Rony Smolar – Israel-uutisviikko 24.4.2023

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:45 ja 21:00.

7882-israel_uutisviikko_keskikoko

Israel näyttää viime päivinä ajautuneen repivien ristiriitojen täyttämään poikkeukselliseen ajanjaksoon, siitä huolimatta, että huomenna vietettävä kaatuneiden muistopäivä ja sitä välittömästi seuraava itsenäisyyspäivä ovat yleensä yhdistäneet yhteisen kohtalon kokevan kansan. Alkuvuonna alkanut maata repivä sisäinen kuohunta näyttää nyt kuitenkin kaatavan Israelissa pyhänä pidetyn perinteen, mikä tavallisesti on koonnut israelilaiset hiljentymään henkensä antaneiden sankarimuiston ääreen.

Nimittäin huomenna sotilashautausmailla pidettävät muistotilaisuudet ovat vaarana muuttua poliittisiksi kiisakentiksi, kun nykyistä oikeistohallitusta vastustavat kaatuneiden omaiset ovat kieltäneet poliitikkoja osallistumasta tilaisuuksiin. Asiasta on virinnyt kuuma väittely, kun poliitikot ja erityisesti ministerit ovat perinteisesti osallistuneet muistotilaisuuksiin ja toisaalta kun kaatuneiden omaisten tahtoa on haluttu kunnioittaa.

Kukaan ei toivo hautausmailla välikohtauksia, mutta näin muistopäivän edellä näyttää kuitenkin siltä, etteivät Israelin nykyisen historian kuluessa sodissa sekä terrorismissa henkensä antaneet noin 24.000 uhria saa ainakaan huomenna levätä rauhassa.

Mutta myös poliitikkojen osallistumiseen kielteisesti suhtautuvien omaisten keskuudessa löytyy sellaisia, jotka suostuvat poliitikkojen läsnäoloon mutta eivät valtion edustajina saisi pitää sankarihaudoilla puheita.

Omaiset ovat katkeria Benjamin Netanjahun hallitukselle, joka muutamassa kuukaudessa on repinyt Israelin yhteiskunnan lähes riekaleiksi. Kun tällaista katkeruutta kuuluu näinä herkkinä päivinä, on kaatuneiden päivää seuraava yleensä riehakkaasti vietettävä itsenäisyyspäivä, tänä vuonna maan 75., vaarassa muuttua poliittiseksi yhteenotoksi hallitusta vastustavien ja sitä kannattavien välillä.

Valitettavasti tämä nokittelu on tyypillistä tässä eripuran täyttämässä ilmapiirissä, missä niin halutessa lähes kaikesta löytyy erimielisyyttä. Siksi on ollut ikävää seurata, miten itsenäisyyspäivää silmällä pitäen tehdyssä mielipidekyselyssä enemmistö israelilaisista näkee tulevaisuutensa pessimistisenä.

Kansanarmeijana tunnetut Israelin puolustusvoimat haluaa kuitenkin pitkän perinteen mukaisesti muistaa kaikkia kaatuneita ja surmattuja sotilaitaan, joista 59 on kuluneen kahdentoista kuukauden aikana antanut henkensä maansa puolustamisessa. Heihin Netanjahu on viitannut, kun on peräänkuuluttanut yhden päivän rauhoittamista. Myös armeijan komentaja Herzi Halevy on pyytänyt kunnioittamaan kaatuneita ja heidän omaisiaan.

Eripuran takana on tammikuussa aloittaneen hallituksen kaavailema oikeus­järjestelmän lakiuudistus, mikä kasvattaisi hallituksen valtaa oikeuslaitoksen yli. Myös Israelin itsenäisyysajan historian oikeistolaisimman hallituksen mukana on seurannut poliittisena korruptiona pidettyjä erityisjärjestelyjä, joista kuumimmaksi on tullut ortodoksijuutalaisten miesten pakolliseen asevelvollisuuteen tehtävät lievennykset.

Vaikka asia on useissa hallituksissa ollut esillä, kirjattiin se hallitukseen tulleiden ortodoksipuolueiden vaatimuksesta nyt hallitussopimukseen. Netanjahu on yleisen mielipiteen takia kuitenkin joutunut kovan painostuksen kohteeksi, koska israelilaisten enemmistön mielestä maan puolustaminen kuuluu kaikille eikä siitä tulisi poiketa. Netanjahu saattaa myös törmätä Israelin korkeimman oikeuden mielipiteeseen, mitä hän oikeusjärjestelmää muuttamalla voisi joskus myöhemmin väistää.

Armeija on perinteisesti pysynyt Israelin politiikasta etäällä mutta kapinahengen hetkellisesti iskettyä hallituksen politiikkaa vastustaneisiin ilmavoimien reserveihin, laajempi totuus paljastui tilastotiedoista. Nimittäin tällä hetkellä kolmasosa Israelin miespuolisista eivät eri syistä suorita kolmevuotista varusmiespalvelusta. Armeijan johdon mielestä tähän tulisi puuttua sen sijaan, että ortodoksimiehille suunnitellaan vapautuksia.

Toisaalta hallitus ei kokonaan pyri vapauttamaan ortodoksinuoria valtiota palvelevista velvollisuuksista, vaan haluaa heidät osaksi tuottavaan työvoimaa sen sijaan, että he uskonnollisissa laitoksissa vielä perheellisinä jatkavat uskonnon opiskeluaan.

Asiasta uskotaan lopulta syntyvän uskontopuolueita tyydyttävä ehkä 8-10 vuotta kestävä tilapäinen sovintoratkaisu, minkä lisäksi kutsuntaikä koskisi vain 18-21-vuotiaita, kun se tällä hetkellä ulottuu 26-vuotiaisiin saakka.

Maan puolustaminen on näinä aikoina tullut entistä ajankohtaisemmaksi, kun Israelin perivihollinen Iran on onnistunut lämmittämään ja jopa palauttamaan suhteitaan alueen arabivaltioiden kanssa. Tämä on selvästi seurausta Israelin yhteiskuntaa hämmentävästä kaoottisesta tilanteesta, mikä vihollismaissa on nähty maan heikentyvänä kykynä puolustautua.

Jopa maltillisina pidetyt arabimaat, kuten Israelin kanssa rauhansopimuksen vuosikymmeniä sitten tehnyt naapurimaa Jordania, on suostunut Iranin lähentelyyn. Näille maille sisäisesti eripurainen Israel näyttäytyy nyt heikkona ja epäluotettavana rauhankumppanina ja siksi Lähi-idän turvallisuusstrateginen kuva on muuttumassa. Siksi Israelin puolustusministeri vakuutti juuri eilen maansa valmistautuvan useilla rintamilla samanaikaisesti käytävään sotaan.

Arabimaiden liikehdintää näyttää edistävän liittolaisen Yhdysvaltojen osoittama passiivisuus Israelia kohtaan, minkä arvellaan johtuvan presidentti Joe Bidenin hallinnon viileästä suhtautumisesta Netanjahun oikeistohallitukseen. Mutta se ei kuitenkaan ole estänyt Israelia ja Yhdysvaltoja osoittamasta, että mailla on Lähi-idässä yhteinen vihollinen, Iran.

Siten se ei ole heikentänyt maiden sotilaallista yhteistyötä, sillä Israelin ja Yhdysvaltojen eri aselajit ovat säännöllisesti harjoitelleet niin ilmassa, maassa kuin merellä. Myös asevoimien pääesikuntien välillä on jatkuvaa yhteydenpitoa.

Siksi oli yllättävää lukea viime viikon uutista, minkä mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriöstä Pentagonista julkisuuteen vuotaneen huippusalaiseksi luokitellun asiakirjan mukaan yllättynyt Yhdysvallat arvioi Israelin valmistelevan laajaa hyökkäystä Iraniin. Helmikuulle päivätyssä asiakirjassa väitetään Israelin iskevän Iranin ydinlaitoksiin ja siksi se harjoittaa tiiviisti ilmavoimiaan.

Tieto ei pitäisi olla Yhdysvalloille uutta, sillä sen omat ilmavoimat ovat yhdessä Israelin kanssa harjoitelleet juuri pitkän matkan pommituslentoja, viimeksi tammikuussa. Se, ettei Israel etukäteen suostuisi paljastamaan omia aikeitaan on ymmärrettävää, vaikka Israelin uskotaan hyökkäyksen tapahtuessa kuitenkin tiedottavan siitä liittolaiselleen.

Mutta Netanjahun ja Bidenin henkilösuhteet ovat Israelin nykyhallituksen alkumetreistä lähtien olleet hyytävät Bidenin vieroksuessa Netanjahun hallituksen äärikansallismielisiä, jopa rasistisia ministereitä sekä hallituksen demokratiaa nakertavaa politiikkaa. Siksi Netanjahu ei edelleenkään ole saanut kutsua Valkoiseen taloon.

Kaikki tämä on pantu Netanjahun omaksi syyksi, sillä hänen huomionsa on ollut enemmän hallituksensa koossapysymisessä kuin Israelin ulkosuhteissa ja turvallisuudessa.

Viime viikko teki kuitenkin poikkeuksen, kun ulkoministeri Eli Cohen vieraili kahdessa Keski-Aasian muslimivaltiossa, Azerbaidžanissa sekä Turkmenistanissa. Israel solmi diplomaattisuhteet kummankin valtion kanssa pian sen jälkeen, kun ne 1990-luvun alussa olivat irtautuneet Neuvostoliitosta. Vaikkei kanssakäyminen siviiliasioissa ole ollut kovinkaan vilkasta, ovat maat sijaintinsa takia Israelille strategisesti hyvin tärkeät, sillä ne molemmat ovat Iranin naapureita.

Ulkoministeri Cohenin matka alkoi Azerbaidžanista, missä hän aluksi tapasi maan presidentin Ilham Alyievin. Ministerin mukana seurasi 20-henkinen asiantuntija- ja liikemiesryhmä, joka edusti eri alojen turvallisuusasiantuntijoita sekä vesihuollon ja maatalouden osaajia. Kolmipäiväisen matkan aikana järjestettiin yhdessä isäntämaan kanssa myös laajempi talousfoorumi.

Ulkoministeri Cohenin matka jatkui Turkmenistaniin, missä hän pääkaupungissa Ashgabatissa kävi avaamassa Israelin suurlähetystön. Kun se sijaitsee vain 20:n kilometrin päässä Iranin rajasta, niin on selvää, että Turkmenistan näyttelee keskeistä osaa Israelin sotilastiedustelussa sekä hyökkäyssuunnitelmissa ydinasetta tavoittelevaa Irania vastaan.

Turkmenistanissa ulkoministeri Cohen tapasi myös maan presidentin ja neuvotteli tämän muusta maailmasta lähes eristäytyneen öljyrikkaan valtion maatalousministerin kanssa. Sen uskotaan viittaavan tiivistyvään siviilialan yhteistyöhön. Ulkoministeri tutustui myös maan pieneen juutalaisyhteisöön sekä paikalliseen synagogaan.

Iran pitää Israelin lähentymistä rajojensa tuntumassa vihamielisenä eleenä ja siksi on viime päivinä lisännyt Israeliin kohdistamia uhkailujaan. Mm viime viikolla vietetyn maan armeijan päivänä Iranin presidentti Ebrahim Raisi uhkasi maansa pienimmästäkin provokaatiosta hävittävän Tel Avivin sekä Haifan kaupungit. Hän toisti uhkauksensa vielä viikonvaihteessa, muslimien paastokuukauden päättäneenä pyhäpäivänä.

Tämänkaltaiset uhkaukset muistuttavat Israelia Lähi-idässä vallitsevasta viidakon laista, missä vihollinen helposti haistaa veren ja siksi vain osoittamalla voimansa voi säilyä hengissä.

Sama taitaa koskea myös lähes voittamattomana ja antautumattomana pidettyä pääministeri Netanjahua, joka viikonvaihteen mielenosoitusten jatkuessa joutui kohtaamaan voittajansa, kun hän rajujen protestien pelossa ilmoitti jättäytyvänsä pois eilisestä Pohjois-Amerikan juutalaisjärjestöjen vuotuisesta yleiskokouksesta Tel Avivin messukeskuksessa. Netanjahun sijasta presidentti Isaac Herzog esitti kokoukselle Israelin valtion tervehdyksen. Käänne oli melko harvinaista 73-vuotiaalta Netanjahulta, jolta toki nykyisen kriisin aikana on näkynyt väsähtäneen poliitikon merkkejä. Ja kun tämän ovat hänen kilpailijansa johtamassaan puolueessa aistineet, esille on astunut useita nuorempia haastajia.

Ja lopuksi: Palatakseni vielä shiialaispappien eli ajatollien hallitsemaan Iraniin, niin Israel sai viime viikolla harvinaisen vieraan, kun vuonna 1979 vallasta syöstyn Iranin shaahin poika kruununprinssi Reza Pahlavi poikkesi yllätysvierailulle.

Viitaten vallankumousta edeltäneeseen maiden suhteiden suotuisaan aikaan isänsä nimeä kantava kruununprinssi kertoi hakevansa matkallaan uutta yhteyttä Israelin ja Iranin kansojen välille. Samalla hän tutustui Israelin korkean teknologia osaamiseen ja erityisesti vesiteknologiaan, mistä vallanvaihdon toivossa olisi apua Iranin krooniseen kuivuuteen.

Yhdysvalloissa maanpaossa elävä kruununprinssi Pahlavi osallistui kunniavieraana myös viime viikolla vietettyyn Holokaustin uhrien muistotilaisuuteen osoittaen myötätuntoa miljoonille juutalaisille uhreille. Kruununprinssi Reza Pahlavi on korkein Israelissa milloinkaan vieraillut iranilaisvieras.

Vaikka vallanvaihto Iranissa näyttääkin etäiseltä, muistutettiin kuninkaallisen vierailun aikana pidetyissä puheissa muinaisen Persian ja Israelin kansan suhteista lähes kolme vuosituhatta sitten. Sillä viitattiin Vanhan testamentin vanhimpiin kirjoihin kuuluvaan Esterin kirjaan, joka kuvaa Babylonian pakkosiirtolaisuuteen joutuneen Israelin kansan vaikeita oloja. Persian kuningattareksi valittu juutalainen Ester saattoi monien vaiheiden jälkeen sekä viisaalla toiminnallaan kuitenkin pelastaa kansansa tuhoutumasta. Tätä tapahtumaa juutalaiset muistavat kevättalven vuotuisana ilojuhlana eli Purimina.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR