Covid-rokotteet ja abortoitujen sikiöiden solulinjan käyttö etiikan valossa

Uusien COVID-rokotteiden hyväksyminen hiljattain on herättänyt keskustelua sekä siitä, onko eettisesti oikein ottaa rokotteita, jotka on valmistettu abortoitujen vauvojen kudoksesta alun perin saatujen solulinjojen avulla, että näiden solulinjojen käytön moraalisuudesta yleisemmin.

Kaikki hyväksytyt tai hyväksyntää odottavat COVID-rokotteet käyttävät rokotteen kehityksessä, tuotannossa ja/tai testauksessa HEK293 solulinjaa, jonka uskotaan olevan peräisin vuonna 1972 abortoidun sikiön munuaiskudoksesta. (Vaikka tästä HEK293:n alkuperästä on jonkin verran epävarmuutta, oletan tässä yhteydessä, että se on peräisin abortoidusta sikiökudoksesta, koska todisteet näyttävät suosivan tätä väitettä.) Tämän seurauksena monet syntymättömien lasten elämän puolesta toimivat johtavat henkilöt ja järjestöt, kuten Personhood Alliance  ja Children of God for Life, väittävät, että rokote on epäeettinen ja siksi meidän tulisi kieltäytyä ottamasta sitä.

Merkittävä Elämän Puolesta -liikkeen johtaja Abby Johnson arvostelee voimakkaasti Yhdysvaltojen katolisten piispojen konferenssin (USCCB) lausuntoa, jonka mukaan, rokotteita on sallittua ottaa huolimatta niiden yhteydestä aborttiin. Johnsonin mukaan rokotteet on ”nyljetty abortoitujen vauvojen selkänahasta” ja hän pitää USCCB:tä ”liian pelkurimaisena nousemaan ylös ja sanomaan, että nyt riittää”. Piispat Athanasius Schneider ja Joseph Strickland antoivat yhtä radikaalin lausunnon, jossa viitattiin tällä hetkellä saatavilla oleviin rokotteisiin ”murhaperusteisen teknologian” mahdollistamana ”Jumalan antaman luomisjärjestyksen rikkomisena”.

Janet Smith tarjoaa maltillisemman analyysin tunnustaessaan, ettei rokotteen ottaminen ole luonnostaan moraalitonta ja että ”valtavat” hyödyt ”kiistatta tasapainottavat rokotteiden yhteyttä aborttiin, varsinkin jos samanaikaisesti vastustamme abortteja ja niistä saatujen solulinjojen käyttöä entistä intensiivisemmin”. Hän kehottaa kuitenkin niitä, jotka eivät ole etulinjassa tai joilla ei ole suurta riskiä kuolla COVID-19 sairauteen, kieltäytymään rokotuksesta ” todistaakseen siten syntymättömien ihmisyyden puolesta”.

USCCB:n lausunto samoin kuin Vatikaanin uskonopin kongregaation (CDF) lausunto ovat mielekkäämpiä. Molemmat esittävät, että minkä tahansa saatavilla olevan rokotteen ottaminen on moraalisesti sallittua, ja USCCB:n mukaan kenties jopa velvollisuus sillä perusteella, että ”turvallista rokottamista COVID-19:ää vastaan tulisi pitää rakkauden tekona lähimmäistämme kohtaan ja siten osana moraalista vastuutamme yhteisestä hyvästä”. Tämä siitä huolimatta, että USCCB ja CDF pitävät ”moraalisesti kyseenalaisina” sellaisia rokotteita, joiden kehittämiseen, tuottamiseen ja/tai testaamiseen on käytetty ”eettisesti kyseenalaista alkuperää olevia solulinjoja”. Siksi meillä näiden lausuntojen mukaan on velvollisuus edistää ”eettisesti hyväksyttävän” rokotteen kehittämistä (valmistettu ilman HEK293:n tai vastaavien solulinjojen apua) ja pyrkiä muuttamaan käytäntöä hyödyntää rutiininomaisesti näitä ”moraalisesti kyseenalaisia” solulinjoja biolääketieteellisessä tutkimuksessa.

Toisaalla olen jo esittänyt, että, vaikka kunnioitankin niiden mielipidettä, jotka näkevät asian toisin kantaessaan huolta syntymättömien lasten oikeudesta elämään, kenenkään ei tarvitse kokea moraalisesti huonoa omaatuntoa saatavilla olevien rokotteiden ottamisesta. Lyhyesti sanottuna syyt ovat seuraavat: HEK293 on kuolematon solulinja, joka kopioi itseänsä loputtomiin ja on biologisesti kaukana – biologisesti muunneltu ja nyt lukemattomien sukupolvien päässä – siitä alkuperäisestä sikiökudoksesta, jota solulinjan kehittämiseksi aikoinaan käytettiin. Näin ollen HEK293:n tai vastaavien solulinjojen käyttämiseksi ei tehdä uusia abortteja, eikä siten lisätä aborteista aiheutuvaa epäoikeudenmukaisuutta. Näiden solulinjojen käyttäminen ei siten ylläpidä aborttien tekemistä taikka merkitse niiden hyväksymistä sen enempää kuin malarialääkkeen klorokiinin käyttö (jonka kehittivät natsitutkijat tehdessään moraalittomia kokeita keskitysleireillä ja mielenterveyslaitoksissa) merkitsisi nykypäivänä edelleen jatkuvien moraalittomien kokeiden tekemistä tai sellaisten hyväksymistä. Itse asiassa, kuten isä Matthew Schneider toteaa, HEK293:n avulla tehdyllä rokotteella on vähemmän yhteyttä aborteista aiheutuvan pahuuden ylläpitämiseen, kuin muilla toimilla, joita teemme säännöllisesti. Käymme vaikkapa kauppaa sellaisten yritysten kanssa kuten Nike, Heinz, Energizer, Clorox, Facebook, JPMorgan Chase, Bank of America, CVS, Walmart, Liberty Mutual, Aetna ja sadat muut, jotka lahjoittavat rahaa suoraan tai epäsuorasti Planned Parenthood aborttijärjestölle.

”Moraalisesti epäilyttävä”?

Haluan kyseenalaistaa sen yleisen väitteen, jonka mukaan COVID-rokotteet ja solulinjat, kuten HEK293, ovat ”moraalisesti epäilyttäviä”, ja että siksi syntymättömien lasten elämän puolustamiseksi tulisi vaatia ”eettisesti hyväksyttävän” rokotteen tuottamista ja että tällaisten solulinjojen käyttö tulisi yleisesti lopettaa.

Mitä tarkoittaa sanoa, että nämä rokotteet ja solulinjat ovat ”moraalisesti epäilyttäviä”? Jos se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että niillä on etäinen ja epäsuora yhteys 50 vuotta sitten tapahtuneeseen aborttiin, väite on totta, mutta vähämerkityksinen. Kun otetaan huomioon, että HEK293 on laajalti käytössä kaikkialla tieteellisessä perustutkimuksessa (ja tutkimuksessa käytettävien molekyylireagenssien tuotannossa), on todennäköistä, että lähes kaikessa biolääketieteellisen tutkimuksen saralla viime vuosikymmeninä tapahtuneessa kehityksessä on jokin yhteys mainittuun solulinjaan.

Lisäksi, kuten jo todettiin, valtavalla määrällä hyödykkeitä ja palveluita, joita rutiininomaisesti ostamme, on suora tai välillinen yhteys aborttiin – usein paljon suorempi kuin COVID-rokotteilla tai 293HEK solulinjalla – koska ne oikeasti mahdollistavat tulevia abortteja sen sijaan, että ainoastaan hyötyisivät kauan sitten menneisyydessä tehdystä yhdestä abortista. Toisin kuin COVID-rokotteen ottaminen tai HEK293 solulinjan käyttö – johon kuuluu menneisyyden vääryydestä hyöty, mutta ei tosiasiallista yhteistyötä nykyisen tai tulevan vääryyden kanssa – tällaisten hyödykkeiden hankkiminen merkitsee osallistumista abortin pahuuteen (olkoonkin, että tällaista epäsuoran etäistä yhteyttä pahaan pidetään yleensä hyväksyttävänä ja sellainen on itse asiassa suurelta osin väistämätöntä nyky-yhteiskunnassa). Vaikka muutamat saattavat yrittää välttää ostamista tällaisilta yrityksiltä tai, milloin se on mahdollista, sijoittamista niihin, jopa innokkaimmat syntymättömien oikeutta elämään puolustavat ihmiset eivät pidä Niken juoksukenkiä tai Energizer-pattereita ”moraalisesti kyseenalaisina”.

Ehkä näitä tuotteita ei ajatella itsessään ”moraalisesti kyseenalaisiksi”, koska, toisin kuin COVID-rokotteita ja HEK293 soluja, niiden kehittämistä ei ole mahdollistanut aiemmin tehty abortti, eikä niillä siten ole fyysistä yhteyttä menneen abortin kanssa. Joten tarkastellaan joitakin läheisempiä verrannollisen analogisia esimerkkejä.

Suuri osa Yhdysvaltojen etelävaltioiden rautateistä rakennettiin orjatyövoimalla. Siitä huolimatta, että orjuuden epäoikeudenmukaisuus on yleismaailmallisesti tuomittu, kukaan ei leimaa näitä rautateitä ”moraalisesti epäilyttäviksi”, tai kehota ihmisiä välttämään niiden käyttämistä. Kukaan ei myöskään esitä, että on moraalisesti välttämätöntä luoda uusia rautatiekiskoja, jotta meidän ei enää tarvitsisi käyttää ”moraalisesti kyseenalaisia” raiteita.

Tai ajatellaan vaikkapa suosittua Retin-A aknelääkettä, joka kehitettiin ihotautilääkäri Albert Kligmanin mustille vangeille tekemissä epäeettisissä kokeissa – heihin muun muassa injektoitiin tarttuvia viruksia. Kukaan ei kutsu Retin-A:ta ”moraalisesti kyseenalaiseksi”, eikä kehota ihmisiä välttämään sen käyttämistä, tai yritä väittää, että on moraalisesti välttämätöntä jättää huomiotta Kligmanin hankkima uraauurtava tieto ja uudistaa Retin-A (tai muut hänen tutkimuksensa avulla kehitetyt tuotteet) riippumattomien, eettisesti tehtyjen tutkimusten avulla. Kuitenkin vakavat vääryydet ovat mahdollistaneet näiden tuotteiden valmistamisen, ja (ainakin rautatietapauksessa) niillä on edelleen fyysinen syy-yhteys tehtyihin vääryyksiin.

Joten miksi solulinjat, kuten HEK293 ja niiden avulla aikaansaadut tuotteet olisivat niihin nähden ainutlaatuisella tavalla ”moraalisesti kyseenalaisia”? Miksi näiden käyttöä olisi pidettävä moraalisesti kyseenalaisempana kuin niihin rinnastettavien tuotteiden käyttöä?

Yksi moraalisesti merkityksellinen ero rautatie- ja Retin-A-tapausten sekä abortoidulla sikiökudoksella tehtyjen solulinjojen tai niiden avulla valmistettujen tuotteiden välillä on se, että orjuus ja Kligmanin tutkimuskäytännöt on kulttuurissamme lähes yleismaailmallisesti tuomittu, mutta aborttia ei valitettavasti ole tuomittu. Vaikka tämä ero on yhdellä tapaa merkityksellinen (kuten hetken päästä selitän), sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko nämä lopputuotteet itsessään ”moraalisesti kyseenalaisia”.

Orjatyövoiman ja rautateiden välinen kaukainen syy-yhteys sekä yhteys epäoikeudenmukaisten tutkimuskäytäntöjen ja Retin-A:n kehittämisen välillä on itseasiassa paljon suorempi kuin abortin ja HEK293:n kehittämisen välinen yhteys. Orjatyövoiman tarkoitus oli nimenomaan rakentaa rautatiet. Samoin Kligmanin tutkimuksen tarkoitus oli nimenomaan kehittää ihohoitoja. Sen sijaan äidin päätöksellä tehdä abortti ei ollut mitään tekemistä solulinjan kehittämisen pyrkimyksen kanssa.

Toisin sanoen orjatyövoiman käytön ja Kligmanin tutkimuskäytäntöjen taustalla olivat (ainakin osittain) juuri ne hyödyt, joista nautimme junalla kulkiessamme tai Retin-A:ta käyttäessämme. Mutta äidin aborttipäätöksellä ei ole mitään yhteyttä HEK293:sta ja siitä tuotettuihin hyötyihin. (On totta, että tutkijoiden epäeettisillä sikiökudoksen hankinnoilla on suora yhteys siitä saataviin hyötyihin. Mutta ensisijainen vääryys tällaisessa tapauksessa on abortti, ei sikiökudoksen käyttö tutkimukseen. Se itsessään ei ole moraalisesti sen kyseenalaisempaa, kuin minkä tahansa muun ihmiskudoksen käyttö tutkimukseen. Jopa ihmiskudoksen käyttö ilman suostumusta, mikä on moraalisesti väärin, on huomattavasti vähemmän vakava vääryys, kuin abortti.)

Viime kädessä minusta näyttää siltä, että HEK293 ja siitä johdetut lopputuotteet on kohtuuttomasti leimattu ”moraalisesti kyseenalaisiksi”, koska koemme emotionaalisesti vastenmielisenä ajatuksen siitä, että jokin osa abortoidun sikiön kudosta ”sisältyisi” fyysisesti solulinjaan tai rokotteeseen. Orjatyövoimaa sen sijaan ei ole rautatien ”sisällä” eikä mustia vankeja ole Retin-A:ssa. Siitä huolimatta, että on biologisesti erittäin epätarkkaa sanoa HEK293 sisältävän alkuperäistä sikiökudosta (siinä saattaa olla muutamia DNA rippeitä alun perin abortoidusta sikiöstä, mutta solulinja itsessään on biologisesti etäällä alkuperäisestä sikiökudoksesta), tällaisen alkuperäisen sikiökudosjäämien olemassaolo HEK293:ssa on moraalisesti epäolennaista.

Solulinjan, rokotteen, rautatien, lääkityksen tai minkä tahansa muun fyysisen asian kutsuminen moraalisesti kyseenalaiseksi on yksinkertaisesti kategoriavirhe. Moraalinen hyvyys ja pahuus ovat ihmisen, ihmisten valintojen ja tekojen, ei fyysisaineellisten asioiden ominaisuuksia.

Ajattele tapausta, jossa väkivaltainen äiti on murhannut vauvansa, jonka sydän sitten hyödynnetään elintensiirrossa. Tulisiko meidän pitää sydäntä ”moraalisesti kyseenalaisena”? Pitäisikö meidän kertoa sydämensiirtoa kipeästi tarvitsevan vauvan vanhemmille, että heidän ei pitäisi käyttää ”moraalisesti kyseenalaista” sydäntä, koska se on peräisin hänen äitinsä raa’asti murhaamasta vauvasta? Vastaus näihin kysymyksiin on ei. Vanhempien ei tulisi epäröidä käyttää sydäntä (olettaen, että asianmukainen suostumus siirtoon on saatu, mahdollisesti lapsen isältä tai isovanhemmilta), koska teon pahuus on murhaajan eikä uhrin ruumiissa.

Ruumiinosien kunnioittava käyttö toisen ihmisen hengen pelastamiseksi on moraalisesti oikein, kunhan päätös ei edistä tulevia murhia tai johda siihen, että joku jakaa tai hyväksyy murhaajan pahan tahtotilan. Vaikka on olemassa pieni riski, että vanhempien luonne turmeltuu siten, että he hyötymällä murhan seurauksista eivät tuomitse surmatyötä niin vahvasti kuin tulisi, tämä riski voidaan voittaa, jos he ponnistelevat ottaakseen tekoon moraalista etäisyyttä ja tuomitessaan murhan huolimatta heille siitä koituneesta merkittävästä hyödystä. Ja lapsen hengen pelastamisesta saavutettu moraalinen hyvä on niin merkittävä asia, että se asettaa tämän riskin oikeisiin mittasuhteisiin.

Täsmälleen samaa analyysia voidaan soveltaa COVID-rokotteiden ja yleisemmin HEK293 solulinjan käyttöön. Sen enempää rokotteet kuin HEK293 -solutkaan eivät ole moraalisesti epäilyttäviä, koska fyysiset kappaleet eivät ole moraalisia eivätkä moraalittomia. Sen sijaan päätös abortoida vauva, jonka munuaiskudosta käytettiin HEK293:n luomiseen, oli moraalisesti väärä, samoin kuin abortin suorittaneiden ja niiden tutkijoiden toimet, jotka todennäköisimmin tekivät sekä formaalista että materiaalista yhteistyötä abortin tarjoajan kanssa kudoksen hankkimiseksi. Mutta nämä vääryydet — niin vakavia kuin ne ovatkin — ovat kaikki menneisyydessä. Mikään, mitä teemme nyt, ei voi muuttaa niitä.

Nyt kun HEK293 on olemassa, ja siitä on tullut tieteellisessä perustutkimuksessa yksi yleisimmin käytetyistä solulinjoista, onko meillä moraalinen velvollisuus välttää sen käyttöä? Mielestäni vastaus on ei. Ainakaan tällainen velvollisuus ei ole suurempi kuin velvollisuus olla käyttämättä Kligmanin kokeilusta saatuja tietoja, ja todennäköisesti se on vähäisempi kuin velvollisuus olla ostamatta Energizer-paristoja, pitää pankkitiliä Chase-pankissa tai harjoittaa lukuisia muita päivittäisiä toimia, jotka oikeasti muodostavat etäisen yhteistyön moraalisesti pahojen tekojen kanssa. Kyse on niin vähäisistä ja helposti kumottavissa olevista velvollisuuksista, että yhteisessä kielenkäytössämme emme kutsusi niitä lainkaan velvollisuuksiksi.

Koska abortteja tehdään jatkuvasti (toisin kuin orjuus ja vankien hyväksikäyttö lääketieteelliseen tutkimukseen) ja kyseessä on valitettavasti meneillään oleva vääryys, on meidän, COVID-rokotuksien ja HEK293 solulinjan kohdalla epäsuorasti hyötyessämme yhdestä menneisyyden abortista, oltava erityisen huolellisia siinä, että tunnustamme syntymättömien lasten ihmisarvon ja tuomitsemme abortin vakavana pahuutena. Mutta HEK293:n tai muiden abortoidusta sikiökudoksesta alun perin valmistettujen historiallisten solulinjojen käyttö ei millään tavalla aikaansaa lisää abortteja ja niistä koituvaa epäoikeudenmukaisuutta, eikä anna ymmärtää, että abortti olisi hyväksyttävissä. Siksi niiden käytön vastustaminen ei millään tavalla auta syntymättömien lasten elämän suojelemisessa. Pikemminkin tärkeä kamppailu syntymättömien lasten elämän puolesta saattaa kärsiä vahinkoa, mikäli se yhdistetään julkisesti pyrkimyksiin vaikeuttaa rokottamisia, joita tarvitaan covid-kuolonuhrien määrän kasvun taltuttamiseksi, laumaimmuniteetin saavuttamiseksi ja yhteiskunnallisen sekä talouselämän palauttamiseksi ennalleen.

Elämän puolesta -liikkeen johtajien olisi sen sijaan keskitettävä energiansa sellaisten meneillään olevien tutkimuskäytänteiden lopettamiseksi, jotka oikeasti loukkaavat syntymättömien lasten ihmisarvoa. Meidän olisi esimerkiksi voimakkaasti vastustettava uusista aborteista saatavien sikiökudosten käyttöä tutkimuksessa, tai missä tahansa toiminnassa, joka ylläpitää aborteista aiheutuvaa epäoikeudenmukaisuutta. Samoin on vastustettava yleistä ja kauheaa sikiön ruumiinosien myymistä. Meidän tulee edistää yhteisesti sovittavia käytänteitä sikiökudoksen saamiseksi eettisesti sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi on menehtynyt spontaaniin keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen.

Samoin meidän tulisi edelleen vastustaa ihmisalkioiden tuottamista tutkimuskäyttöön ja sen sijaan kannustettava käyttämään eettisiä vaihtoehtoja, kuten aikuisten kantasoluja, napanuorasoluja tai indusoituja pluripotenttisia kantasoluja. Samalla meidän olisi kiitettävä rokotteiden kehittäjien hengenpelastustyötä ja muistutettava kaikkia hyväntahtoisia ihmisiä siitä, että rokottaminen ei koske vain tai ensisijaisesti henkilökohtaista suojelua, vaan viime kädessä kyse on lähimmäisenrakkaudesta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia kohtaan ja siksi ratkaiseva panos yhteiseen hyvään.