Rony Smolar – Israel-uutisviikko 19.2.2024

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko.jpg

Kulunut viikko oli Israelissa hyvin tapahtumarikas, mikä heti viikon aluksi synnytti suuria uutisotsikoita, kun kerrottiin Israelin erikoisjoukkojen salaisena toteuttamasta pelastusoperaatiosta syvälle Gazaan, missä kohteena oli kahden israelilaisen panttivangin yöllinen vapauttaminen. Uhkarohkeana ja onnistuneena sitä on kuvattu jopa Israelin salaisten sotilasoperaatioiden onnistuneimpana.

Tiedustelutietojen mukaan Hamas piti kahta lokakuussa sieppaamansa 60- ja 70-vuotiasta miestä vangittuina eräässä kaksikerroksisessa rakennuksessa Gazan eteläosassa, Egyptin rajalla Rafahin kaupungissa. Sinne pääsy vaatii yksityiskohtaista suunnittelua sekä uhkarohkeutta, sillä Rafahiin ja sen ympäristöön on ahtautunut lähes puolitoista miljoonaa Gazan pakolaista. Sen lisäksi sinne oli kerääntynyt suuri joukko Hamasin muualta vetäytyneitä joukkoja, joten operaation varhainen paljastuminen olisi tiennyt katastrofia.

Kun pelastusoperaatiota samanaikaisesti harhautti ilmavoimien mittavat ilmaiskut, onnistui Israelin armeijan sotilaista, turvallisuuspalvelun sekä poliisin terrorisminvastaisten yksiköiden miehistä koostunut joukko pääsemään pimeyden turvin asutuksen keskellä sijaitsevan kohderakennuksen luo. Joukot räjäyttivät sen ulkoseinään suuren aukon, minkä jälkeen vartijat nopeasti eliminoitiin ja yhtä nopeasti hämmästyneet mutta hyväkuntoiset panttivangit vietiin sotilaiden suojassa odottaviin ajoneuvoihin ja edelleen lähistöllä odottavaan helikopteriin, joka lennätti heidät tarkastettaviksi Israelin sairaalaan.

Siellä heidät todettiin hyväkuntoisiksi, minkä jälkeen he pääsivät 129 päivää kestäneen vankeutensa jälkeen tapaamaan perheitään. Samalla salainen operaatio tuli julkiseksi, kun se vapautui sotasensuurista. Ylistettyä operaatiota onkin viime päivinä esitelty televisiossa, ja eri asiantuntijat ovat sitä julkisesti tulkinneet. Sen on ilmiselvästi toivottu paikkaavan niitä turvallisuuden epäonnistumisia, mitkä johtivat lokakuun 7. päivän tragediaan.

Hamasin sieppaamasta 245 panttivangista on Israelin ja Hamasin välisen marraskuisen tulitaukosopimuksen puitteissa tähän mennessä vapautettu 112 israelilaista. Sen lisäksi armeija on sodan kestäessä pelastanut kolme vankia. Vankien vapauttamisesta on viime päivinä käyty ulkopuolisten välittäjien avulla tiiviitä tulitaukoneuvotteluja, joihin liittyy myös Israelin vankiloissa olevien palestiinalaisten vapauttaminen.

Armeijan tiedustelu sai myös viime viikolla israelilaissotilaat rynnäköimään Etelä-Gazassa sijaitsevaan Nasserin sairaalaan, kun Hamasin epäiltiin pitäneen siellä panttivankeja, minkä lisäksi sieltä tiedettiin löytyvän mahdollisesti menehtyneiden tai surmattujen vankien ruumiita. Armeijan asiantuntijat tutkivat ruumiita ja pidättivät kuulusteluja varten joukon Hamasin taistelijoita, joukossa myös lokakuun hyökkäykseen osallistuneita.

Rafahin rajakaupunki ja Gazan etelärajan tilanne ovat viime viikkoina olleet uutisissa muutenkin esillä, kun Israel on suunnitellut sinne maahyökkäystä eikä sinne ahtautuneilla Gazan pakolaisilla ole enää muuta pakopaikkaa. Israel on tästä joutunut kansainvälisen painostuksen kohteeksi, sillä hyökkäyksellä olisi tuhoisat seuraukset alueen siviiliväestölle.

Pääministeri Benjamin Netanjahu pitää hyökkäystä kuitenkin välttämättömänä ja ratkaisevana iskuna terroristijärjestölle Hamasille, jonka johdon sekä joukkojen uskotaan pakenevan sieltä Egyptin puolelle. Netanjahu ei ainakaan vielä ole suostunut muuttamaan aikeitaan, vaan antanut armeijalle tehtäväksi suunnitella siviilien tilapäistä siirtoa muualle.

Mutta jännitteet ovat raja-alueella viime päivinä kasvaneet, kun siviilien on uutiskuvissa nähty syyttävän Hamasia kohtalostaan. Tilanteen kerrottiin muutama päivä sitten jopa muuttuneen väkivaltaisuuksiksi, kun Hamasin poliisi oli ampunut nuoren kuoliaaksi. Rajan toiselta puolelta Egypti seuraa tilannetta tarkoin, sillä pelättävissä on joukkopako Egyptin puolelle, mitä Egypti pyrkii estämään.

Samanaikaisesti Egyptin, Qatarin, Yhdysvaltojen sekä Israelin edustajat ovat Rafahin hyökkäyksen estämiseksi toistuvasti tavanneet Kairossa tavoitteena sopiminen pikaisesta tulitauosta. Koska Hamas on viivytellyt vastauksensa kanssa eivät neuvottelut ole kuitenkaan edenneet.

Sen sijaan Turkin presidentti Erdogan ja palestiinalaishallinnon presidentti Abbas ovat tulitaukoon liittyen käyneet Kairossa. Sama aihe liittyi myös Jordanian kuninkaan Abdullahin pikavierailuun Valkoisessa talossa sekä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n päällikön William Burnsin yllätysvierailu Israeliin, missä hän tapasi Netanjahun sekä maan tiedustelupäälliköt.

Tämä diplomaattinen aktiivisuus sai lisäkierroksia, kun Netanjahu ja presidentti Joe Biden olivat vuorokauden sisällä käyneet kahdesti puhelinneuvotteluja, joita kuvattiin vaikeiksi. Nimittäin Biden oli lehtitietojen mukaan ensin soittanut varoittaakseen Netanjahua iskemästä Rafahiin ilman uskottavaa suunnitelmaa siviilien turvallisuuden varmistamiseksi. Siihen Netanjahun kerrotaan vastanneen, että sodan lopputulos on Rafahin valtauksesta kiinni.

Toisen puhelun jälkeen paukahti Israelin kasvoja vasten todellinen uutispommi, kun Netanjahu sai liittolaiseltaan kuulla Yhdysvaltojen olevan yhdessä Egyptin, Jordanian, Qatarin, Saudi Arabian, Arabiemiraattien sekä palestiinalaishallinnon kanssa aikeissa toteuttaa pitkän aikavälin suunnitelmaa, minkä tavoitteena on Palestiinan valtion synnyttäminen ja sen ensimmäisenä askeleena olisi pitkä ja pysyvä tulitauko Israelin ja palestiinalaisten välille.

Netanjahu oli vastannut lyhyesti, ettei Israel suostuisi sanelupäätöksiin ja siksi suoralta kädeltä vastusti muualla tehtyjä suunnitelmia. ”Nykytilanteessa se olisi palkkio sodan aloittaneelle terroristijärjestölle Hamasille”, oli Netanjahun kiukkuinen viesti heti puhelun jälkeen kokoontuneelle sotakabinetille.

Presidentti Biden tunnetaan Israelin ystävänä ja juutalaisvaltion vankkana tukijana, mutta hänen tiedetään palestiinalaiskysymyksessä jo pitkään olleen kahden valtion ratkaisusta erimielinen Netanjahun kanssa. Viime aikoina Bidenin asenne jyrkkeni, kun Netanjahun hyvin oikeistolaisena nähty hallitus on kylmästi torjunut kaiken rakentavan yhteydenpidon palestiinalaishallinnon kanssa. Edes houkuttimeksi tarjottu Saudi Arabian rauhankumppanuus ei ainakaan toistaiseksi ole saanut Netanjahun pään kääntymään.

Bidenin tiedetään hallitusvaihdoksen toivossa odottavan Israelissa uusia vaaleja, jotka Hamasin lokakuisen yllätyshyökkäyksen sekä kuukausia jatkuneen sodan seurauksena saattaisivat tuoda muutoksia Israelin sisäpolitiikkaan. Lisäksi on selvää, että israelilaiset ovat kyllästyneet jatkuvaan sotimiseen ja väkivaltaan, ja sen sijaan kaipaavat laajaa rauhankumppanuutta Lähi-idässä. Viimeksi perjantaina, sabatin alkamisen kynnyksellä, Länsirannalta kotoisin ollut palestiinalainen surmasi bussipysäkillä kaksi israelilaista siviiliä ja haavoitti kuutta muuta, mikä sai hallituksen radikaalit todistamaan, ettei rauha olisi mahdollista.

Vaikkei mielipidetiedustelua viime aikoina olekaan tehty, uskotaan ainakin puolet israelilaisista tunnustavan, ettei rauhaa syntyisi, vaikka hintana olisi luopuminen Jordanjoen länsirannasta eli Raamatun aikaisesta Juudeasta ja Samareasta. Varsinaisia kompastuskiviä olisivat lisäksi juutalaisten siirtokuntien evakuoiminen Länsirannalta sekä Jerusalemin mahdollinen jakaminen palestiinalaisten kanssa, sillä nämä koskettaisivat jo laajemmin Israelin ulkopuolista juutalaista maailmaa.

Tilanne kiristyi viime viikolla myös Israelin pohjoisrajalla, kun etelä-Libanonissa toimivat Hamasin liittolaisjoukot Hizbollah laajensivat raketti- ja ohjusiskujaan syvemmälle Israelin puolelle. Niiden seurauksena ihmisiä on kuollut ja haavoittunut. Israelin vastattua tykistöllään ja ilmavoimillaan eri puolille eteläistä Libanonia alkoi jo näyttää siltä, että rajasota olisi pian muuttumassa laajamittaiseksi sodaksi.

Ranska ja YK ovat yrittäneet rauhoittaa tilannetta, mutta Hizbollahin johtaja Nasrallah on vakuuttanut joukkojensa sotivan, kunnes Israel lopettaisi hyökkäyksensä Gazassa. Tilanne saattaisi pahimmillaan viedä Libanonin Gazan sodan osapuoleksi, kun Israelin ei enää kauan uskota pidättelevän laajamittaista iskuaan Libanoniin. Sisäisesti heikolla ja eripuraisella maalla ei kuitenkaan olisi varaa joutua muukaan vedetyksi Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin, sillä muistissa on vuonna 2006 käyty tuhoisa sota, mikä YK:n väliintulolla päättyi tulitaukoon. Se edellytti Hizbollahin joukkojen riisumista aseista sekä niiden vetäytymistä raja-alueelta.

Tilanne on kuitenkin nyt äitynyt niin vakavaksi, että Israel on keskittänyt lisäjoukkoja Libanonin rajalle mahdollisen maahyökkäyksen varalle. Osa joukoista on Gazassa pitkään sotineita mutta nyt välillä lomautettuja reserviläisiä, joilla ei tunnu olevan sotaväsymystä. He ovat ilmaisseet halunsa palauttaa rauhan myös maan pohjoisrajalle, mistä 80.000 asukasta on joutunut evakkoon.

Sodan pääpaino on kuitenkin edelleen Gazassa, missä Hamasin joukot ovat joutuneet yhä ahtaammalle, vaikka yllättäviä vastarintapesäkkeitä on löytynyt alueilta, joiden uskottiin jo olleen Hamasista vapaita. Mutta maanalaisia tunneleita löytyy edelleen ja niissä eteneminen on hidasta ja vaarallista, koska osa on miinoitettuja ja osassa käydään tulitaisteluja mies miestä vastaan.

Etenemisen tiellä on myös tunneleista löytyviä ase- ja ammuskätköjä, asiapapereita sekä muuta tärkeätä tiedusteluaineistoa, minkä tutkimisesta on joukoille hyötyä. Osa tiedoista on mm paljastanut, missä Hamas on pitänyt sieppaamiaan israelilaisia panttivankeja, kun heitä tiedetään siirretyn taistelujen tieltä.

Sodan laajenemisen vaara on edelleen suuri Lähi-idässä, minkä seurauksena Israel ja sen arkkivihollinen Iran ovat yhä lähempänä suoraa yhteenottoa. Toistaiseksi Iran on vain liittolaistensa välityksellä sotinut Israelia vastaan, mikä on saanut Israelin iskemään eri puolille Lähi-itää. Suoraa iskua Iraniin Israel on kuitenkin välttänyt, vaikka siellä monet oudot räjähdykset, tulipalot ja salamurhat on nähty Israelin aiheuttamiksi.

Amerikkalainen The New York Times-lehti tiesi viikonlopulla kertoa, että Israel oli muutamaa päivää aikaisemmin Iranissa tapahtuneiden kaasuputkiräjähdysten takana. Lehtitiedon mukaan räjähdyksissä vaurioitui kaksi maan eteläosasta suurkaupunkeihin, kuten pääkaupunkiin Teheraniin johtavaa kaasuputkea, minkä seurauksena 15% maan kaasutuotannosta pysähtyi. Siitä kärsi niin kotitaloudet kuin maan teollisuuslaitokset.

Vaikkei Israel tapansa mukaisesti ole kommentoinut amerikkalaista uutistietoa eikä Iran ainakaan vielä ole esittänyt todisteita, pidetään sitä vallitsevassa tilanteessa vakavana kehitysaskeleena kohti yhteenottoa Israelin kanssa. Vaikka israelilaiset lehdet ovat avoimesti käsitelleet amerikkalaisuutista, eivät israelilaiset juurikaan ole murehtineet Iranin mahdollista vastausta.

Samanaikaisesti amerikkalaislehti Wall Street Journal kertoi Bidenin hallinnon aikovan lähiaikoina toimittaa Israelille, Rafahia koskevasta eripurasta huolimatta, kymmenien miljoonien dollarien edestä uutta aseistusta, kuten täsmäpommeja sekä ammuksia.

RONY SMOLAR