Kirkon valtionrahoituksen lasku – menevätkö maallinen ja hengellinen regimentti sekaisin?

Kirkon viestinnän tiedotteen mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt kirkkohallitukselta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta. Lakiesityksessä evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisen valtion rahoituksen ja ortodoksiselle kirkolle myönnettävän valtionavustuksen indeksikorotuksia rajoitettaisiin vuosina 2024–2027 yhdellä prosenttiyksiköllä. 

Indeksikorotusten rajoittaminen merkitsisi jo entuudestaan suurten taloushaasteiden kanssa painiskeleville seurakunnille entistä tiukempia aikoja. Yhä enemmän varoja menisi yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen, jolloin kirkon ydintehtävään, hengelliseen julistukseen, olisi käytettävissä aiempaa vähemmän varoja. Kirkkohallitus vastustaa lakimuutosta. Tätä Kirkkohallitus perustelee sillä, että tälläkään hetkellä valtion rahoitus ei kata sitä osuutta kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvista kustannuksista, jota rahoituslakia säädettäessä pidettiin kohtuullisena. Valtion rahoitus ei kata seurakuntien yhteiskunnallisten palvelujen kustannuksia kokonaan, vaan osa jää seurakuntien jäsenten maksettavaksi.

Tässä kohden tuntuu, että asian käsittelyssä maallinen ja hengellinen regimentti sekaantuvat. Luterilaisen regimenttiopin mukaan maalliseen regimenttiin kuuluvat esimerkiksi yhteiskuntajärjestykseen liittyvät asiat, kun taas hengellisen regimentin alueella on hengellinen julistustyö. Kirkon lakisääteiset yhteiskunnalliset tehtävät kuuluvat maallisen regimentin alueelle ja siksikin on arveluttavaa, jos rahoittajiksi joutuvat hengellisen regimentin puolella olevat seurakuntalaiset.

Kirkon Viestintä jatkaa tiedotteessaan: Eduskunnan hallintovaliokunta on jo vuosina 2014 ja 2016 katsonut, että olisi selvitettävä mahdollisuuksia korjata tämä tilanne, jossa kirkon jäsenet joutuvat kattamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja. Tätä selvitystyötä ei ole tehty. Lausunnossa myös katsotaan, että julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteiden negatiivisten vaikutusten ei tulisi kohdistua vain osaan kansalaista eli kirkon jäseniin. Tätä voidaan pitää perustuslain 6 ja 11 §:n vastaisena.  

Jos lakiehdotus menee läpi, se asettaa kirkon hengelliselle viranhoidolle uusia haasteita. Tässä kohden voitaneenkin todeta, että päätöksenteossa ollaan sotkemassa maallisen ja hengellisen regimentin asioita väärällä tavalla ristiin.

Kuuntele tarkemmin Toimittajien Tunti -ohjelmasta 24.8.2023 Patmosplus – ohjelmakirjastosta