Pyhän Hengen persoonallisuus – Pyhän Hengen persoona ja työ osa 2

KOHTA 1: Pyhä Henki on viisauden ja ymmärryksen Henki.

Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Niinpä toiselle annetaan Hengen kautta viisauden sanat, toiselle tiedon sanat saman Hengen mukaan.” (1 Kor. 12:8).

Tekstin mukaan Pyhä Henki välittää Kolmiyhteyden suomaa viisautta ja tietoa ihmiselle, joka elää Hänen vaikutuksensa piirissä. Pyhällä Hengellä on itsellään kuin summana kaikki, mitä Hän jakaa alamaisuudessaan eläville uusi luomus -ihmisille.

Useammassa kuin yhdessä raamattutekstissä Pyhä Henki esitetään uskovan opettajana.

”Hyvän Henkesi annoit heitä opettamaan, mannaasi et kieltänyt heidän suustaan, ja vettä annoit heille heidän janoonsa.” (Nehemia 9:20).

”Mutta kun he vievät teitä synagogien, hallitusten ja esivaltojen eteen, älkää huolehtiko siitä, miten ja mitä vastaisitte puolestanne tai mitä sanoisitte; sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän tulee sanoa.” (Luukas 12:11,12).

”Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä olen teille puhunut.” (Johannes 14:26).

”Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut. Siitä myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Pyhän Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.” (1. Kor. 2:12-13).

Jos Pyhä Henki olisi pelkkä voimavaikutus tai vastaava, ei Hän kykenisi sijoittumaan kaikki tilanteisiin, joissa Jumalan ihminen kulloinkin on, eikä suomaan sitä viisautta, jota näissä vaihtelevissa ja toisistaan vahvasti poikkeavissa tilanteissa kulloinkin tarvitaan. Kyvykkään kirjailijan valmistama elämässä onnistumisen ja selviämisen opas tarjoaa lukijalle useitakin opetuksia. Se ei kykene tunkeutumaan sydämemme syvyyksiin ja kaikissa vaihtelevissa tarpeittemme tilanteissa tuottamaan sisimpäämme täydellistä, erehtymätöntä, viisasta ohjausta selviytyäksemme tuhannessa erilaisessa hädässä. Pyhä Henki kykenee ja kaiken lisäksi tietää täydellisesti, miten puuttua ja vaikuttaa tilanteessamme.

KOHTA 2: Pyhä Henki tuntee, tietää ja osaa. Pyhä Henki on Persoona.

”Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.” (Room. 8:27).

Pyhä Henki palvelee Kolmiyhteyden ja kristityn siltana välittäen ihmisen henkeen kulloinkin tarpeellista monitahoista ohjausta jokahetkisiä tilanteitamme varten. Sanakirjojen mukaan kreikan kielen sana, joka on käännetty suomenkieliseen tekstiin ilmaisulla mieli, on sisällöltään hyvin monisisältöinen tarkoittaen mm. kykyä ajatella ja päättää, ymmärrystä, viisautta, järjellisyyttä.

Kun Israelissa vastustettiin Pyhää Henkeä, Henki murehti. Pyhästä Hengestä tuli Israelin vihollinen.

”He niskoittelivat ja saattoivat murheelliseksi hänen Pyhän Henkensä; ja hän muuttui heidän vihollisekseen. Hän itse soti heitä vastaan.” (Jes. 63:10).

Jesajan teksti lienee perustana Paavalille hänen neuvoessaan Efeson seurakuntalaisia seuraavasti: ”Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, jolla teidät on sinetöity lunastuksen päivään asti.” (Ef. 4:30).

Ellei Pyhä Henki olisi todellinen Persoona, ei Paavali varottaisi seurakuntalaisia saattamasta ”murheelliseksi” Pyhää Henkeä. Voimavaikutus voidaan katkaista, ohjata virta toisaalle jne. Vain elävä, järjellinen, tunteva persoona voi kokea murhetta tähtemme.

KOHTA 3: Pyhä Henki ajattelee itsenäisesti.

Raamattu opettaa:

”Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niin kuin tahtoo.” (1 Kor. 12:11).

Pyhällä Hengellä on itsenäinen tahto, oikeus päättää, hylätä, hyväksyä, antaa, kieltäytyä antamasta.

Tekstiyhteys liittyy armolahjojen saamiseen. Kolmiyhteydessä normina on, että Henki jakaa karismoja täydellisen ymmärryksensä varassa – tietysti harmoniassa Isän ja Pojan tahdon kanssa.

KOHTA 4: Pyhä Henki puhuu.

”Jolla on korva, kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.” (Ilm. 2:11).

”Henki ja morsian sanovat: ’Tule!’.” (Ilm. 22:17).

Pyhä Henki puhui Filippukselle kehottaen tätä lähestymään vaunua, jossa etiopialainen hoviherra matkasi Jerusalemista kotimaahansa. Pyhä Henki puhui kielellä, jota Filippus ymmärsi. (Apt. 8:29).

Pyhä Henki puhui Pietarille kehottaen tätä lähtemään niiden miesten matkaan, jotka Kornelius oli lähettänyt noutamaan Pietari luokseen Kesareaan. (Apt. 10:19-20). Pietarin ihmetellessä tapahtui seuraavaa:

”Mutta kun Pietari yhä pohti tuota näkyä, Henki sanoi hänelle: ’Katso, kolme miestä etsii sinua. Nouse nyt, mene alas ja lähde empimättä heidän kanssaan, sillä minä olen heidät lähettänyt.’” (Apt. 10:19-20).

Agabus oli alkuapostolisen ajan profeettoja. Pyhä Henki puhui Agabuksen kautta Paavalille ilmoittaen mitä tapahtuisi apostolille hänen viimeisellä vierailullaan Jerusalemiin. Agabus otti Paavalin vyön, sitoi kätensä ja jalkansa ja profetoi: ”Näin sanoo Pyhä Henki: ’Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset sitovat näin Jerusalemissa ja luovuttavat pakanoiden käsiin’”. (Apt. 21:10-11). Puhuja oli todellakin Pyhä Henki; se vahvistuu siitä, että ennustus toteutui kirjaimellisesti kuten Apt. 21:30,33 kuvailee.

Vanhassa testamentissa kuvaillaan samankaltaista mitä Apostolien teoissa kirjoitetaan. 2. Sam. 23:1-2: ”Nämä olivat Daavidin viimeiset sanat … ’Herran Henki on puhunut minulle, ja hänen sanansa on kielelläni.’”

Joskin Daavid eli sukupolvia ennen Apostolien teoissa kuvattua aikaa, Pyhän Hengen työ ja toiminta oli Jumaluuden Kolmannelle Persoonalle ominaista jo tuona aikana.

Kohta 5: Pyhä Henki rukoilee.

”Samoin myös Henki auttaa heikkouksissamme. Sillä emme tiedä, mitä rukoilisimme, kuten pitää, mutta Henki itse rukoilee puolestamme sanomattomin huokauksin.

Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.” (Room. 8:26-27).

Sanakirjojen mukaan ilmaisu ”Henki itse rukoilee” tarkoittaa asettumista jonkin väliin jonkun parhaaksi.

Paavalin ajatuksen juoksu saattaa olla tällainen: Uskova ei tiedä sen enempää, mitä hänen tulee rukoilla kuin miten hänen tulee rukoilla. Siksi uskova tarvitsee avuksensa henkilöä, joka kykenee ja haluaa ottaa asiakseen hänen asiansa puolustamisen.

Kristitty tarvitsee edustajaa – asiansa ajajaa, joka valtakirjalla edustaa asiakastaan tuomarien edessä.

Jumala on tietoinen tästä tilanteesta ja rakkaudessa pelastustyönsä kohteena olevaan ihmiseen Hän on edeltä hoitanut tilanteet ja tarpeet, antamalla Puolustajan, toimimaan ihmisessä itsessään.

Jeesus, Vapahtaja, istuu Majesteetin – Isän – oikealla puolella taivaallisissa esirukoilijanamme.

Pyhä Henki istuu sydämemme istuimella lähettäen taivaallisiin jatkuvaa huokaustansa puolestamme ja parhaaksemme.

Kohta 6: Pyhä Henki johdattaa.

”Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.” (Room. 8:14).

Brittiläinen raamattuopettaja Matthew Henry käsitellessään Roomalaiskirjeen edellä mainittua tekstikatkelmaa käyttää seuraavia ilmaisuja elävöittämään Paavalin sanoja: ”Opettaja ohjaa oppilaansa opiskelua … matkaopas opastaa turistia … upseeri johtaa sotilaita taisteluun”.

Syvällinen esimerkki Pyhän Hengen suorittamasta ohjauksesta ja johdatuksesta Hänelle alamaisten ja Hänen täyttämiensä kristittyjen elämässä avautuu Apostolien tekojen 16:6-10 tekstistä. Luukas kertoo Paavalin avustajineen päässeen osalliseksi Pyhän Hengen suorasta ohjauksesta, jossa tuloksena oli taivaallisten voimien mahtava esiintyminen pioneerijulistajien palvelutehtävässä ihmisten pelastukseksi ja siunaukseksi.

Mainitut Apostolien tekojen jakeet puhuvat dramaattista kieltänsä aiheestamme, joten annamme Jumalan Sanan opettaa meitä suoraan ja selityksettä:

”He kulkivat Fryygian ja Galatian maan kautta Pyhän Hengen estettyä heitä julistamasta sanaa Aasian maakunnassa.

”Tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Henki ei sallinut heidän tehdä sitä.

”He vaelsivat ohi Mysian ja menivät Trooaaseen.

”Paavalille näytettiin yöllä näky. Makedonialainen mies seisoi ja pyysi häntä sanoen: ’Tule yli Makedoniaan ja auta meitä.’

”Kun hän oli nähnyt näyn, tahdoimme heti päästä lähtemään Makedoniaan, sillä käsitimme, että Jumala oli kutsunut meitä julistamaan heille evankeliumia.”

Pyhän Hengen välittömän, suoran ohjauksen kautta Paavali toi Jeesuksen Kristuksen ilosanoman Eurooppaan.

Annamme edelleen tilaa Pyhän Raamatun todistukselle referoidessamme ns. tapaus Simeonia Luukkaan evankeliumin 2:25-32 jakeitten valaisemina.

”Katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli vanhurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällään.

”Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennen kuin hän oli nähnyt Herran Kristuksen.

”Ja hän tuli Hengessä pyhäkköön.

”Kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, kuten tapa oli lain mukaan, hänkin otti hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi: ’Herra, nyt lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan, sillä silmäni ovat nähneet pelastuksesi, jonka olet valmistanut kaikkien kansojen eteen, valkeudeksi valaisemaan pakanoita ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.”

Rikas teksti on vastaan sanomaton: Simeon ei seuraa sielullisia tuntemuksia. Hän on suoranaisessa Pyhän Hengen – Kolmiyhteisen Jumalan kolmannen Persoonan, Hengen! – ohjauksessa.

Kohta 7: Pyhä Henki rakastaa.

”Mutta kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta ja Hengen rakkauden kautta taistelemaan kanssani rukouksissa ja puolestani rukoilemaan Jumalaa, että pelastuisin Juudean epäuskoisilta ja että Jerusalemia varten tuomani avustus olisi pyhille otollinen, niin että jos Jumala tahtoo, ilolla saapuisin luoksenne ja virkistyisin kanssanne.” (Roomalaiskirje 15:30-32).

Kuulee selitettävän, että on käännösvirheen kaltaisesta ilmiöstä kysymys, kun teksti toteaa Hengen rakastavan.

Nuoruusvuosinani käytin ruotsinkielistä Raamattua, ja siinä mainittu kohta oli esillä muodossa ”vid vår kärlek i Anden”, eli, jotenkin, ”meidän rakkautemme Hengessä” muodossa.

Käsiini tuli nuoruuden etsinnöissä vuoden 1883 Kirkkoraamattu ja muitakin tekstejä, joissa kaikissa tarjolla oli alkukielelle uskollinen muoto – samainen, joka käyttämässäni STLK:n Pyhässä Raamatussa on juuri se teksti, jonka luit edellisen väliotsikon alta.

Raamatullinen tosiasia on, että Pyhä Henki henkilökohtaisesti rakasti Paavalia ja hänen aikalaistaan Herran Jeesuksen Kristuksen seurakuntaa. Samalla tavalla Hän muuttumattomana rakastaa sinua, minua ja kaikkia aikamme Kristuksen seurakunnan jäseniä.

Paavali nostaa esiin Pyhän Hengen rakkauden ja siihen vedoten haastaa Rooman pyhiä esirukouksin osoittamaan rakkauttansa apostolia kohtaan. Eli: koska Pyhä Henki rakasti evankeliumissa uurastavaa Herran palvelijaa Paavalia, Paavalin vaikutuksen piirissä olevat kristityt tekisivät oikein rakastaessaan apostoliansa.

Isän ja Pojan tavoin on Kolminaisuuden kolmas Persoona todellinen henkilö.

Jeesus on meidän välimiehemme Isän Jumalan edessä.

Pyhä Henki on Isän ja Pojan välimies meidän suuntaamme.

Ajatuseväiksesi: todisteena Pyhästä Hengestä Persoonana toimii sekin, ettei Pyhä Raamattu missään – yhdessä ainoassakaan kohdassa! – käsittele Pyhää Henkeä persoonattomalla se-pronominilla. Käytössä on aina hän-muoto erilaisine taivutuksineen. Ja haastavaksi lopuksi tähän lukuun: Johanneksen evankeliumin luvussa 16 Pyhä Henki mainitaan yksitoista kertaa ”hän” muodossa.

Lue myös sarjan muut osat:

Osa 1. Pyhä Henki on Jumala >
Osa 3. Pyhän Hengen nimet ja arvoasemat >
Osa 4. Pyhän Hengen vertaus- ja esikuvat >