Rony Smolar – Israel-uutisviikko 4.5.2026

Israel-uutisviikkojakso pääasiassa keskittyi Iranin rintamalla kuukausi sitten neuvoteltuun tilapäiseen tulitaukoon, kun Yhdysvallat ja Iran eivät alun yrityksistä huolimatta ole kyenneet palaamaan neuvottelupöytään.

Pakistanin toimiessa välittäjänä, neuvottelutilanne on jumiutunut tilanteeseen, missä Yhdysvaltain laivasto on sulkenut Iranin öljynkuljetukset Persianlahden tärkeässä Hormusinsalmessa, minkä avaamista Iran pitää ennakkoehtona neuvotteluihin palaamiselle.

Ratkaisua ei odoteta vain Lähi-idässä, vaan koko maapallolla, kun epävarmuus öljyn saatavuudesta on nostanut energiahintoja siinä määrin, että ne ovat vaarassa johtaa kansainväliseen inflaatiokierteeseen sekä talouskasvua hidastavaan lähitulevaisuuteen.

Koska aika on tässä odottavassa tilanteessa ratkaiseva tekijä, asetelma muistuttaa villin lännen elokuvassa pistoolisankareiden kaksintaistelua eli kumpi tarttuu aseeseensa ensin. Öljynviejävaltiona Hormusinsalmi on talousvaikeuksista ennestään kärsivälle Iranille elintärkeä tulolähde ja maan maineen kannalta keskeinen, kun se aiemmin lähes mielin määrin sääteli kansainvälistä meriliikennettä tuossa kapeassa salmessa.

Salmen ollessa nyt suljettuna Iranin on laskettu menettävän tuloina jopa 500 miljoonaa dollaria päivässä. Kun merenkulku salmessa on helmikuun lopulta lähtien ollut estetty, siitä on Iranille nyt kertynyt useiden nollien muodostaman luvun-kokoiset taloudelliset menetykset, joita se tarvitsisi sodan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen sekä kansan ruokkimiseen.

Mutta Yhdysvallat pyrkii öljynvientisulun lisäksi saattamaan Iranin hallinnon ahtaalle jatkamalla maan painostamista myös kansainvälisellä pankkisektorilla lisäämällä rajoituksia vaikeuttamaan maan öljytulojen liikkeitä.

Viime viikkoina on käynyt selväksi, että sodan molemmat osapuolet ovat rakentaneet neuvottelustrategiansa juuri Hormusinsalmen varaan. Painostuskeinona Yhdysvaltain laivasto on paikalla estämässä niin Iranin öljynkuljetukset kuin torjumassa Iranin mahdolliset sotatoimet. Salmen sulkemisena pitäminen toimii myös Yhdysvaltojen valttikorttina, millä se voi määritellä syntyvän sopimuksen ehdot.

Iran vuorostaan laskee sotatilan jatkumisen luovan paineita presidentti Donald Trumpin hallinnolle, joka ei ole saanut sodalle amerikkalaisten laajaa tukea, vaan siitä on nyt jo vaadittu vetäytymään.

Sen lisäksi kolmen suuren lentotukialuksen sekä muiden sota-alusten pitäminen pitkään Lähi-idässä on kallista ja kuluttaa amerikkalaisten veronmaksajien rahoja. Myös alueen amerikkalaisiin tukikohtiin on uuden hyökkäyksen varalle lähetetty lisää lentokoneita sekä kymmeniä tuhansia eri aselajien sotilasta. Yhdysvaltain puolustusministeriö on tiedottanut käyttäneensä sotaan jo yli 25 miljardia dollaria.

Mutta sodan jatkamisen on arvailtu syttyvän myös, jos neuvotteluosapuolena hankalaksi tiedetty Iran tulee nöyryytetyksi ja joutuu alistumaan Yhdysvaltojen saneluehtoihin. Sitä ovat enteilleet Iranista viime aikoina kuuluneet uhmakkaat viestit sekä Yhdysvalloille esitetyt mahdottomina pidetyt vastaehdotukset Hormusinsalmen avaamiseksi, kun vasta sen jälkeen Iran suostuisi keskustelemaan ydinaseohjelmastaan sekä rikastamastaan uraanista. Se ei Yhdysvalloille käy ja siksi presidentti Trump ei näytä pitävän kiirettä, vaan on torjunut Iranin ehdotukset, viimeisimmän nyt viikonvaihteessa.

Samalla hän antaa ajan kypsyttää Iranin eripuraiseksi muuttuneen johdon, kun maata tiukassa otteessa pitävä vallankumouskaarti pyrkii sivuuttamaan poliittisen johdon. Tässä lukkiutuneessa tilanteessa Iranin ulkoministeri kävi välillä kysymässä taktisia neuvoja presidentti Putinilta.

Viivyttely on todellakin paljastanut vallankumouskaartin ja maan poliittisen johdon väliset näkemyserot tilanteessa, mikä on saanut Yhdysvallat torjumaan Iranin kaikki ehdotukset siinä toivossa, että säröily Iranin hallinnossa saisi tyytymättömän kansan takaisin kaduille.

Se tuskin lähiaikoina toteutuu ja sodalle siten toivottu tavoite vallanvaihdosta siirtynee epävarmaan tulevaisuuteen.

Ja panokset sen kuin kovenevat, kun Yhdysvaltain asevoimien sotatoimialueen päämaja Lähi-idässä tiedotti perjantaina laatineensa uuden sotasuunnitelman siltä varalta, että presidentti Trump ylipäällikkönä antaisi hyökkäyskäskyn.

Sitä enteili Trumpin lauantaina julkisuuteen antama viesti, ettei ”Iran vielä ollut maksanut tarpeeksi suurta hintaa siitä, mitä maa on tehnyt ihmiskunnalle ja maailmalle sitten islamilaisen vallankumouksen 47 vuotta sitten”.

Iranin toistaiseksi piilossa pysytellyt ylin johtaja, ajatollah Mojtaba Khamenei lähetti Yhdysvalloille uhmakkaan viestin, minkä mukaan Persianlahden ulkopuolisten paikka on vain meren pohjassa.

Israelille eivät amerikkalaisten hyökkäyssuunnitelmat tule yllätyksenä, sillä maiden sotilasesikunnat ovat jatkuvasti pitäneet yhteyttä, minkä lisäksi pääministeri Benjamin Netanjahu ja presidentti Trump ovat tiiviisti käyneet puhelinkeskusteluja.

Olihan Israel pian nykyisen tulitauon astuttua voimaan ilmoittanut olevansa valmiudessa jatkamaan sotaa, jolle annetut tavoitteet eivät vielä tuolloin olleet täyttyneet eikä Iranin muodostama turvallisuusuhka poistunut.

Siksi Israelissa sodan voittona pidetään lopputulosta, mikä kansainvälisellä sopimuksella riisuu Iranin kaikesta atomiaseeseen liittyvästä, myös ballistisista ohjuksista. Israel vaatii myös sen rajoilla toimivien iranilaismielisten terroristijärjestöjen Hamasin, Hizbollahin sekä Jemenin huthien aseellisen ja rahallisen toiminnan tukemisen lopettamista.

Huhtikuun puolivälissä voimaanastunut Yhdysvaltain sovittelema tulitauko Israelin ja Libanonissa toimivien Hizbollahin joukkojen välillä ei ole pitänyt, ja viime päivät näyttävät tilanteen olevan kehittymässä avoimeksi sodaksi.

Lähtökohtaisesti tulitauko oli tuomittu epäonnistumaan, koska se oli syntynyt Yhdysvaltojen ja Libanonin hallituksen edustajien keskinäisissä neuvotteluissa, mitä Hizbollah ei suostunut noudattamaan. Tosin kahden hiljaisen vuokauden jälkeen se jatkoi raketti- ja lennokki-iskujaan Israelin pohjoisosiin. Se oli samalla terroristijärjestön Hizbollahin vastalause Libanonin johdolle, joka viime aikoina oli ollut taipuvainen aloittamaan Yhdysvaltojen johdolla lähentymisneuvottelut Israelin kanssa. Hizbollahin johdon vastaus siihen oli, ettei se milloinkaan suostuisi sovintoon Israelin kanssa.

Se näkyy viime päivien kiihtyneinä yhteenottoina, kun Hizbollah on käyttöön ottamansa uuden tekniikan avulla kyennyt yllättämään israelilaisjoukot aiheuttamalla niille kirveleviä tappioita. Nimittäin Hizbollahin joukot ovat lennättäneet pienikokoisia ja kevyitä räjähteillä aseistettuja lennokkeja kohteisiin, minne ne valoa johtavien optisten lasikuitusiimojen avulla kuvaydellä ohjataan.

Israelin sodanjohto onkin myöntänyt, ettei se ollut varautunut tällaiseen ilmeisesti Ukrainan rintamalta otetun mallin mukaiseen aseeseen, eikä siihen toistaiseksi löydy Israelilta vastausta. Siksi armeijan johto on pikaisesti määrännyt reservistä tekniikka-alan asiantuntijoita etsimään ratkaisua.

Israelin kannalta viimeaikaiset vaihtelevasti edenneet ja tulitaukoihin väliaikaisesti päättyneet taistelut, kuten Hamasia vastaan Gazassa ja nyt Hizbollahia vastaan Libanonissa, ovat herättäneet israelilaisissa turhautuneisuutta, kun tulitauot ovat pian palautuneet sotimiseksi.

Hudna, mikä on arabiaa, ja lännessä ymmärretty merkitsevän tulitaukoa, on Lähi-idässä osapuolten kevyesti omaksuma käsite tarkoittamaan rauhoittumista tai väliaikaista keskeytystä, mutta ei askeleena kohti pysyvää rauhaa.

Monissa alueen selkkauksissa on käynyt ilmi, ettei jopa vaikeasti saavutettu hudna, edes kirjallisessa muodossaan ole ollut sille kirjoitetun paperin arvoinen, ja siten syntynyt sopimus on ollut helposti peruttavissa. Hudna on kuitenkin ollut läsnä, kun vaikeita kiistoja ja sotia on pyritty sovittelemaan rauhattomassa Lähi-idässä.

Kun länsimaissa hudnaa on saatettu tulkita väärin, Israelissa on nyt vakavasti alettu pohdiskella syntyneiden tulitaukojen merkitystä erityisesti maan rajoilla. Pohdinnat ovat kokemuksen opetuksena nyt johtaneet päättelyyn, minkä mukaan hudna merkitsee vihanpidolle vain taukoa, ehkä hengähdystaukoa, mikä antaa palautumisaikaa esimerkiksi joukkojen kokoamiseen tai aseistuksen kohentamiseen.

Näin on käymässä juuri näinä päivinä, kun kolmella eri tulitaukorintamalla joko soditaan, uhkaillaan sodan jatkamisella tai vahvistetaan joukkoja ja aseistusta seuraavan yhdenoton varalle.

Jälkimmäinen osuu valmiustilassa olevan Israelin kohdalle, kun muutama päivä sitten kerrottiin Yhdysvaltojen juuri toimittaneen liittolaiselleen merikuljetuksina sekä ilmateitse 6.500 tonnin edestä ammuksia ja muita asetarvikkeita.

Myös Israel on toimittanut nyt katkolla olevassa sodassa aseapua, kun se kaikessa hiljaisuudessa rahtasi Rautakupolina tunnetun ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmän Persianlahdella sijaitsevaan Arabiemiratteihin. Mukana tuli myös järjestelmän israelilaisia käyttäjiä. Puolustusjärjestelmä tuli tarpeeseen, sillä Emiraatit oli sodan aikana Persianlahden naapurimaista eniten joutunut Iranin ohjus- ja lennokkihyökkäysten kohteeksi.

Toimitus toteutui pikaisesti presidentti Mohammed bin Zayedin ja pääministeri Netanjahun sovittua asiasta puhelimessa.

Tämä oli mahdollista, koska maat olivat sinetöineen suhteensa nk:lla Abraham-sopimuksella vuonna 2020. Arabiveljiensä solidaarisuuden puutteeseen pettynyt maailman suurimpiin öljyntuottajamaihin kuuluva Emiraatit ilmoitti viime viikolla irtautuvansa öljyä vievien maiden järjestöstä eli Opecista. Irtautuminen toteutui lähes välittömästi eli nyt toukokuun alussa.

Ja lopuksi: Lähi-idässä ja Israelin rajoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta Israelissa on jo alettu valmistautua syksyn tuleviin vaaleihin, joihin Netanjahulle on jo ilmaantunut varteenotettavia kilpailijoita, tosin ei vielä hänen omasta Likud-puolueestaan.

Kutsumanimeltä ”Bibi” yleisesti tunnettu Netanjahu aloitti maan nuorimpana pääministerinä vuonna 1996 ja on siitä lähtien, muutamia katkoja lukuun ottamatta, kuudesti toiminut pääministerinä.

Tällä kertaa hänen jatkomahdollisuutensa ovat heikentyneet israelilaisten vähitellen kyllästyttyä Netanjahun poliittisin lehmänkaupoin koottuihin hallituksiin, joista lähes aina on löytynyt poliittisia skandaaleja, väärinkäytöksiä, ristiriitoja sekä vakavia epäonnistumisia.

Niistä vakavin liittyy Hamasin veriseen yllätyshyökkäykseen Gazasta lokakuun 7. 2023, minkä seurauksena Netanjahun nykyinen hallitus on saanut pilkkanimekseen tuon kohtalokkaan päivämäärän.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikkojakso.

Rony Smolar