Peter Thielin antikristusluennot Roomassa

Sitä, mistä Thielin erikoisessa aihevalinnassa ja luennoissa on lähtökohtaisesti kyse, valotan Leena Metsämäen kanssa Ajankohtafoorumi-ohjelmasarjan 2.11.2025 päivätyssä jaksossa ”Peter Thiel ja antikristus”, joka on kuunneltavissa Patmosplussasta. 30.10.2025 päivätyssä Patmosblogissani ”Klassisen kristillinen käsitys antikristuksesta” tuon esiin, millainen on perinteisen kristillisen teologian ja eskatologian mukainen näkemys antikristuksesta.

Thielin Rooman-luentoja oli kuuntelemassa pääasiassa italialaisia bisnesmiehiä ja poliitikkoja. Erityisen mielenkiintoista oli tällä kertaa se, että Thiel piti luentonsa Roomassa. Frances Leader kirjoittaa 16.3.2026 päivätyssä Uncensored-substack-kirjoituksessaan “Why Is Peter Thiel In Rome? He is lecturing, to anyone who listens, that the Antichrist slows the advance of science!” seuraavasti, suomeksi käännettynä:

“Peter Thiel on Roomassa isännöimässä salamyhkäistä ja vain kutsutuille suunnattua konferenssia, joka keskittyy antikristuksen käsitteeseen, jossa yhdistyvät teologia, teknologia ja poliittinen ideologia. Tapahtuma, jonka järjestää italialainen Vincenzo Gioberti -kulttuuriyhdistys, sisältää suljettujen ovien takana pidettyjä luentoja, joissa pohditaan, miten modernit instituutiot, kuten globaali hallinto, ilmastoaktivismi ja teknologinen sääntely, voivat edustaa antikristuksen nykyaikaista muotoa. Thiel, PayPal- ja Palantir-yhtiöiden perustajajäsen, näkee teknologian ja datalähtöisen vallan modernina katekhonina eli pidättävänä ’jarruvoimana’, joka viivyttää antikristuksen nousua”.

”Thielin läsnäolo Roomassa on herättänyt merkittävää huomiota, koska hän on suunnannut voimakasta kritiikkiä paavi Leo XIV:tä kohtaan, jota hän kutsuu ’amerikkalaiseksi woke-paaviksi’, ja koska Thiel on laajemminkin vastustanut liberaalia konsensusta, johon sisältyvät ympäristöpolitiikat ja tekoälysääntely. Konferenssi, joka pidettiin lähellä Vatikaania keskiviikkoon 18. maaliskuuta asti, on herättänyt vastareaktiota katolisilta viranomaisilta, kuten paavi Leon tekoälyneuvonantajalta, isä Paolo Benantilta, joka kutsui Thielin toimia ’pitkäaikaiseksi heresian eli harhaopin harjoittamiseksi’. Virallisia tapaamisia paavin tai Italian pääministerin Giorgia Melonin kanssa ei ole suunnitteilla”.

Artikkeli jatkuu näin:

”Rooman luennot näyttävät noudattavan sen neliosaisen luentosarjan jäsennystä, jonka Thiel piti San Franciscossa viime syyskuussa. Joissakin Roomassa kiertävissä kutsuissa esimerkiksi toistuu aiemman San Franciscon luentotapahtuman kuvaus. Independent-lehden artikkelin mukaan ’Hänen puheenvuoronsa keskittyvät tieteeseen ja teknologiaan, ja Thiel kommentoi antikristukseen liittyvää teologiaa, historiaa, kirjallisuutta ja politiikkaa. Niihin uskonnollisiin ajattelijoihin, joilta Peter ammentaa, lukeutuvat René Girard, Francis Bacon, Jonathan Swift, Carl Schmitt ja John Henry Newman.’ todettiin eräässä kutsussa’”.

”Peter Thiel määrittelee modernin antikristuksen luddiittiseksi tyranniksi tai globalistihahmoksi, joka nousee valtaan hyödyntämällä pelkoja, jotka kohdistuvat eksistentiaalisiin uhkiin, kuten ilmastonmuutokseen, tekoälyyn ja ydinsotaan, luodakseen yhden maailmanjärjestyksen, joka pysäyttää teknologisen kehityksen. Thiel ei näe tätä antikristushahmoa perinteisenä pahana tiedemiehenä, vaan henkilönä, joka käyttää ’rauha, rauha, ei hätää mitään’ -retoriikkaa, viitaten Ensimmäisen tessalonikalaiskirjeen luvun 5 jakeeseen 3, oikeuttaakseen tieteen ja teknologian keskitetyn hallinnan. Thielin mukaan instituutiot kuten Yhdistyneet Kansakunnat, Kansainvälinen rikostuomioistuin ja ilmastoaktivismi – erityisesti hahmot kuten Greta Thunberg – ovat tämän antikristuksen hengen ilmentymiä tai mahdollistajia”.

”Thiel väittää, että ne edistävät pysähtyneisyyttä suojelun verukkeella, toimien lopulta esiasteina globaalille järjestelmälle, joka tukahduttaa innovatiivisen hengen. Thiel katsoo myös teknologisen sääntelyn ja ’woke-henkisen globaalin hallinnon antikristuksen moderneiksi muodoiksi ja varoittaa, että nämä voimat rapauttavat yksilönvapautta ja viivästyttävät ihmiskunnan edistymistä. Sen sijaan hän näkee teknologiayritykset – kuten oman Palantirinsa – pidättävänä voimana, joka viivyttää antikristuksen nousua säilyttämällä edistyksen ja datalähtöisen vallan.”

Myös seuraavissa artikkeleissa kommentoitiin Thielin Rooman-luentokonferenssia: Emily Mangiaracina, ”Why is Peter Thiel in Rome organizing conferences on the Antichrist?”, ingressinään: “Tech billionaire Peter Thiel, an open homosexual who claims to be ‘Christian,’ has previously suggested that the Antichrist would promote regulation of technology”, LifeSiteNews, 16.3.2026, ja saman kirjoittajan “Organizer of Peter Thiel’s Antichrist talks in Rome tried and failed to secure a Latin Mass”, ingressinään: “The homosexual billionaire, who is invested in surveillance tech, reportedly said in Rome he ‘identifies the Antichrist in the forces currently at work to curb technological development’”, LifeSiteNews, 17.3.2026.

Artikkeleissa tuodaan esiin muun muassa, että Peter Thiel uskoo kuolemanjälkeiseen elämään syväjäädytyksen avulla. Tämä on mielenkiintoinen näkemys sikäli, että Thiel korostaa olevansa myös kristitty, ainakin jollakin tavalla määriteltynä. Luentokonferenssin järjestäjä toivoi osanottajille järjestyvän perinteisen tridentiinisen messun viettäminen, mutta koska tapahtuma katsottiin varsin poleemiseksi, tämä ei toteutunut. Katoliset konservatiivit suhtautuivat kriittisesti koko tapahtumaan.

Mitä Thielin Rooma-luennoista tulisi ajatella? Nostan esiin seuraavia näkökulmia. Thiel esittää sinänsä oikean ajatuksen eli keskitetyn globalistisen yhden maailmanhallituksen vastustamisen ja yksilönvapauden sekä hajautetumman maailmanjärjestyksen puolustamisen. Hän on oikeassa myös siinä, että katekhon-käsite eli ”se/joka pidättää”, 2. Tess. 2:6–8, on avainasemassa. Klassinen näkemys on kuitenkin se, että ”pidättäjä” on Jumalan luonnollista lakia ja järjestystä yllä pitävä esivalta. Mutta juuri tämä klassinen näkemys on syvässä ristiriidassa Peter Thielin edistämän elämäntavan ja maailmankatsomuksen eli homoseksuaalisen käyttäytymisen ja teknofuturistisen transhumanismin kanssa. Nämä molemmat edistettävät nimenomaan murentavat luonnollista järjestystä ja kapinoivat hybriksessään sitä vastaan.

Joka tapauksessa käsillä on varsin outo perustilanne. Tällä hetkellä liberaalin hierarkian johtama Vatikaani katsoo Thielin edustavan ”heresiaa”, koska haastaa liberaalin maailmanjärjestyksen, mikä puolestaan oikeasti katolisesta näkökulmasta on luonteeltaan antikristillinen. Merkille pantavaa on, että paavi Leon tekoälyneuvonantaja, isä Paolo Benanti, kutsui Thielin toimia ’pitkäaikaiseksi heresian eli harhaopin harjoittamiseksi’, koska Thiel horjuttaa liberaalia konsensusta ja haluaa murtaa yhteiset säännöt.

Thiel puolestaan näkee globalistisen liberalismin totaalitaarisen uhan oikein, mutta pyrkii vastustamaan sitä teknokraattisesti hallinnoidun transhumanistisen AI-teknologian pidäkkeettömällä vallalla ja voimalla, joka toki sekin on omiaan johtamaan globaaliin totalitarismiin. Thielin mukaan antikristus pyrkii peloilla ja sääntelyllä oikeuttamaan tieteen ja teknologian keskitetyn hallinnan. Mutta miten Thielin suosittelema teknokraattinen komento ja hallinta poikkeaa tästä?

Onko kyse tästä: Koska joka tapauksessa päädytään keskitettyyn totaaliseen kontrolliin, datalähtöiseen valtaan, on eron ilmettävä siinä, että kuka on se, joka kontrolloi? Huomaa kuitenkin, että sekä liberaali Vatikaani että AI-transhumanistinen Thiel ovat molemmat antikristuksen kelkassa, jos arviointiperusteena on traditionaalinen katolinen eli valtavirtaisen historiallinen kristillinen käsitys antikristuksesta.

Jos oleellisinta on se, kuka keskitettyä teknokraattista datavaltaa hallitsee, ja se, että Thiel Palantir-aatekumppaneineen katsoo pidättävänsä antikristusta ja edistävänsä hyvää vapautta ja ilmeisesti jonkinlaista ”kristillisyyttäkin”, on syytä palauttaa mieleen, että Thielin oma visio on teknofuturistista edistysuskoa, tiedeprogressivismia. Rajoittamaton teknomekaaninen tieteellinen edistys on Thielin peruskriteeri hyvälle, oikealle ja vapaalle.

On valaisevaa lukea ajatuksella Peter Thielin ja Sam Wolfen 1.10.2025 päivätty ”Voyages to the End of the World” -artikkeli First Things -julkaisussa.

Nostan esiin tässä yhteydessä yhden Thielille merkittävän aatteellisen vaikutteiden antajan eli paroni ja varakreivi Francis Baconin (1561–1626). Kuten historioitsija Frances Yates on kirjoissaan osoittanut, varsinaisten mekanististieteellisten asiayhteyksien lisäksi Baconilla oli hermeettisen magian, ruusuristiläisyyden ja vapaamuurariuden asiayhteytensä. Näitäkin on pohdittu: Oliko Bacon todellisuudessa materialistinen ateisti ja oliko hänen kristillinen retoriikkansa omalle ajalleen hyödyllinen yhteiskunnallinen savuverho? Samat kysymykset voidaan esittää Thielin itsensä kohdalla.

Francis Baconin ohjelmallisen ja Thielin pyrintöjen syntyjä syviä avaavan Uusi Atlantis -utopiateoksen voi lukea Topi Makkosen suomennoksena Mikko Lahtisen toimittaman ja Vastapainon vuonna 2002 julkaiseman teoksen Matkalla utopiaan sivuilta 75–137.

Uusi Atlantis on utopistinen Bensalemin – nimi tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Rauhan poikaa” – saarivaltio Tyynellämerellä. Saarivaltio on tieteen ohjaama valtio. Siellä harjoitetaan yhtenäistä ja kristillistä uskontoa, korkean siveellisyyden ja patriarkaatin viitekehyksessä. Bensalemissa on toteutunut Instauratio Magna eli inhimillisen ja yhteiskunnallisen edistyksen aikaansaaminen lisäämällä ihmisen valtaa luontoon. Bensalemin sydän on Salomonin huone -tiedeinstituutio tai -veljeskunta. Vallitsevan eetoksen mukaan ihmisen tehtävä on tieteen avulla jatkaa Jumalan luomistyötä. Bacon puolusti empiiristä tutkimusta ja induktiivista päättelyä ja vastusti perinteistä skolastisaristoteelista eetosta. Bensalemin todellisuus toteutui teknokraattisen kontrolloidusti, ei demokraattisesti. Bensalemin tiedeyhteisö oli itsessään autonominen, ei poliittisesti kontrolloitu. Bacon edusti utilitaarista etiikkaa ja tuloksellisen hyödyn korostusta, moraalin ollessa machiavellistisesti politiikalle alisteista.

Näin siis Thielin keskeinen innoittaja Francis Bacon aikanaan. Joka tapauksessa Peter Thielin tämänhetkinen oma visio on teknofuturistista edistysuskoa, tiedeprogressivismia, jonka hän katsoo pidättävän antikristuksen nousua. Rajoittamaton teknomekaaninen ja tekoälyllisdigitaalinen tieteellinen edistys on Thielin peruskriteeri hyvälle, oikealle ja vapaalle.

Perinteisen kristillisen antikristusymmärryksen näkökulmasta tällainen Thielin edustama Palantir-näkemys on kuitenkin varsin poleeminen ja ongelmallinen.