Viikonlopun kansainväliset uutispoiminnat 5.3.2022

Ukrainan katolinen arkkipiispa rohkaisee uhrautumaan vapauden puolesta

(Lähde: UCA News 21.02.2022)

Ukrainan katolinen arkkipiispa vakuuttaa, että Jumala on ukrainalaisten kanssa, jotka puolustavat maataan omalla verellään. Omatunto vaatii puolustamaan vapaata ja yhtenäistä Ukrainaa, hän sanoo. Hän näkee myös, että ukrainalaiset ovat eturintamassa puolustamassa kristillisille arvoille perustuvaa Eurooppaa. Arkkipiispan piti olla tapaamassa paavia helmikuun lopussa. Sen sijaan hän jäi oman kansansa keskelle Kiovaan.

Venäjä on ilmoittanut, että sen erikoisjoukkojen suorittama operaatio kohdistuu ainoastaan sotilaskohteisiin ja tavoitteena on natsien aseistariisuminen. Länsi on todennut Venäjän hyökkäyksen olevan yksipuolinen hyökkäyssota. Ukrainan katolisen arkkipiispan mukaan Ukrainan voitto tässä sodassa tulee olemaan voitto ihmisen ylimielisyydestä ja osoitus Jumalan voimasta. USA:n presidentti Bidenin mukaan Venäjä on yksin vastuussa sodan aiheuttamasta kärsimyksestä,  verenvuodatuksesta ja ihmishenkien menetyksistä. Maailma tulee asettamaan Venäjän vastuuseen.

Puolan katolisen kirkon piispainkokous on pyytänyt Puolan katolisia vastaanottamaan Ukrainan pakolaiset.

Ukrainan uskontokunnat julistavat tukevansa maan asevoimia

(Lähde: Orthodox Times 24.2.2022)

Heti Ukrainan ja Venäjän välisen sodan alettua Ukrainan kirkkojen ja uskonnollisten organisaatioiden neuvosto (UCCRO) julkaisi vetoomuksensa, jossa ne ilmoittavat tukevansa Ukrainan asevoimia ja vaativat Venäjän välitöntä vetäytymistä Ukrainasta.

Julkilausumassaan Ukrainan uskonnolliset yhteisöt julistivat, että “totuus ja kansainvälinen yhteisö ovat Ukrainan puolella”. Julistuksessa, myös ilmaistiin usko Jumalan armoon ja apuun. Ukrainan kaikki uskonnolliset tahot myös ilmoittivat rukoilevansa maansa asevoimien puolesta venäläisiä vastaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt voimakasta auttamisen halua erityisesti ortodoksisten kirkkojen piirissä. Useat Ukrainan naapurimaiden ortodoksiset kirkot ovat auttaneet ukrainalaispakolaisia tai toimittaneet ruokaa ja lääkintäkalustoa Ukrainaan.

Ukrainalaisista suurin osa on ortodoksisia kristittyjä. Maassa on sekä Moskovan patriarkaatille uskollisia seurakuntia että Ukrainan kansalliseen ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia seurakuntia. Moskovan patriarkaatti ei tunnusta Ukrainan kirkon itsenäisyyttä.

Moskovan patriarkka Kirill kommentoi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan

(Lähde: Moskovan patriarkaatin englanninkieliset sivut 24.4.2022)

Moskovan patriarkka Kirill kommentoi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 24.2. antamassaan lausunnossa, joka oli osoitettu Venäjän kaikille kirkonmiehille, luostarikilvoittelijoille ja uskovaisille. Julkilausumassaan patriarkka Kirill ilmaisi suuren tuskansa Ukrainan ja Venäjän sodan takia ja myötätuntonsa kaikkia niitä kohtaan, joita sota koskettaa.

Patriarkka myös kehotti kaikkia sodan osapuolia tekemään kaiken mahdollisen siviiliuhrien välttämiseksi. Kirill päätti lausumansa rukoukseen rauhan puolesta “hengellisesti yhtenäisessä kirkossa”.

Kremlin kanssa läheisissä väleissä oleva Kirill ei kuitenkaan suoraan tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Lisäksi hän muistutti ukrainalaisten ja venäläisten yhteisistä juurista Kiovan ruhtinaan Vladimirin kautta. Osin samaan seikkaan historiallisesti venäläisestä maasta myös Putin on hyökätessään vedonnut.

Lisäksi patriarkka Kirillin lausunnon “hengellisesti yhtenäisestä” kirkosta voi tulkita tarkoittavan Moskovan patriarkaatin pyrkimystä saattaa Ukrainan kirkko takaisin hallintaansa ja päättää sen kanoninen eli kirkkolain mukainen itsenäisyys, jota Moskovan patriarkaatti ei ole koskaan hyväksynytkään.

Latvian evankelis-luterilainen kirkko liittyy Kansainväliseen Luterilaiseen Neuvostoon

(Lähde: International Lutheran Council 23.2.2022)

Maailman tunnustuksellisia luterilaisia kirkkoja yhdistävä Kansainvälinen Luterilainen Neuvosto (International Lutheran Council, ILC) on hyväksynyt Latvian evankelis-luterilaisen kirkon jäsenekseen. ILC edustaa pääosin pieniä, tunnustuksellisia luterilaisia kirkkoja, jotka eivät hyväksy esimerkiksi naispappeutta tai samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Latvian evankelis-luterilaisesta kirkosta tulee ILC:n jäsenistössä ensimmäinen suurehko perinteinen kansankirkko.

Maailman suurin luterilaisten kirkkojen yhteenliittymä on Luterilainen Maailmanliitto (LML), johon myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu. Esimerkiksi Latvian ja Inkerin evankelis-luterilaiset kirkot kuuluvat molempiin.

Latvian evankelis-luterilainen kirkko päätti hakea ILC:n jäsenyyttä viime syksynä. Latvian kirkkoa on vuodesta 1993 johtanut Riian arkkipiispa Janis Vanags. Kirkko päätti sulkea pappisviran naisilta vuonna 2016, vaikka ennen nykyisen arkkipiispan kautta myös naisia vihittiin papeiksi.

Latvian kirkolla on noin 300 seurakuntaa. Latvialaisista noin 700 000 (noin kolmannes) pitää itseään luterilaisina.

Kirkkojen toiminta jatkuu Ukrainassa sotatilasta huolimatta

(Lähde: Christianity Today 27.2.2022)

Venäjän ja Ukrainan välisen sodan kärjistyttyä myös kirkolliset johtajat ovat ryhtyneet aktiivisiin toimiin omissa maissaan rajan molemmin puolin. Kamyankan kaupungissa Ukrainassa toimiva pastori Vadym Kulynchenko totesi: “Koko seurakunta rukoili polvillaan presidenttimme, maamme ja rauhan puolesta. Jumalanpalveluksen jälkeen meillä oli ensiapuharjoitus”.

Monet ukrainalaiset ovat verranneet maansa taistelua Venäjän kanssa Daavidiin ja Goljatiin. Ukrainan antamien tietojen mukaan viime sunnuntaihin mennessä jopa 3500 venäläissotilasta oli saanut surmansa. Venäjä ei ole vahvistanut tietoja.

Ukrainan ortodoksisen kirkon metropoliitta Epifanios arvosteli kovin sanoin Moskovan patriarkkaa Kirilliä ja syytti tätä vaikenemisesta, kun verenvuodatus olisi pitänyt tuomita. Metropoliitta syytti, että Kirillin ja presidentti Putinin käsiin tulee kaikkien Ukrainassa kuolleiden nuorten miesten veri.

Monet pastorit ja kirkolliset johtajat niin ortodoksisella kuin protestanttisella puolella ovat olleet pahoillaan syttyneestä sodasta ja vedonneet aktiivisesti rauhan puolesta. Erityisesti ne kirkot ja kristilliset järjestöt, joilla on toimintaa ja seurakuntalaisia sekä Ukrainassa että Ukrainan kapinallisalueilla tai Venäjällä ovat kokeneet tilanteen vaikeaksi.

Pastorit ja lähetystyöntekijät jäävät Ukrainaan

(Lähde: Gospel Coalition 01.03.2022)

Vuonna 1527 eräs pastori kysyi Martin Lutherilta, onko kristityn asianmukaista paeta tappavaa ruttoa. Lutherin neuvona oli, että jokaisen kristityn oli tehtävä oma päätöksensä ja johtopäätöksensä ja että on olemassa päteviä syitä, miksi joidenkin uskovien tulisi harkita pakenemista. Luther teki kuitenkin selväksi, että joidenkin pastorien pitäisi jäädä. ”Hengelliseen palvelukseen osallistuvien, kuten saarnaajien ja pastorien, tulee pysyä lujina kuolemanvaaran edessä”, kirjoitti Luther. ”Meillä on selvä käsky Kristukselta: ”Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä, mutta palkkalainen näkee suden tulevan ja pakenee” (Joh. 10:11).

Monet pastorit ja lähetystyöntekijät Ukrainassa kohtaavat kuoleman ja vaaran – ja he päättävät jäädä. He jakavat Lutherin huolen siitä, että ”kun ihmiset kuolevat, he tarvitsevat eniten hengellistä palvelutyötä, joka vahvistaa ja lohduttaa heidän omaatuntoaan sanan ja sakramenttien kautta”. Yksi tällainen pastori on Vasyl Ostryi. ”Miten kirkon pitäisi reagoida, kun sodan uhka on kasvava? Kun yhteiskunnassa on jatkuvaa pelkoa?” kysyy Ostryi. ”Olen vakuuttunut siitä, että jos kirkko ei ole merkityksellinen kriisin aikana, se ei ole merkityksellinen rauhan aikana.”

Kirkot järjestävät ensiapukoulutuksia. Ihmiset oppivat kiinnittämään kiristyssidettä, pysäyttämään verenvuodon, laittamaan siteitä ja hallitsemaan hengitysteitä.