Rony Smolar – Israel-uutisviikko 27.5.2019

Rony Smolarin Israel-uutisviikko Lähi-Idän tapahtumista kuullaan Radio Patmoksen taajuuksilla säännöllisesti maanantaisin klo 8:45. Uutisraportti uusitaan maanantaina klo 15:15 ja 21:10.

Koska tämänkertaisessa uutisviikko-lähetyksessä käsittelen Lähi-idän helteistä ja tuskaista olotilaa, niin myös urheilua tarkoin seuraavana minun on avoimesti myönnettävä, että eilisiltainen jääkiekon MM-ottelu Suomen ja Kanadan välillä pani myös minut jännityksestä hikoilemaan.

Mutta se todennäköisesti oli lievempää kuin mitä Israelissa ja naapureissa on kuluneella viikolla koettu, kun alueen ylle usean päivän ajaksi asettunut hirviöhelle nosti lämpölukemat lähes 50:een asteeseen. Jopa rautatiekiskot Israelissa vääntyivät ja sähkölinjat kipinöivät aiheuttaen eri puolilla maata metsä- ja maastopaloja.

Tukalaa oloa pahensivat huolimattomasta avotulen käsittelystä aiheutuneet palot ja hyvin savuinen ilma, kun viime viikolla Israelissa vietettiin pääsiäisestä seitsemän viikon aikana päivittäin luettavan Omer-siunauksen 33. päivää. Tuona päivänä ja myös sitä seuraavana yönä on tapana kokoontua nuotioiden ääreen. Se on erityisesti lasten ja nuorten suosima perinne ja muistuttaa meidän kokonpolttoa juhannuksena.

Helleaalto oli juuri tuon päivän aattona asettunut Israelin ylle ja siksi viranomaiset olivat etukäteen varoittaneet avotulen vaaroista. Varoitukset eivät kuitenkaan auttaneet ja voimakkaiden tuulten seurauksena viime torstaina ja perjantaina paikannettiin eri puolilla maata useita kymmeniä suuria paloja.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet syttyneet vahingossa, vaan myös Gazasta ilmapalloilla lennätetyt polttopullot sytyttivät peltoja rajan tuntumassa. Lisäksi Jordanjoen länsirannalla epäiltiin tulipesäkkeet tahallaan sytytetyiksi.

Rutikuivassa maastossa tulet levisivät nopeasti ja useat kymmenet menettivät kotinsa. Vaikka Israel on viime vuosina hankkinut lisää lentosammutuskalustoa, niin se ei riittänyt ja siksi viranomaiset joutuivat avun saamiseksi kääntymään Kyproksen, Kreikan, Kroatian, Italian ja Egyptin puoleen. Erityisesti suurista sammutuskoneista on ollut pulaa ja siksi itse pääministeri Netanjahu oli yhteydessä naapurimaiden johtajiin.

Tilanne on nyt jotenkin hallinnassa, mutta ei vielä ohi, sillä siellä täällä on syttynyt uusia paloja samanaikaisesti, kun helteisessä säässä jälkisammutuksia suoritetaan kautta maan.

Mutta myös Netanjahu on viime päivinä joutunut tuskailemaan, ei niinkään sään takia, vaan siksi, että ylihuomenna umpeutuu hänelle annettu hallituksen muodostamisvaltuutus. Viime päivät ovatkin olleet poliittista hermopeliä, sillä Netanjahu ei toistaiseksi ole onnistunut sitouttamaan yhtäkään puoluetta kaavailemaansa hallitukseen.

Tilanne on näyttäytynyt lähes pokeripeliltä, kun puolueet taktikoivat ja kyräilevät toisiaan ennen kuin suostuvat ilmaisemaan hallitushalukkuutensa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että enemmistöhallitus jää Netanjahulta muodostamatta ja parhaimmillaan hän joutuu parlamentin äänestyksissä tukeutumaan erääseen vastahakoiseen pienpuolueeseen. Lähitunnit ratkaisevat Netanjahun poliittisen kohtalon, minkä lisäksi hänellä on myös korruptiosyytökset niskassaan.

Siksi hän pyrkii eri poliittisin keinoin hankkimaan itselleen syytesuojan, vaikka häntä on moitittu kyseenalaisten, jopa demokratian pelisääntöjä rikkovien keinojen käyttämisestä. Niihin kuuluu mm. oikeuslaitoksen painostaminen.

Tel Avivissa oli lauantai-iltana opposition johtama joukkokokous, missä puolustettiin demokratiaa ja missä Netanjahun toimia rinnastettiin Turkin itsevaltaiseen johtajaan Erdoaniin. ”Hänen kaltaistaan emme halua”, toistivat ihmiset kovaan ääneen.

Mutta kesähelteen lisäksi Lähi-idässä hikoillaan paraikaa myös muustakin syystä, sillä niin paljon on amerikkalaisten tuore avaus laajemmasta rauhanaloitteesta nostattanut lämpöä ja myös tunteita.

Rauhansuunnitelman avauskokous on ilmoitettu pidettäväksi juhannuksen aikaan Persianlahdella sijaitsevassa Bahrainissa. Amerikkalaisilta kutsun ovat saaneet keskeiset osapuolet, palestiinalaishallinto ja Israel sekä Yhdysvaltojen liittolaismaat, kuten öljyrikkaat arabimaat, mutta myös Egypti ja Jordania.

Kokous on määritelty taloustyöpajaksi, joka toimii presidentti Donald Trumpin hallinnon Lähi-idän rauhansuunnitelmien ensimmäisenä vaiheena. Sillä on tarkoitus avata pitkään jatkunutta poliittista solmua ja löytää kansainvälisiä sijoituksia, joita ohjattaisiin Jordanjoen länsirannan ja Gazan palestiinalaisalueille.

Hikoilemaan on tässä tilanteessa joutunut erityisesti palestiinalaisjohto, joka rauhansuunnitelmia näkemättä on ilmoittanut kieltäytyvänsä kokouskutsusta ja näin ajanut itsensä nurkkaan. Trumpin hallinnon kanssa jo aikaisemmin riitaantuneen palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin olotilaa ei helpota se, että kokousta kannattavat arabimaat ovat kehottaneet häntä osallistumaan kokoukseen.

Palestiinalaishallinto vastasi kipakasti, ettei edes arabiveljillä ole oikeutta puhua palestiinalaisten puolesta.

Myös Jordania on torjunut kutsun ja pienen kuningaskunnan radikaalimpien mielestä palestiinalaisten tulisi tässä tilanteessa vastata kokouskutsuun aloittamalla uuden kansannousun Israelia vastaan. Mutta palestiinalaisten kohtalona on vuosikymmeniä ollut arabiveljiltä tulleet juuri tuon kaltaiset neuvot, mitkä eivät ole johtaneet mihinkään, vaan ovat vain pitkittäneet konfliktia.

Rauhansuunnitelmasta vastuuta kantava, presidentti Trumpin vävy, Jared Kushner on todennut amerikkalaishallinnon kehittäneen oivan liiketoimintasuunnitelman, mikä ensimmäisessä vaiheessa tähtää palestiinalaisalueiden taloudelliseen vaurastumiseen sekä toivoon paremmasta tulevaisuudesta.

Siihen tarvitaan suuria kansainvälisiä sijoituksia, joihin mm. öljyvaltioiden, kuten Saudi Arabian ja Arabiemiirikuntien toivotaan sitoutuvan.

Kuitenkin, suunnitelman arvostelijat pitävät amerikkalaisten asennetta kiristyksenä, millä yritetään saada palestiinalaiset luopumaan poliittista vaatimuksistaan, kuten kahden valtion ratkaisusta sekä Jerusalemin hallinnon jakamisesta.

Kushnerin ääneen lausuma toteamus, että Israelin turvallisuuden varmistaminen on suunnitelmassa ykkösprioriteetti, on jo herättänyt epäilyjä arabirintamassa. Siksi tässä vaiheessa on vielä epäselvää, löytyykö arabivaltioiden keskuudessa laajempaa kiinnostusta osallistua kokoukseen.

Terroristijärjestönä pidetyn Hamasin hallitsema Gaza on rauhansuunnitelmissa toistaiseksi jätetty sivuraiteelle, niin kauan kuin järjestö suhtautuu Israeliin vihollisena ja tavoittelee juutalaisvaltion tuhoamista.

Muuten olotila Gazassa on helteestä huolimatta viime aikoina hieman kohentunut, kun Qatarin raha-avustukset ovat tavoittaneet ahtaudessa elävät asukkaat, minkä lisäksi Israel on aikaansaadun tulitauon ansiosta sallinut Gazan kalastajille Välimerestä suuremman kalastusalueen sekä pitänyt rajanylityspaikan rahtiliikenteelle auki.

Muiden nyt puututtua israelilais-palestiinalaiseen konfliktiin, osapuolten keskinäisissä suhteissa on havaittavissa luottamuksen lievää paranemista.

Nimittäin, viikonvaihteessa paljastui, että palestiinalaishallinnon turvajoukot olivat kaksi viikkoa sitten pidättäneet Länsirannalta olevan naisopettajan, jonka terroristijärjestö Isis oli värvännyt suorittamaan tuhoisan itsemurhaiskun Israelissa.

Palestiinalaishallinto on nyt joutunut selittämään omilleen tätä Israelille osoitettua apua toteamalla, että kyseessä olisi ollut alueeseen laajemmin vaikuttanut tuhoisa terroriteko.

Tiedon tultua julki Israel myönsi turvallisuusyhteistyön palestiinalaishallinnon kanssa sujuvan hyvin, ja että Israel on vuoden aikana säästynyt useilta terroriteoilta.

Ehkä juuri tämän takia Israel salli Yhdysvaltojen lahjoittamien panssariajoneuvojen äskeiset toimitukset palestiinalaisille turvajoukoille.

Mutta perinteisten konfliktien taustalla muhii myös muita kriisejä, kuten Välimerellä, Israelin rannikon tuntumassa, missä YK yhdessä Yhdysvaltojen kanssa pyrkii sovittelemaan talousalueesta syntynyttä erimielisyyttä Libanonin kanssa.

Nimittäin, naapurimaat Israel ja Libanon ovat kiistelleet jo pitkään talousaluerajoistaan Välimeressä, sillä osapuolia houkuttelee alueelta löytyneet rikkaat maakaasuesiintymät. Tähän mennessä Israel on voimaperäisemmin ja perustellummin vaatinut niitä itselleen.

Maiden ollessa edelleen toistensa vihollisia ei suoria neuvotteluja ole voinut käydä, minkä lisäksi suhteita hiertää myös maarajan vetämisessä ilmenevät ongelmat.

Kiistan kohteena meressä on 860 neliökilometrin kokoinen alue, joka ulottuu niin Israelin kuin Libanonin talousalueille. Alueen kaasu- ja öljyvarojen hyödyntäminen lasketaan lähivuosikymmeninä tuottavan huimat 500 miljardia euroa ja siksi niistä on kannattanut kiistellä.

Tuo kohde on erityisesti talousvaikeuksien kanssa kamppailevalle Libanonille elintärkeä ja ajankohtainen.

Apuun ovat nyt tulleet YK ja Yhdysvallat, joiden välityksellä neuvotteluja käydään.

Viimeisimmän neuvottelukierroksen tuloksena maiden näkemysten kerrotaan lähentyneen, vaikka Israelin mukaan sopimukseen on kuitenkin vielä matkaa.

Israel on oman rannikkonsa ulkopuolelta viime vuosina löytänyt useita laajoja kaasuesiintymiä, joita hyödynnetään rakentamalla kaasuputkiverkostoa Kyprokseen, Kreikkaan ja Italiaan ja edelleen Eurooppaan. Israel myy maakaasua nykyisin myös Egyptiin ja edelleen joihinkin muihin Afrikan maihin.

Kaasusta on tulossa Israelin taloudelle melkoinen tulolähde, mikä jo nyt pyörittää niin maan kansantaloutta kuin pitää valuutan sekelin arvon vakaana ja vahvana.

Kansainvälisessä taloudessa näköpiirissä olevan taantuman ei juurikaan uskota vaikuttavan Israelin talouteen, jonka tämän vuoden kasvuksi on arvioitu kolme prosenttiyksikköä, kun esimerkiksi Suomen kasvun on arvioitu jäävä alle kahteen prosenttiin.

Lisäksi Israelin velkaantumisaste suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on alhainen, innovaatioteollisuuden houkuttelemat ulkomaiset sijoitukset ovat useiden miljardien vuositasolla ja työttömyys matalassa neljässä prosentissa.

Israelissa on kuitenkin oltu realisteja, kun on todettu, ettei näillä hyvillä luvuilla ole merkitystä, jos maa joutuu sotaan. Suurin uhka on Iran, joka on kasvattanut ohjuskapasiteettiaan ja uhmakkaasti tavoittelee ydinasetta, mitä myös sotilaallista läsnäoloa Lähi-idässä lisännyt Yhdysvallat voimakkaasti vastustaa.

Lähiajat näyttävät säilyykö Lähi-itä uhkaavalta sodalta.

Euroopan maantieteellinen läheisyys, kulttuuri- ja talousyhteydet vaikuttavat myös Israelin arkeen ja siksi Israelissa seurattiin tarkoin eilen käytyjä EU-vaaleja.

Israelia ja myös Euroopan juutalaisia huolestuttaa lisääntyneen kansallismielisyyden ja radikalisoitumisen myötä maanosassa levinnyt ja yleistynyt juutalaisvastaisuus.

Ilmiö näkyy mm. Ranskassa, Itävallassa, Saksassa ja Englannissa siinä määrin, että turvattomuutta tuntevat juutalaiset ovat harkinneet poismuuttoa muualle. Väkivalta, hakaristien ilmestyminen katukuviin ja juutalaisiin kohteisiin, kuten hautakiviin, synagogien ja seurakuntakeskusten seiniin, muistuttavat Euroopan synkästä lähimenneisyydestä sekä ihmisen lyhyestä muistista.

Tutkijoiden mukaan juutalaisvastaisuutta löytyy kolmesta ryhmästä: äärioikeistosta, Israel-kriittisestä ja kapitalismin vastaisesta poliittisesta vasemmistosta sekä maahanmuuton seurauksena islamilaisista ryhmistä.

Erittäin huolestuttavaa on se, että tämän päivän juutalaisvastaisuuden suurta määrää ei ole kohdattu sitten toisen maailmansodan.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

Rony Smolar