Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 13.5.2023

Norjan tunnustuksellinen evankelis-luterilainen hiippakunta viettää kymmenvuotisjuhlaansa

(Lähde: International Lutheran Council 04.05.2023)

Norjan evankelis-luterilainen hiippakunta (nor. Det Evangelisk-Lutherske Stift i Norge) vietti huhtikuussa järjestäytymisensä kymmenvuotisjuhlaa. Erilaisia muistojuhlallisuuksia järjestettiin eri puolilla Norjaa. Norjan evankelis-luterilaisen hiippakunnan piispa Thor Henrik With saarnasi muistojumalanpalveluksessa ja myös Ruotsin Lähetyshiippakunnan (ruots. Missionprovinsen i Sverige) emerituspiispa Roland Gustafsson.

Norjan evankelis-luterilainen hiippakunta on täydessä kirkollisessa yhteydessä muun muassa Suomen ja Ruotsin evankelis-luterilaisten Lähetyshiippakuntien kanssa. Kaikki nämä ovat alkuaan pohjoismaisten kansankirkkojen sisällä syntyneitä perinteistä raamatuntulkintaa ja tunnustuksellista luterilaisuutta kannattaneita liikkeitä, mutta jotka sittemmin joutuivat kansankirkkojen ulkopuolelle, koska niiden papit eivät esimerkiksi tehneet yhteistyötä naispappien kanssa.

Norjan evankelis-luterilainen hiippakunta pohjautuu 1991 Norjan kirkossa perustettuun Strandebarmin rovastikuntaan, josta vuonna 1997 tuli hiippakunta, ”Norjan kirkko eksiilissä”, jonka piispaksi tuli Børre Knudsen. Vuosina 2012-2013 Knudsenin seuraajaksi tuli nykyinen piispa With ja Norjan evankelis-luterilainen hiippakunta erkani Norjan evankelis-luterilaisesta kirkosta.

Pohjois-Intiassa mellakoivat väkijoukot tappavat ainakin 6 ja polttavat 25 kirkkoa

(Lähde: Christianity Today 04.05.2023)

Pohjois-Intiassa, Manipurin osavaltiossa etniset kiistat ovat leimahtaneet myös uskonnolliseksi konfliktiksi. Toukokuun alkupäivinä osavaltion suurimmasta etnisestä ryhmästä, meiteistä, koostuneet mellakoivat väkijoukot ovat surmanneet ainakin 6 ihmistä ja polttaneet 25 kirkkoa. Meiteit ovat valtaosin hinduja ja he hallitsevat osavaltion poliittista elämää. Väestöstä kuitenkin yli kolmannes on erilaisia maaseudulla eläviä heimokansoja, joista monet ovat kristittyjä.

Väestöryhmien jännitteiden taustalla ovat jo vanhastaan olleet kiistat esimerkiksi maanomistuksesta. Kristittyjen johtajien mukaan väkivallanteot ovat kuitenkin lisääntyneet pääministeri Narendra Modin hindunationalistisen BJP-puolueen kannatuksen lisääntyessä hinduväestön keskuudessa.

Mellakoissa surmansa saaneet olivat etnisiin vähemmistöihin kuuluneita kristittyjä. Väkivaltaisuudet saivat lisäksi tuhannet ihmiset jättämään kotinsa uhkaavien hindumellakoitsijoiden tieltä. Intian uskonnonvapaustilanne on heikentynyt merkittävästi hindunationalistisen BJP:n hallitessa maata.

Väkivaltaisuudet varjostavat juutalaista pyhiinvaellusta Tunisiaan

(Lähde: Al-Jazeera 10.05.2023)

Tunisiassa poliisi ampui kaksi siviiliä ja kaksi turvallisuuspalvelun miestä ennen kuin hänet saatiin ammuttua, kertoo maan sisäministeriö. Ammuskeluissa haavoittui lisäksi viisi turvallisuusjoukkojen miestä ja neljä juutalaista pyhiinvaeltajaa.

Väkivaltaisuudet varjostavat juutalaista pyhiinvaellusta Ghirban synagogaan, joka on Afrikan vanhin ja sijaitsee Tunisiassa historiallisella Djerban saarella. Pyhiinvaellus tähän, mahdollisesti jopa ennen ajanlaskun alkua rakennettuun synagogaan pääsiäisen ja viikkojuhlan eli helluntain välillä on melko suosittu juutalainen rituaali. Tänäkin vuonna pyhiinvaeltajia oli yli 5000.

Tunisiassa, Djerban saarella on yksi arabimaiden viimeisiä juutalaisyhteisöjä. Tässä Pohjois-Afrikan maassa on edelleen noin 1500 juutalaisen yhteisö. Juutalaisten määrä maassa on romahtanut, koska ennen Tunisian itsenäisyyttä vuonna 1956 maassa asui lähes 100 000 juutalaista.

YK:n turvallisuusneuvosto kutsuu paavi Franciscuksen ja al-Azharin suurimaamin luokseen

(Lähde: Al-Monitor 9.5.2023)

YK:n turvallisuusneuvosto on esittänyt roomalaiskatolisen kirkon johtajalle, paavi Franciscukselle ja al-Azharin islamilaisen yliopiston suurimaamille kutsun pitää yhteinen historiallinen puhe rauhan ja inhimillisen veljeyden puolesta New Yorkissa YK:n päämajassa. Aloite on tullut Yhdistyneiltä Arabiemiirikunnilta, joka on tällä hetkellä turvallisuusneuvoston puheenjohtajamaa.

Kristinusko on maailman suurin uskonto, jolla on noin 2,4 miljardia kannattajaa. Roomalaiskatolinen kirkko on kristillisitä kirkoista suurin ja paavi on sen johtaja. Muslimeita maailmassa on noin 2 miljardia, joista 80-90 % on sunnalaisia. Al-Azharin islamilaista yliopistoa Kairossa pidetään sunnalaisen islamin tärkeimpänä auktoriteettina, joten sen suurimaamilla on suuri arvovalta.

Uskonnollisten johtajien on toivottu vetoavan inhimillisen veljeyden ja rauhan puolesta. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun YK:n turvallisuusneuvosto kuulee näin korkea-arvoisia uskonnollisia johtajia.

Pakistanissa lynkataan jumalanpilkasta syytettyjä

(Lähde: UCA News 08.05.2023)

Väkijoukot ovat vuodesta 1985 vuoteen 2022 tappaneet ainakin 86 jumalanpilkasta syytettyä ihmistä Pakistanissa.

Hiljattain väkijoukko lynkkasi muslimipapin, jonka väitettiin syyllistyneen jumalanpilkkaan herjaamalla profeetta Muhammadia. Nigar Alam, hakattiin kuoliaaksi 6. toukokuuta sen jälkeen, kun hän oli pitänyt puheen poliittisessa tilaisuudessa. Hänen kerrottiin sanoneen kunnioittavansa paikallista hallintomiestä yhtä paljon kuin profeetta Muhammadia, mikä suututti väkijoukon. Poliisi onnistui aluksi saattamaan Alamin turvaan läheiseen kauppaan, mutta väkijoukko raahasi hänet väkisin ulos rikottuaan oven.

Jumalanpilkka on vakava rikos muslimienemmistöisessä maassa, ja Pakistanin laki määrää kuolemantuomion profeetta Muhammedin loukkaamisesta. Viime vuosikymmeninä satoja ihmisiä, myös kristittyjä ja muiden vähemmistöryhmien jäseniä, on syytetty jumalanpilkasta, ja jotkut on tuomittu kuolemaan. Ketään ei kuitenkaan ole teloitettu. Ongelmana on väkijoukko, joka ottaa oikeuden omiin käsiinsä.

Kirkon johtajat sanovat, että kristityt ovat peloissaan. Kirkkoherra pastori Shahzad Murad pohti lynkkausten psykologisia vaikutuksia. ”Traumaa ei voi selittää. Meistä on tullut hiljaisia. Kuolema vaeltaa vapaana. Tunnemme olomme turvattomaksi omassa maassamme”, hän sanoi.

Lähes puolet maailman lapsimorsiamista on Etelä-Aasiassa

(Lähde: UCA News 04.05.2023)

UNICEFin raportin mukaan Etelä-Aasian maiden osuus maailman 640 miljoonasta lapsimorsiamesta on 290 miljoonaa eli 45 prosenttia, todetaan 1. toukokuuta julkaistussa raportissa. Etelä-Aasiaa seuraa Saharan eteläpuolinen Afrikka.

Raportissa käytettiin tietoja, jotka kerättiin 20-24-vuotiailta naisilta, jotka olivat menneet naimisiin ennen 18 vuoden ikää.

UNICEF totesi raportissaan, että nykyisellä vauhdilla kestää vielä 300 vuotta, ennen kuin lapsiavioliitot on poistettu maailmanlaajuisesti.

Etelä-Aasian maista Intia on merkittävä tekijä, sillä se tuottaa noin kolmanneksen maailman lapsimorsiamista. Intiassa raportoitiin olevan Etelä-Aasian maista 216,6 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka menivät naimisiin ennen 18 vuoden ikää.

Bangladeshissa lapsiavioliittojen osuus on suhteellisesti kuitenkin korkein, sillä noin 51 prosenttia naisista menee naimisiin ennen 18 vuotta.

Raportissa huomautetaan, että köyhyys ja lukutaidottomuus ovat lapsiavioliittojen taustatekijöitä. Raportissa todetaan, että ”monissa maissa avioliittoa ja koulunkäyntiä pidetään yhteensopimattomina, ja päätökset tyttöjen koulunkäynnin keskeyttämisestä ja naimisiinmenosta nuorena tehdään usein samanaikaisesti”.