Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 29.1.2022

Muslimisukulaiset pahoinpitelevät kristinuskoon kääntyneen ja pastoriksi ryhtyneen miehen Ugandassa

(Lähde: CBN News 25.1.2022)

Ugandalaisen pastorin Bashir Sengendon sukulaiset pahoinpitelivät hänet julmasti 12.1. hänen ollessaan käymässä kotipaikassaan ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Sengendo kääntyi islamista kristinuskoon vuonna 2016, opiskeli raamattukoulussa ja ryhtyi pastoriksi. Hänen islamilainen perheensä piti kääntymistä häpeällisenä. Ennen kääntymistään kristityksi, Sengendo oli toiminut paikallisessa moskeijassa huomattavassa asemassa.

Sengendon tultua sukulaistensa luokse hänelle ei tarjottu mitään syötävää ja tulonsa jälkeisenä aamuna hänen veljensä ja setänsä alkoivat pahoinpidellä häntä haavoittaen häntä päähän, selkään ja käsiin. Poliisi ja naapurit kuulivat hänen huutonsa ja tulivat väliin.

Pahoin haavoittunut Sengendo vietiin paikalliseen sairaalaan kriittisessä tilassa. Ugandan asukkaista 14 % on muslimeita, kun taas kristittyjä on jopa 82 %. Muslimiväestö on kuitenkin keskittynyt Itä-Ugandaan, jossa väkivaltaisia ja jopa kuolemaan johtavia hyökkäyksiä on ollut viime aikoina useita erityisesti pastoreita ja kristityksi kääntyneitä muslimeita vastaan.

Iranissa vangittuja kristittyjä on vapautettu etuajassa

(Lähde: Middle East Concern 21.1.2022)

Iranilaiset Sasan Khosravi ja Habib Heydari on vapautettu Bushehrin vankilasta. Heidät ja seitsemän muuta pidätettiin kesäkuussa 2020 ”valtion vastaisesta propagandasta kristinuskon levittämisen kautta”. Tuomio oli molemmille vuoden vankeutta ja Sasanille lisäksi kaksi vuotta karkotusta Iranin sisällä.

Vetoomustuomioistuin ylläpiti alemman oikeusasteen tuomion ja 27.1.2021 heidän vankeusrangaistuksensa alkoi. Molemmat miehet saivat väliaikaista lykkäystä tuomioonsa helmikuussa, mutta tuomion suorittaminen jatkui viime vuoden marraskuun lopussa.

Tammikuun 20. päivänä 2022 molemmat miehet vapautettiin vankilasta, mutta Sasanilla on vielä edessään oikeuden määräämä karkotusaika Iranin sisällä. Maan sisäisessä karkotuksessa oikeus päättää karkotuspaikan.

Iranissa kristittyjen saamat tuomiot ovat hieman lieventyneet ja maan ylemmissä oikeusistuimissa on esiintynyt jopa mielipidettä, ettei kristittyjen kotikokouksia tulisi pitää lain vastaisina.

Islamistien epäillään tappaneen ainakin 12 kyläläistä Itä-Kongossa

(Lähde: Reuters 25.1.2022)

Kongolaisten ääri-islamistien epäillään tappaneen ainakin 12 siviiliä ja polttaneen useita taloissa hyökkäyksessään kahteen pieneen kylään Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Hyökkääjien uskotaan kuuluvan Liittoutuneisiin demokraattisiin joukkoihin (Allied Democratic Forces), ugandalaiseen aseelliseen ja ääri-islamistiseen ryhmään, joka on toiminut aktiivisesti Kongon demokraattisen tasavallan alueella jo 1990-luvulta alkaen. Ryhmittymä ei kuitenkaan ole ottanut vastuuta iskuista.

Sekä Kongon demokraattisen tasavallan että Ugandan joukot ovat raportoineet hävittäneensä monia ADF:n tukikohtia maiden raja-alueiden viidakoissa.

ADF on islamistinen ryhmä, joka on vannonut vuonna 2019 uskollisuutta Islamilaiselle valtiolle (ISIS). ISIS on myös ottanut vastuun viimeisen vuoden aikana pommi-iskuista sekä Ugandassa että Kongon demokraattisessa tasavallassa. YK ei ole kuitenkaan löytänyt selkeää osoitusta ISIS:in osallisuudesta iskuihin.

Myanmarin sotilasvallankaappauksen ensimmäinen vuosi on ollut kansalle vaikea

(Lähde: Vatican News 25.1.2022)

Tiistaina 1.2. tulee kuluneeksi tasan vuosi Myanmarin sotilasvallankaappauksesta. Myanmarin armeija syrjäytti maata väliaikaisesti hallinneen demokraattisen hallinnon. Sotilashallinnon vuosi on ollut kansalle vaikea ja aiheuttanut poliittisen, sosioekonomisen ja ihmisoikeuskriisin.

Sotilasvallankaappausta seuranneet valtavat protestit tukahdutettiin verisesti, lähes 1500 rauhanomaista mielenosoittajaa sai surmansa ja ainakin 11 700 pidätettiin.

Sotilasvallankaappaus ja sitä vastaan suunnatut protestit ovat saaneet aikaan myös väkivaltaisen uskonnollis-etnisen vastakkainasettelun luonteen. Sotilashallinto nojautuu buddhalaisuuteen ja maan suurimpaan etniseen ryhmään burmalaisiin. Se on toiminut erityisen väkivaltaisesti suurelta osin kristinuskoa tunnustavien vähemmistökansojen kuten kachinien, chinien ja karenien asuttamille alueilla.

Ainakin 14 seurakuntaa Kayahin osavaltiossa on hävitetty ja monet pastorit ja hengellisen työn tekijät ovat joutuneet pakenemaan eristyneisiin kyliin. Monia on myös pidätetty.

Myanmarin yli 50 miljoonasta asukkaasta yli 80 % on buddhalaisia, kristittyjä on noin 5 %. Maassa buddhalaisuus liittyy läheisesti sotilasjuntan ylläpitämään burmalaiseen nationalismiin, joka suhtautuu melko vihamielisesti maan vähemmistökansoihin, sekä muslimeihin että kristittyihin. Burman kristityistä taas suurin osa kuuluu maan vähemmistökansoihin.

Ukrainan juutalaisten evakuointia Ukrainasta Israeliin valmistellaan

(Lähde: Al Monitor 26.1.2022)

Ukrainan tilanne on entistä jännittyneempi Venäjän siirtäessä joukkoja lähemmäksi Ukrainan rajoja. Israelin hallitus varautuu siihen mahdollisuuteen, että tuhannet Ukrainan juutalaiset haluaisivat muuttaa Israeliin. Tämän viikon raportit paljastivat, että eri ministeriöiden edustajat, mukaan lukien pääministerin kanslia ja ulkoministeriö, tapasivat 23. tammikuuta keskustellakseen mahdollisuudesta lennättää juutalaisia Ukrainasta Israeliin. Seuraava tällainen kokous on tarkoitus pitää 1. helmikuuta.

Joidenkin raporttien mukaan Ukrainan juutalaisyhteisöön kuuluu noin 48 000 ihmistä. Muiden raporttien mukaan noin 75 000 Ukrainan kansalaista voisi olla oikeutettu maahanmuuttoon Israeliin Israelin paluulain nojalla, joka tarjoaa Israelin kansalaisuuden ja oikeuden muuttaa Israeliin kaikille, joilla on juutalainen isovanhempi. Vuonna 2021 Ukrainasta Israeliin muutti 3 080 juutalaista, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2020. Israelin viranomaisten kerrotaan odottavan näiden lukujen kasvavan merkittävästi tänä vuonna, varsinkin jos jännitteet Ukrainassa kärjistyvät.

Diasporaministeri Nachman Shai on todennut, että ”Israelin valtiolla on moraalinen vastuu auttaa hädässä olevia juutalaisia.”

Afrikan merkitys kasvaa väestönkasvun kautta

(Lähde: Barnabas Fund 25.1.2022)

Afrikassa on nyt 1,2 miljardia asukasta. Väestömäärän odotetaan kasvavan lähes 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Se olisi neljännes ennustetusta koko maailman väestöstä. Pelkästään Nigerian asukasluku voi kasvaa 400 miljoonaan, jolloin se ohittaa Yhdysvallat ja siirtyy maailman kolmanneksi suurimmaksi maaksi Intian ja Kiinan jälkeen.

Vuoteen 2060 mennessä lähes puolet (42 %) maailman kristityistä – satoja miljoonia veljiämme ja sisariamme – uskotaan asuvan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Väestönkasvun ennustetaan johtavan myös Afrikan muslimien määrän massiiviseen kasvuun. Vuoteen 2060 mennessä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ennustetaan asuvan enemmän muslimeja kuin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa yhteensä.

Afrikan meneillään oleva elintarvikekriisi, joka vaikuttaa vakavasti Madagaskariin, Zimbabween ja Namibiaan monien muiden Afrikan maiden ohella, voi pahentua paljon, jos ruokittavia suita on enemmän. Lisääntynyt nälänhätä ja elintarviketurva voi johtaa sosiaaliseen epävakauteen ja väkivaltaan kaikkialla Afrikassa. Afrikka kärsii jo nyt suuresti islamistisista ääriliikkeistä. Kirkot ja kristilliset yhteisöt kaikkialla Afrikassa tarvitsevat paljon käytännön apua ja rukoilevaa tukea.