Patmos-blogi

Ron Cantor opettaa hanukasta

Vieraskynä Patmosblogi julkaisee vierailevien kirjoittajien mielenkiintoisia tekstejä Vieraskynä -palstan nimikkeellä. Kaikki kirjoittajat vastaavat itse tekstinsä sisällöstä.
Julkaistu:

HEILLÄ – toisilla – heillä oli joulu, meillä hanukka. Epäilemättä olin kateellinen joulukuusesta, joulupukista (jonka tiesin olevan satua, kun hoksasin ensimmäisen kerran, kuka tuo valkopartainen lahjojentuoja oli), makeisilla täytetyistä joulusukista ja mahtavasta joulun juhla-ateriasta. Vietimme suurimman osan jouluista etsimällä avointa ruokapaikkaa tai elokuvateatteria. Televisiosta tuli pelkkiä jouluparaateja. Tämä oli rankka päivä meille, jotka emme viettäneet joulua – meille juutalaisille.

MUTTA kaikki oli hyvin: meillä oli oma juhlapäivämme – tai: itse asiassa meillä oli kahdeksan päivää! Hanukka oli kahdeksan päivää perunapannukakkuja, puuhyrriä, juhlaa, ja mikä parasta, uusi lahja joka ilta. On totta, että joulu oli kauniimpi juhla, mutta hanukka nautti pysyvää suosiota pienessä joukossamme.

Tällaisia olivat kahdeksanvuotiaan amerikkalaisen juutalaispojan syvälliset huomiot.

Jos ei ollut juutalainen, saattoi ehkä ihmetellä hanukkaa.

Mistä oikein on kyse? Miksi he saavat kahdeksan päivää? Ja mitä kynttilät tarkoittavat?

Jospa nyt kerron sinulle hanukan tarinan?

SYYRIAN kuningas Antiokhos IV Epifanes uskoi olevansa jumala, kuten monet hänen jälkeensäkin tulleet keisarit.

Vuonna 168 eKr. hänen sotilaansa valtasivat Jerusalemin pyhän temppelin ja pyhittivät sen Zeuksen palvontaan.

Tämä ei sopinut ainoata elävää Jumalaa pelkääville juutalaisille, mutta he tiesivät, etteivät he pärjäisi seleukideille, Antiokhoksen kreikkalais-syyrialaiselle armeijalle, eivätkä siten onnistuisi kaatamaan pakanallista palvontaa.

Mutta!

Vuotta myöhemmin juutalaisuus julistettiin laittomaksi uskonnoksi ja israelilaiset pakotettiin palvomaan kreikkalaisia jumalia. Joka jatkoi juutalaisuuden harjoittamista, teki sen kuoleman uhalla.

Ympärileikkaus kiellettiin ja sikoja uhrattiin juutalaisten Jumalan temppelin alttarilla.

Makkabealaiset

Alle puolen tunnin ajomatkan päässä paikasta, jossa kirjoitan tätä blogia, sijaitsee Modi’inin kaupunki, jossa asui Mattatias-niminen pappi.

Kreikkalais-syyrialaiset sotilaat tulivat hänen kyläänsä ja vaativat yhteen koottuja juutalaisia kyläläisiä kumartamaan epäjumalalle ja syömään sianlihaa.

Kun Mattatias kieltäytyi, toinen juutalainen mies astui esiin ja alistui käskyyn.

Raivostuneena Mattatias tarttui miekkaansa ja surmasi miehen, joka avoimesti johdatti juutalaisia epäjumalanpalvontaan.

Sitten hän kääntyi kohti syyrialaista sotilasta ja tappoi myös hänet.

Itsenäisyyssota alkoi Mattatiaksen pojan Juudas Makkabilaisen eli Juudas Makkabin (nimi tulee sanasta makkabee = vasara) johtaessa kapinaa.

Kuin ihmeen kautta makkabealaiset voittivat Antiokhoksen ja Israel oli jälleen itsenäinen kansakunta.

Ongelmana oli kuitenkin temppeli. Syyrialaiset olivat häpäisseet sen täysin.

Uudelleenvihkiminen

Sana hanukka tarkoittaa vihkimistä.

Temppeli oli vihittävä uudelleen ja puhdistettava.

Temppelissä oli lamppu, ner tamid (ikuinen liekki), jonka piti palaa päivin ja öin.

Ja käske israelilaisten tuoda sinulle puhdasta, survomalla saatua öljypuun öljyä seitsenhaaraista lamppua varten, että lamput aina voidaan nostaa paikoilleen” (2. Moos. 27:20).

Perinteen mukaan öljyä oli kuitenkin tarpeeksi vain yhdeksi yöksi. Lisäöljyn noutamiseen kuluisi kahdeksan päivää.

Juutalaiset sytyttivät lampun tästä huolimatta.

Kahdeksan päivää myöhemmin, kun öljy saapui, lamppu paloi edelleen – tämä tuli tunnetuksi hanukan ihmeenä.

Siksi juhlimme kahdeksan päivää ja saamme/annamme kahdeksan lahjaa.

Siksi sytytämme myös erityisen hanukiaksi kutsutun menoran, jossa on kahdeksan kynttilää (niiden joukkoon kuuluu myös yhdeksäs kynttilä, apukynttilä nimeltään shamash, jolla sytytetään kaikki muut kynttilät).

Koska ihme keskittyi öljyn yliluonnolliseen lisääntymiseen, paistamme perunapannukakkuja ja sufganiyoteja (hillomunkkeja).

Jeshua juhli hanukkaa!

Johannes kertoo, että Jeshua oli Jerusalemissa hanukan aikaan. Yleensäkin Jeshua meni ylös Jerusalemiin viettääkseen juutalaisia juhlia.

Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla (hanukka) Jerusalemissa, ja oli talvi. Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä” (Joh. 10:22–23).

Siinä se on… hanukan historia alle 700 sanalla!

Bonus.

Uuden liiton uskovina näemme yhdeksännen kynttilän Jeshuana.

Hän on muiden yläpuolella, mutta laskeutuu alas asemastaan ja antaa valon muille kynttilöille.

Paavali puhuu Jeshuasta, joka tulee alas taivaasta, nöyryyttää itsensä ja tulee ihmiseksi.

Me luemme Jeshuan sanat: ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus” (Joh. 8:12). Johannes todisti, että ”totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan” (Joh. 1:9).

HUOMAUTUS: Kun kirjoitin ja julkaisin tämän artikkelin ensimmäisen kerran vuonna 2012, olin juuri käynyt saarnaamassa Berliinissä. Sanoman jälkeen sytytimme hanukka-kynttilät. En voinut olla huomaamatta, että 1) Hitler on kuollut ja 2) Juutalaiset juhlivat edelleen hanukkaa Berliinissä!

Hyvää hanukkajuhlaa!

RON CANTOR
Pastori ja evankelinen juutalaissyntyinen kristitty

 

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

Lue ohjeet kommentoinnille

Kommentit (1)

Kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. lähettiläs

    Jeesus oli Jerusalemin temppelissä, kun siellä vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa. Raamattu ei kerro, että Jeesus olisi osallistunut juhlimiseen. Kun niihin aikoihin talvella kodeissa poltettiin kynttilöitä, Jeesus sanoi, että hän on maailman valo.

    ”Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo.” (Joh 9:5)

    ”Oli talvi, ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa. Kun Jeesus käveli temppelialueella Salomon pylväikössä,” (Joh 10:22,23)

    Raamatussa ei ole käskyä viettää Hanukkaa, joten on selvää, ettei Jeesus viettänyt Hanukkaa, vaikka oli silloin Jerusalemissa. Sen sijaan Jeesus arvosteli usein fariseuksia sellaisten raskaiden perinnäissääntöjen noudattamisesta, mitä ei ollut Mooseksen laissa.

    Hesekielin kirjan luvussa 45 luetellaan 1000-vuotiskaudella vietettävät suuret Herran juhla, joiden luettelossa ei ole Hanukkaa, joten sitä juhlaa ei silloin vietetä. Joulu ja Hanukka ovat kummatkin ulkoraamatullisia juhlia, joita Jumala ei ole käskenyt viettämään, joten niitä ei pidä viettää.