Olet Herran pappi – vaan mitä se todella on? – Uuden liiton pappeus osa 1
Merkittävää, miten suuresti kasvuympäristömme ajankohtaisine tuttuine merkkeineen ja kuvineen vaikuttaa vastaukseen. Valtavaikuttaja suuntaamme on Suomen evankelisluterilainen kirkko viranhaltijoineen ja julkisine menoineen. Hienokaisesti lisääntyvää kiinnostusta ja identifioitumista käsitteisiin tapaa tätä nykyä myös luterilaisuuden ja ns. vanhojen kirkkojen (roomalaiskatoliset ja ortodoksit) piirien ulkopuolelta vapaitten suuntien eräitten virtausten piireistä. Eikö evankelisten kristittyjen valtaenemmistö tiedä ja tunne Uuden testamentin opettavan kahta todellisuutta: kristityt ovat sekä ”pyhä papisto” että ”kuninkaallinen papisto” (1 Piet. 2:5,9). Aihe nousi esiin yli neljä vuosikymmentä pelastustietä kulkeneen vakavan ja hurskaan veljen kanssa. Kohtasimme ja kysyin, mitä papille kuuluu. Veli sekä hämmästyi että suorastaan pelästyi. ”Eihän tuollainen nimitys minulle sovi”, veli huudahti. Ja alkoi vedota Heprealaiskirjeen 10:11 jakeeseen, jossa todetaan, että ”papit seisovat päivä päivältä palvelustaan toimittamassa.” Siis: sanan valossa ja kirjoitetun mukaan ei hän, kilvoitteleva pelkkä maallikkoveli, sovellu kantamaan nimeä, joka on virkaan vihityn papin oikeus. Toki kristillisissä piireissä kuulee viittauksia yleiseen pappeuteen. Valitettavaa vain, että tätä terminologiaa käyttävien enemmistö ei tarkalleen tiedä mistä puhuu.
ELÄMME yhteyselämää Kolmiyhteisen Jumalan kanssa. Ainoalaatuista elämää, joka laukaistiin alkuun Jumalan Pojan Herran Jeesuksen Kristuksen eläessä maaplaneetan päällä.
Puhun ja kirjoitan uuden liiton seurakunnan ajasta.
Mainitun ajan alku ei sitoudu Jeesuksen syntymiseen – joulun lapseen.
Uuden liiton alkaminen ankkuroituu Herran Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Vapahtaja puhuu ”uudesta liitosta” Hänen ”veressään”.
Pelastushistoriallisesti luemme ja puhumme ensiksi Jumalan liitosta Israelin kansan sukukuntien kanssa. Tätä liittoa ei ole sanottu irti, mutta se on seisautettu tilanteeseen ja tilaan, jossa se odottaa uutta kosketusta Israelin Jumalalta ja tuon kosketuksen myötä alkavaa uutta kutsumusta ja palveluelämän todellisuutta.
Uusi liitto – Israelin jälkeen tehty liitto numero kaksi – merkitsee sitä Jumalan toimintaa, jonka voimalla ja vaikutuksesta kaikista pakanakansoista kutsutaan hengelliseen uudestisyntymiseen ”valittu suku” (1 Piet. 2:9).
Pyhä Raamattu sisältää siis todistuksen ja opetuksen kahdesta Jumalan omaisuuskansasta.
Vanhan liiton Israelista.
Uuden liiton seurakunnasta.
Sekä Israel että kristillinen seurakunta ovat Jumalan säädöksestä johtuen kumpikin papillista kansaa.
Israelin ja kristillisen seurakunnan papistoja yhdistävät eräät piirteet ja samalla myös erottavat eräät toiset piirteet.
KUMPIKIN papisto synnytettiin verellä lunastetuista kansoista.
Israel lunastettiin Egyptin orjuudesta pääsiäislampaan verellä.
Seurakunta lunastettiin Jeesuksen Kristuksen pyhällä verellä.
Jälkimmäisestä Jumalan teosta paljastaa Ilmestyskirja seuraavaa:
(Jeesus Kristus) rakastaa meitä ja on verellään päästänyt meidät synneistämme ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen. (ILM 1:5-6)
Israelissa papisto nousi erityisestä Aaronin suvusta. Suku sai kunnian suoda Israelin kansalle palvelevan papiston. Aaron oli sukunsa ja kansansa ylimmäinen pappi. Aaronin pojat alenevassa polvessa saivat palvella Jumalaa ja Israelia pappeina.
Edellä oleva sopii esikuvallisesti myös uuden liiton pappeuden todellisuuksiin.
Kristitty on ihminen, joka syntyy uudestaan Jumalan uuden liiton seurakuntakansan kansalaisuuteen.
Tämän uudestisyntymisen kautta hän – jokainen kristitty – saa syntymäkutsumuksena papillisen tehtävän. Koska Jeesus Kristus on uuden liiton ylimmäinen pappi, Hänen perhekuntansa – eli seurakunta – muodostaa pappisheimon.
ERILAISUUKSIA kahden papiston välillä.
Uuden liiton papisto on lukumäärältänsä suunnattomasti moninkertaisempi kuin vanhan liiton papisto.
Uudessa liitossa ei pelkästään yksi suku tuota pappiskansan jäseniä. Kaikki suvut – kaikki uudestisyntyneet – ovat uuden liiton pyhää papistoa.
Teille, jotka uskotte … olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo ja omaisuuskansa julistaaksenne hänen jaloja tekojaan, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valoonsa. (1 Piet. 2:7,9)
Vanhassa liitossa vain ylimmäisen papin poikalapset olivat papiksi kelpaavia.
Uuden liiton hengellisessä pappeudessa ei ole eroa miehen ja naisen kesken (Gal. 3:28). Tämä koskee siis hengellistä pappeutta. Seurakunnan fyysisissä viroissa toimivat pappispalvelijat ovat uudessa liitossa miehiä.
Vanhassa liitossa palvelevat papit olivat kuolevaisia ihmisiä. Vainajien tilalle tulivat heidän työnsä jatkajat. Uuden liiton seurakunnalla on ylimmäinen pappi, Jeesus Kristus, joka elää iankaikkisesti. Raamattu todistaa:
Tällä on katoamaton pappeus, koska hän pysyy iäti. (Hepr. 7:24)
Synti koetteli vanhan liiton pappeja.
Uuden liiton ylimmäinen pappi on ”pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut”. (Hepr. 7:26)
Valan sana … asettaa ylipapiksi Pojan, joka on tullut iankaikkisesti täydelliseksi. (Hepr. 7:28)
Sellainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut.
Hänen ei tarvitse noiden ylipappien tavoin joka päivä uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien vuoksi, sillä sen hän teki yhdellä kertaa uhratessaan itsensä. (Hepr. 7:26-27)
IHANIA sanoja emme kirjoita ja lausu vain uuden liiton ylimmäisestä papista.
Ihania sanoja on armon mukaisesti mahdollisuus ja lupa lausua myös uuden liiton yleisen pappeuden haltijoista.
Pappeutemme säilyy ajan rajan toiselle puolelle.
Niin myös palvelutehtävämme.
Uuden liiton papiston palvelutehtävä on sisään rakennettu uuteen elämään ja uuteen kutsumukseen, joka kaikki tuli kristityn osaksi hänen uudestisyntymisessään.
Ajallinen kuolema ei lopeta kristityn elämää – eikä myöskään hänen kutsumustansa ja palvelutyötänsä katkaista kuolemassa, vaan se siirtyy hänen hengellisen persoonallisuutensa kanssa ajan rajan toiselle puolelle.
Ihmeellinen on uuden liton pappeuden kutsumus!
(Herra Jeesus Kristus) on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. (Hepr. 10:14)
Katsomme itseämme … tutkimme vaellustamme … toteamme puutteellisuutemme ja heikkoutemme, jopa lihallisuutemme ja syntimme. Mekö olisimme pappeuden haltijoita – jopa rajan takaiseen tilaan saakka?
Jumalalle kiitos – kaikki on riippuvaista Ylimmäisestä papistamme!
Tällä on katoamaton pappeus, koska hän pysyy iäti.
Siksi hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan tykö, sillä hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan. (Hepr. 7:24-25)
TIEDÄTHÄN, että omistat syntiesi täydellisen anteeksi saamisen Jeesuksen Kristuksen pyhässä veressä?
Jos – kun – tämä on todistuksesi – ja ennen kaikkea todellinen totuus sinusta – saat tietää, että olet Jumalan lapsi, ja sen myötä Jumalan pappi uudessa liitossa.
Sinulla on ihmeellinen virka.
Uuden testamentin puhuessa uuden liiton papeista, ilmaisu rajataan niihin, jotka ovat totisia uskovia – ylhäältä tulleessa Pyhässä Hengessä uudesti syntyneitä kristittyjä.
Ovi on ahdas.
Mutta joka ovesta saa käydä, hänen ei tarvitse nöyristellä ja kaihtaa asemassansa elämistä. Ja palvelemista!
Tiedä, Jumalan lapsi, että sinä olet pappi!
Seuraavassa blogissani aiheena uuden liiton papin virkaan vihkiminen >
Lue ohjeet kommentoinnille
10.12.2021 16:25
Kiitos Leo Meller tästä kirjoituksesta, joka on vahvaa ruokaa kaikille, myöskin meille sisarille.
Siunausta ja varjelusta kaikille!
9.12.2021 15:05
Leo Meller kirjoitti:
”Uudessa liitossa ei pelkästään yksi suku tuota pappiskansan jäseniä. Kaikki suvut – kaikki uudestisyntyneet – ovat uuden liiton pyhää papistoa.
Teille, jotka uskotte … olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo ja omaisuuskansa julistaaksenne hänen jaloja tekojaan, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valoonsa. (1 Piet. 2:7,9)”
Leo on nyt erehtynyt. Pietari osoittaa sanansa diasporassa asuville juutalaisille miehille, mikä käy ilmi mm. ensimmäisen Pietarin kirjeen alusta. Tämä sama asia näkyy myös Pietarin toisesta kirjeestä, jonka hän osoittaa veljille eikä sisaria mainita. Paavalinkin sanojen mukaan Pietari oli erityisesti ympärileikattujen juutalaisten apostoli.
”Pyrkikää siis, veljet, yhä innokkaammin tekemään lujaksi kutsumuksenne ja valintanne.” (2 Piet 1:10)
Tietenkin kaikki Uuden testamentin kirjeet ovat opetusta kaikille kasoille niin miehille kuin naisille, mutta Pietarin opetuksessa on tärkeä sanoma. Israelin miehet on Jumalan pappisvaltakunta. Pietari ei laajenna tätä käsitettä, vaan siteeraa vastaavaa kohtaa Mooseksen laista, jonka mukaan pappeus kuului Aaronin pojille, ei tyttärille. Vaikka laissa ei ole käskyä pitää kipaa päässä, niin juutalaiset miehet pitävät sitä, koska se on heidän merkkinsä kuulumisesta kuninkaalliseen papistoon, sillä papeilla oli päähine pääsään. Kipa on juutalaisten perinnäissääntö.
”mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.’ Tämä sinun tulee sanoa israelilaisille.” (2 Moos 19:6)
Uudessa liitossa ei ole yleistä pappeutta, vaikka niin usein opetetaan. Pakanaseurakuntien johtajia ei kutsuta edes papeiksi vaan kaitsijoiksi. Paavali opettaa kaikista papeista, kaitsijoista ja seurakunnan opettajista, että vain miehet saavat hoitaa näitä virkoja. Naisilla ei ole lupaa puhua seurakunnassa, joten he eivät kuulu kuninkaalliseen papistoon.
”Naisen tulee kuunnella opetusta, hiljaa ja kuuliaisena. Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti.” (1 Tim 2:11,12)
”sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala. Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo.” (1 Kor 14:33,34)
10.12.2021 06:01
”kirjoitusten mukaan”-nimimerkki kuuluu siihen Raamatun väärintulkitsijain joukkoon, joka ei millään käsitä, – ilman Pyhän Hengen valoa – Jeesuksen ainutkertaisen ja täydellinen veriuhrin vapauttavaa voimaa niin juutalaisuudesta messiaanisiksi kääntyville kuin pakanuudestakin uskoon tuleville. Meller tulkitsee Kirjoitukset tässä kohtaa aivan oikein. Nyt UL:n seurakunnan jäsenet, niin muinoin juutalaisuudesta mesiaanisiksi kääntyneet ja pakanuudesta Kristuksen omiksi kääntyneet ovat Jumalan pappiskansaa hengellisesti, siinä ei ole eroa. Ja heitä oli alkuseurakunnan aikaa kumpiakin samoissa seurakunnissa, joiden todellinen pää on Jeesus Kristus, kunnia Jumalalle yksin. Paavali ja Pietari olivat vapautetut hekin yksin armosta, ei lain teoista Kristuksen kalliin sovintoveren kautta Mooseksen lakiuhria toimittamasta. ”He olivat, UL:n Kirjoitusten mukaan kuolleet pois laista, elääksensä Kirstukselle”.
VT:ssa ilmoitettu Mooseksen laki oli ilmoitettu vain juutalaisille, nyt UL:ssa me pakanuudesta kääntyneet oleme päässet yhtälailla uskovien juutalaisten kanssa öljypuun mehevästä juuresta, so. Kristuksesta osallisiksi. UT:n evankeliumin ilosanoma on tarkoitettu kaikille pelastukseksi; miksi nim. koettaa kavereineen pystyttää Mooseksen lakiliiton menoja Uudessa liitossa? Ei ole ainakaan Jumalan sanan perustella tapahtuvaa toimintaa, joten kehoitan heitä vakavasti, peilin edessä tekemään parannusta kuolleista töistä. Juuri siitähän Jeesus Kristus oli jo vapauttanut apostolitkin. UT:ssa on kyllin selkeää oetusta asiasta sitä ymmärtäville; en ihmettele, jos tuolla asenteellanne sanoma Kristuksen täydellisestä sovituksesta kertakaikkisella veriuhrillaan ei ole mennyt teille perille.
10.12.2021 14:30
IlkkaT.O, kristinusko ei perustu sinun lihallisiin mielipiteisiisi vaan Raamattuun. Sinä jaarittelet pitkään kaikenlaista, mutta sinulla on hukassa niin Paavalin opetuksen sisältö kuin keskeiset käsitteet kuten esim. uusi liitto.
Edelleen on niin, ettei Uusi testamentti tunne yleistä pappeutta ja Raamatun ilmoituksen mukaan naiset eivät edes voi olla pappeja. Israelin miehet ovat Jumalan pappisvaltakunta, mistä myös Pietari puhui, jos vain lukisit tarkkaan, mitä hän kirjoitti.
Jeesuksen opetuslapset ja Paavali olivat kaikki messiaanisia juutalaisia. Karitsan esikoislahja 144000 miestä ovat myös kaikki messiaanisia juutalaisia. Pakanoilla on tietenikin mahdollisuus pelastua liittymällä Israelin jaloon öljypuuhyn, mutta kuninkaallinen pappeus on annettu messiaanisille juutalaisille.
”Herra armahtaa Jaakobia ja ottaa jälleen Israelin omaksi kansakseen, ja se saa rauhassa asua omassa maassaan. Siihen maahan asettuneet muukalaiset liittyvät Jaakobin jälkeläisiin ja sulautuvat heihin.” (Jes 14:1)