolution to Globalization (Columbia University Press, 2017).

Kapitalismin ja markkinatalouden eron ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös sen, miksi ultrakapitalistiset crony capitalism -rahaparonit ovat tarvittaessa tukeneet avokätisesti kommunismia ja kommunistisia pyrkimyksiä. Niin rajattoman globalistinen monopolikapitalismi kuin valtiojohtoinen kommunismi keskittävät pääoman ja rahan pienen eliitin haltuun ja molemmat vihaavat aitoa kilpailutaloutta, kuten esimerkiksi John D. Rockefeller aikoinaan itselleen ominaisella uskonnollissävytteisellä tyylillä ilmaisi todetessaan ”kilpailun olevan syntiä”.

Kirjoitan 30.8.2019 päivätyssä Oikean Median artikkelissani ”Wilhelm Röpken kristillissosiaalisen konservatiivinen talousajattelu” seuraavasti:

Wilhelm Röpke oli nimittäin arvokonservatiivisen kristillissosiaalinen yhteiskunta- ja talousajattelija, joka nojasi ajattelussaan sekä saksalaisen konservatismin syviin juuriin että luterilaiseen kristilliseen sosiaalietiikkaan, joka on päälinjoissaan pitkälti samansuuntainen kuin konservatiivinen roomalaiskatolinen sosiaalieettinen perusymmärrys.

Kuten Johannes Graf tuo esiin artikkelissaan ”Wilhelm Röpke – Eine mahnende Stimme für das rechte Mass” Daniel Führingin toimittaman teoksen Gegen die Krise der Zeit: Konservative Denker im Portrait (Ares Verlag, 2013) sivulla 171, Röpke totesi puheessaan vuonna 1962 suoraan, että talouden mitta on ihminen ja ihmisen mitta on hänen suhteensa Jumalaan. Taloudellisen ajattelun on perustuttava siihen ymmärrykseen, että talous on väline, ei päämäärä sinänsä. Ihminen on Röpken mukaan olemukseltaan perimmiltään uskonnollinen ihminen, homo religiosus. Ihminen ei ole vain taloudellinen toimija. Talouden hyvä toiminta edellyttää, että ihminen elää orgaanisessa yhteydessä paikallisyhteisöllisiin juuriinsa ja hengellisessä yhteydessä Jumalaan. Kaikki ei pelkisty materiaaliseen hyvinvointiin.

Hyvän yleisesityksen Röpken henkilöhistoriasta ja konservatiivisesta ajattelusta tarjoaa myös amerikkalaisen John Zmirakin teos Wilhelm Röpke: Swiss Localist, Global Economist (ISI Books, 2001). Röpken sosiaali- ja talousajattelu on vaikuttanut vahvasti amerikkalaiseen konservatismiin. Röpken edustama saksalainen kristillissosiaalisuus on lähtökohdiltaan hyvin samansuuntaista kuin amerikkalaista konservatismia kotoperäisesti merkittävästi muovannut etelävaltiolainen agraarinen suuntaus. Perusteellisen akateemisen analyysin tästä maaseudun eetosta painottaneesta suuntauksesta tarjoaa historian professori Paul V. Murphy tutkimuksessaan The Rebuke of History: The Southern Agrarians and American Conservative Thought (The University of North Carolina Press, 2001).

Suomalaisesta näkökulmasta voidaan todeta sekä amerikkalaisella etelävaltiolaisella agraarikonservatismilla että Röpken saksalaisella kristillissosiaalisella konservatismilla olevan läheinen aatteellinen yhteys suomalaiseen luterilaiskristilliseen fennomaaniseen talonpoikaiskonservatismiin. Röpken keskeisistä teoksista on julkaistu suomeksi Civitas Humana -teos: Ihmisten valtio: Yhteiskunta- ja talouselämän uudistuksen peruskysymyksiä (WSOY, 1947).

Edellä lainatusti kirjoitin artikkelissani 2019.

Kuuntele Radio Patmoksen taajuuksilta tänään perjantaina 3.3.2023 klo 18.30 lähetettävä Viikon Ahvion jakso ”Näin globalistiset rahaparonit vaikuttavat”, jossa käsittelen 16.2.2023 päivättyä Elina Lappalaisen varsin mielenkiintoista ja valaisevaa Helsingin Sanomien Visio-artikkelia ”Sormet pelissä”. Jakso on jälkikäteen kuunneltavissa myös Patmosplus-ohjelmakirjastossa.

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (11)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Marko

    Olisi hyvä alkaa kutsua Raamatun mukaisia arvoja ikuisiksi arvoiksi. Tradiotionaalisiksi kutsuminen on väärin. Raamatun arvojen voima tulee Herraltamme Jeesukselta.
    Traditionaaliksi kutsuminen viittaa väärin siihen, että kyseisten arvojen voima tulisi esi-isiltämme. Tällainen käsitys on tietenkin melkein sama, kuin uskoisi traditionaalisten oppien tulevan helvetistä.

  2. tosion

    Raha on kaiken pahan alku ja juuri ja monet menettävät sielunsa sille. Maa luotiin ihmisille valinnan paikaksi, jossa heidän on tehtävä Jumalan pakottama valinta kummalle puolelle he itse valitsevat. Kutsumus on aito ja Jumala kutsuu jokaista sielua ainakin kolme kertaa. Loppupelissä sitten siitä on kysymys kumman puolen valitsee Jumalan luotu. Hän lähetti ainoan Poikansa pelastajaksi jokaiselle luodulle. Menemättä sen pitemmälle tässä osiossa siitä. Jumala käski ihmisen pitää huolta luomastaan maailmasta, joka oli täynnä kaikkea ihanaa mitä Jumala oli luodessaan tehnyt. Kysymys kuuluu antoiko Jumala edeenistä karkoituksen jälkeen ihmiselle maailman mallin harjoittaa eri kansakuntien omaa yhteiskuntaansa vai ei. Vastaus oli kyllä antoi. Kymmenet käskyt ja lainkuuliaisuuden hänen lakiensa noudattamiselle ja niiden mukaan toimimiseen. Jumalan laki on hyvin lyhykäinen ja ymmärrettävä ja ultra tasa-arvoinen, koska Hän oli luonut ihmisen ja tiesi kuinka heidän tulee elää ja nauttia tasapainoisesti ja tasa-arvoisesti niin kaikki menisi hyvin kaikkia kohtaan olipa luotu missä maailman kolkassa tahansa. Siinä vain oli eräs pointti ja se on ollut kaiken maailman kurjistuja orjan tekijä ja kiusaaja perkele kaikkine langenneine enkeleineen, jotka kuiskivat ihmisten korviin vaikka millaisia järjestelmiä maailmalla ja siksi olemme keksineet aina uudempia toiminta malleja ns. ismejä. Mutta kuka on se hyvä huoneen haltia joka hoitaa tämän sekamelskan sisällä asiansa luojan tahtomalla tavalla. Joosef oli eräs Jumalan lähettämä malli tästä Egyptissä siihen aikaan. Jumala korotti hänet toiseksi korkeimmalle ennen faaraota. Hän luovi Jumalan näkyjen kautta tulevan 7 hyvää vuotta ja sen jälkeen 7 laihaa vuotta. Tulevaisuus oli siten Jumalan ilmoituksen kautta menestys. Lukekoon jokainen sen raamatusta. Missä ovat tämän päivän tulevaisuuden näkijät kysyn vain. Ei missään ovat kadottaneen ahneuksissaan kokonaan. Kapitalismi toimii karusti, valmistetaan aseita ja paljon ja mihin niitä käytetään, kysyn vaan. luotujen tappamiseen. Tällä pönkitetään omaa ismiään ja luodaan vielä kuva oikeamielisyydestä ja oikeudesta käyttää niitä. Karmeaa politiikkaa, sillä kaikki ismit tähtäävät vain maailman valloitukseen. Kuka on ensimmäinen koko maailman valloittaja. Totuus on, että Jumala tämän palleroisen omistaa ja Hän sanoo viimeisen sanasen, koska hän on sana. Taivaassa on Jumala ja ylösnoussut Jeesus Kristus ja Hänellä on valta taivaassa ja maanpäällä. Ismien tarkoitus on luoda sellainen kuva jossa he hallitsevat. Se on se valhe jota tällä aikakaudella viljellään runsaasti. Jumalaa häivytetään hallituksissa pikku hiljaa ja sitten se onkin raamatun mukainen, pedolle annettiin valta mutta vähäksi aikaa. Siksi pidä hatustasi kiinni ja lujasti, sillä on odotettavissa paljon yllätyksiä televaisuudessa. Mutta se joka elää raamatun sanan mukaan tulee pelastumaan iankaikkiseen elämään. Älä menetä TOIVOASI.

  3. Jukka Mikkola

    Sosialismi ja kapitalismi tuntuvat löytäneen yhteisiä säveliäkin:” ympäri köydään ja yhtehen tullaan”. Maailmamme on menossa kummallisen (?) yhtenäiseen sosialismin ja kapitalismin yhteisvallan aikaan, jossa varsinainen markkinatalous ei varsinaisessa merkityksessään enää tule olemaan olemassa. Sekä kapitalismi että soasialismi ovat ”ismejä”, jotka eivät sinänsä perustu inhimillisiin arvoihin – ihmisarvo on ”temmattava” jostain muusta lähteestä.

    Markkinatalous ei ole ”ismi” vaan toimintatapa tai toiminnan periaate, joka voidaan yhdistää eri ”ismeihin” tai/ja inhimillisiin arvoihin tai jopa omasta voitosta muille jakamiseen – ilman pakkoa. Ei markkonatalouskaan sinänsä ihmisarvoa tms, itsessään tee eikä takaa.

    Eipä sosialismikaan ole oikein hyvin tuntunut ihmisille sopivan laajassa mitassa. Ihmiset ovat kuitenkin senverran itsekkäitä, että utopiakokeilut eivät vakuuta. Ihmisarvosta puhe oli ”siitä mistä puute”.

    Kulttuurimarksismi on oma kysymyksensä, joka vaikuttaa kulttuurissa ja yliopistomaailmassa – Ameriikassakin, jopa erityisesti. Kulttuurimarksimi ei tarkoita varsinaiseen taloussosialismiin sitoutumista, se onnistunee tietynlaisessa kapitalismissakin, kun vallan lonkerot löytävät toisensa. Äärimmilleen viedyssä kapitalismissa ja sosialismissa käytännössä hallitsevalle ja vallitsevalle eliitille tuntuu kertyvän (ja/tai kerrättävän) yhä enemmän valtaa. Sitä kautta nuo ”gender” -ajatuksetkin ns. tulevat lihaksi mm. lainbsäädäntöön.

  4. Bux

    Karl Marx jo aikoinaan Kommunistisessa manifestissa totesi, ettei kommunistit tai sosialistit uhkaa porvarillista perhettä ja kaikkea pyhänä pidettyä vaan kapitalismi tuhoaa itse itsensä hävittämällä oman perustuksensa.

    Sosiologian suurista nimistä Max Weber tuli jokseenkin samanlaiseen loppupäätelmään, vaikka yritti tuotannossaan kumota marxilaisen materialismi ja puolustaa kapitalismin kytköstä kalvinismiin. Myös hän joutui tunnustamaan kapitalismissa olevan itsetuhoisia tendenssejä.

    Tai otetaan proosallisempi esimerkki.

    Halpahallit pidettiin kiinni sunnuntaisin, jotta perheet voisivat kokoontua yhteen, eikä perheiden äitien tarvitsisi lähetä sunnuntaisin pois lastensa luota. Mutta kun kilpailu kaupan alalla kiristyi, tästä periaatteesta luovuttiin. Marxin ennustus voitti kristillisen idealismin. Siinä ei tarvittu sosialisteja tai ay-liikettä, vaan kapitalismi pakotti kauppiaan olemaan pyhittämättä sunnuntaita.

    Sama juttu muuten sukupuolineutraalin avioliittolain kohdalla: ei se ollut mikään ”kulttuurimarxilaisten salaliitto”, kuten Ahvio väittää, vaan globaalin kapitalismin ilmentymä. Myöhäismoderni kapitalismi toimii tuottamalla erilaisia identiteettejä, ja tekemällä niistä halluttavia (seksi toimii tässä parhaiten, sitten tulee uskonto) jotta niille voisi markkinoida mitä mielikuvituksellisempia tuotteita, ja ottaa asiakkailta rahat pois.

    • IlkkaT.O.

      Näitä lihan himon tyydyttämiseksi tarkoitettuja ”identiteettejä” on tuonut ja tuo esille pahat sydämen ajatukset; vrt, Jeesuksen ja apostolien puheet/kirjeet. Niin sosialismin kuin kapitalismin kausina sama meno molemmissa. Ja syykin on selvä: Ihmisen syntinen luonto.
      Markkinataloudessa mielenkiintoinen kuriositeetti on ollut juutalaisten yhteistoiminta mallien, kibbutsien ja moshavien tuloksellinen toiminta, vaikka äkkiä katsottuna malli on kuin sosialismin oppikirjasta. Mutta vain äkkiä katsottuna, sillä ne toimivat kuitenkin vapaassa markkinataloudessa, hyödyksi koko Isrelin kansan ja valtion parhaaksi. Jostain syystä sama jäi ’vaiheeseen’ varsinaisissa osuustoimintojen luvatuissa sosialistisissa ’paratiiseissa’.

  5. Kaia

    ”käsittelen 16.2.2023 päivättyä Elina Lappalaisen varsin mielenkiintoista ja valaisevaa Helsingin Sanomien Visio-artikkelia ”Sormet pelissä”. ”// Ei tuota edes voi avata, jos ei tilaa Hesaria. Itse en tilaa sitä enää koskaan. Ei siksi että uskoisin johonkin muka valtalehtien misinformaatioon, vaan siksi, että minua kohdeltiin vähän huonosti kommentoidessani asioita. Ja siksi, että voin käyttää sen rahan muuten.
    Elina Lappalainen…siis Elina Valtonen, Kokoomus ja oikeisto? Hehän valehtelevat, että heidän politiikkansa on muka hyväksi hyvinvointivaltiolle, mutta he ovat uhka jokaiselle köyhemmälle ihmiselle. Oliko tarpeeksi suoraan sanottu?

  6. Tomppa

    Hyvin kirjoittaa tohtori Ahvio.
    Mielestäni on tärkeää että tuodaan raamatullisia näkemyksiä ja arvoja politiikkaan ja talouselämään vertailuun nähtäväksi -kaiken maailman tietoon. Se ei liene vielä ns regimenttiopin kanssakaan ristiriidassa.
    Parastahan saattaa olla jumalattoman usliberaalin ateistisen poliitikon ja kiihkokapitalistin mielestä, että ”uskovat pysyköön kirkoissaan älköönkä sekaantuko bisnekseen ja politiikkaan”.

    Se on eri asia jos on joku ”raamatullinen puolue” joka katsoo oikeudekseen esittää juuri oikean ainoan näkemyksensä Raamatun tulkitsemisensa pohjalta.

    Lopuksi. Olenko ymmärtänyt.kuinka sananlaskuisa,ohjeissa, ja jopa Jeesuksen opetuksessa vilahtaa politiikkaa ja bisnestä?Veronmaksu-näkemys, ”hanki väärällä mammonalla…jne ” , saadun rahan enentämisohje…? Kuin myös mammonarakkauden vakava vaara?
    (*Allekirjoittanut ei tässä vaiheessa yhteiskunnan nykysekularisoitumista esiinny omalla nimellä,ammattiasemansa vuoksi. Vielä ei ole täysvainon ja elannonmenetyksen aika)

  7. Kaia

    Ihan sama mikä se nimike on kapitalismi/markkinatalous on mulle yksi ja sama asia. Kumpikin yhtä tuhoisia ihmisille, jotka eivät pääse mukaan kapitalismiin/markkinatalouteen luomaan omaa rahaa. Olen yksi heistä. Pelkään hallitusten ja siis oikeistolaisten leikkureita, koska heillä ei ole minkäänlaista armoa minunlaisiani ihmisiä kohtaan.
    Täällä valvon ja ihmettelen kun ohimoihin sattuu hieman ja pelkään verisuonen ratkeamista. Olispa olemassa jotain, joka auttaisi. Maailma on vain paikka, jossa satutetaan ja markkinatalouden tähden on vaikea löytää apua, kun ei voi maksaa siitä maltaita.

  8. Topias

    Tätä kapitalistien ja poliitiikkojen ylimielisyyttä olen itsekkin ihmetellyt, heillä on pokkaa puhua ihmisistä pelkkänä työvoimana. Esim: puhutaan törkeästi mitä kukakin duunari saa hankkia palkkaa, työvoimaa rahdataan ulkomailta, kortistot täynnä väkeä eikä heidän työllistäminen kiinnosta koska se on ikävä toimenpide koska he äänestävät.

  9. Erkki Hänninen

    Kiitos tri Ahvio mielenkiintoisesta, ajattelemaan panevasta kirjoituksesta.

    Mielestäni uskontoa ei tulisi sotkea politiikkaan mitenkään.
    Samoin ei uskontoa tulisi sotkea bisnekseen eikä talouteen mitenkään.
    Nämä edellä mainitut osa-alueet ovat terveen järjen,
    eivätkä minkään uskonnon asioita.

    Jumala on antanut terveen maalaisjärjen ihmiselle käytettäväksi omassa kontekstissaan, ns. maallisessa regimentissä.

    • Ujohko

      Yhteisten asioiden hoito, politiikka, perustuu arvoihin. Arvot puolestaan ovat uskoperustaisia.

      Koetapa esittää objektiiviset moraalin perustukset ilman Jumalaa saati mitään uskomuksia niin saat tästä kiinni.