Rony Smolar – Israel-uutisviikko 24.7.2023

Levinneiden mielenilmaisujen sekä diplomatian täyttämä uutisviikko huipentui nyt viikonvaihteen draamaan, kun Benjamin Netanjahun hallituksen oikeuslaitosuudistusta koskeva kiistelty lakipaketti oli enää tuntien päässä läpimenosta parlamentissa.

Jo viikon alku enteili mitä jatkossa seuraisi sen jälkeen, kun parlamentti viikko sitten ensimmäisessä käsittelyssä äänesti demokratian uhkana pidetyn hallituksen esityksestä, sillä sen nähtiin kaventavan maan korkeimman oikeuden valtaoikeuksia. Se käynnisti ”vastarinnan päivän”, joksi lakia vastaan vuoden alusta saakka mieltään osoittaneet nimesivät. Tuo päivä muuttui eri puolilla maata koko viikon kestäneiksi joukkokokoontumisiksi, joiden yhteydessä teitä tukittiin, Tel Avivin pörssiin yritettiin tunkeutua ja myös puolustusministeriön sisäänkäynti tukittiin. Mielenilmaisuilla oli suurimmat vaikutukset rautatien lähi- ja kaukoliikenteeseen, kun asemat täyttyivät mielenosoittajista eivätkä junat kyenneet pysähtymään asemilla.

Jatkoa seurasi, kun nyt viikonvaihteessa kymmenet tuhannet aloittivat lippumarssin kohti Jerusalemia ollakseen parlamentin äänestykseen mennessä paikalla.

Laajalle levinneiden mielenosoitusten seurauksena Netanjahu oli aiemmin keväällä lykännyt kiistellyn lakipaketin etenemisen parlamentissa, mutta takarajan eli toisen ja kolmannen äänestyksen koittaessa tänään puoliltapäivin, ilmassa oli hermostuneisuuden merkkejä.

Siihen vaikutti suuresti se, että viikko sitten sairauskohtauksen takia vuorokaudeksi sairaalaan joutunut 73-vuotias Netanjahu joutui nyt lauantai-iltana palamaan sairaalaan, kun hänelle asennettiin sydämentahdistin. Samalla se avasi pohdinnan hänen terveydentilastaan, vaikka edellisen viikon sairaalassa käynnin syyksi kerrottiin helteestä johtunut nestehukka.

Vaikka Netanjahua hoitanut sairaala sunnuntaiaamuna ilmoitti pääministerin olevan hyvässä kunnossa, peruuntui hallituksen eilinen viikkoistunto. Pääministerin kanslia kuitenkin tiedotti Netanjahun jatkavan sairaalasta käsin ponnisteluja viime hetken sovittelun löytämiseksi ennen tämänpäiväistä parlamentin äänestystä.

Lakipaketin keskiössä on korkeimman oikeuden käyttämä nk ”kohtuullisuuslauseke”, minkä hallitus esittää poistettavaksi. Se antaisi parlamentille eli poliitikoille oikeuden voida yksinkertaisella enemmistöllä kumota korkeimman oikeuden päätökset. Muutos nähdään kaventavan demokratiaa, kun se kajoaa vallan kolmijakoon, eli toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan eriyttämiseen.

Israelin perustamisesta lähtien korkeimmalla oikeudella on ollut valta kumota hallituksen päätöksiä, jos se pitää niitä lainvastaisina.

Tuo ehdotettu lakimuutos antaisi poliitikoille merkittävästi lisävaltaa, sillä Israelissa ei ole perustuslakia, vaan samoin toimivia peruslakeja, joita korkein oikeus on voinut valvoa ja arvioida. Myös korkeimman oikeuden kokoonpano jäisi uudistuksen jalkoihin, kun se antaisi hallitukselle määräysvallan tuomareiden nimittämisessä korkeimpaan oikeuteen.

Vaikka käsillä oleva ongelma on pääasiassa Israelin sisäinen asia, on läheisin liittolainen Yhdysvallat ja erityisesti presidentti Joe Bidenin hallinto varoittanut poikkeuksellisen oikeistolaisena näkemäänsä Netanjahun hallitusta maan demokratian vesittämisestä. Ongelma onkin viilentänyt maiden suhteita, vaikka niitä viime viikolla yritettiin paikkailla.

Nimittäin juuri ennen kuin presidentti Herzog viime viikolla matkusti Bidenin kutsumana Washingtoniin, Biden soitti Netanjahulle, mikä nähtiin lehtiotsikoiden arvoisena uutistapahtumana. Aiemmin tällainen korkean tason puhelinneuvottelu oli liittolaisten kesken diplomaattista rutiinia, mutta nyt ei Bidenin ja Netanjahun välillä kuukausiin ollut yhteydenpitoa.

Puhelua kuvattiin lämminhenkiseksi mutta suorapuheiseksi, sillä Bidenin tiedetään suhtautuvan kriittisesti Netanjahun kovan linjan politiikkaan. Bidenin kerrottiin puhelun aikana edellyttäneen Israelin vaalivan demokratiaansa sekä varmistavan lainmuutokselle israelilaisten mahdollisimman laajan tuen. Bidenin tiedetään suhtautuvan myös hyvin kriittisesti juutalaissiirtokuntien rakentamiseen kiistellyllä Jordanjoen Länsirannalla.

Kun asia tuli puhelun aikana esille, Netanjahun kerrotaan luvanneen, ettei Israel enää tänä vuonna aikoisi päättää uusista rakennuskohteista alueella. Tämän lupauksensa seurauksena Netanjahu sai kimppuunsa hallituksensa kansallismieliset radikaalit, joiden mielestä mikään ei voisi estää asuntojen rakentamista Israelin maassa.

Netanjahun hallitus oli kuluvana vuonna kuitenkin ehtinyt hyväksyä yli 14.000:n uuden asunnon rakentamisen Länsirannan juutalaisiin siirtokuntiin.

Tuo Netanjahun ja Bidenin puhelinkeskustelu jäi vielä päiviksi median pohdittavaksi, kun epäselväksi oli jäänyt, oliko Biden sittenkin vaatinut Netanjahua keskeyttämään lakimuutoksen etenemisen parlamentissa. Siitä kertoi ainakin Bidenin luottotoimittaja The New York Times-lehden Thomas Friedman, joka pian tuon puhelun jälkeen oli saanut presidentiltä lakimuutoksen keskeyttämistä vaatineen lausunnon. Netanjahun lähimmät avustajat torjuivat kuitenkin lehtiväitteen.

Vaikkeivät nuo Bidenin esittämät toiveet ja vaatimukset olleet ehdollisia, sai Netanjahu puhelun kuluessa Bidenilta kauan odottamansa vierailukutsun. Epäselväksi kuitenkin jäi ajankohta sekä tapaamispaikka, Valkoinen talo vaiko syksyn yleiskokouksen yhteydessä YK:n päämaja New Yorkissa.

Viikko sitten sairauskohtauksestaan tuolloin pian toipunut Netanjahu osoitti olevansa isäntä Israelissa, kun hän kävi evästämässä presidentti Herzogia juuri ennen tämän matkaa Washingtoniin. Pääasiassa seremoniallisessa asemassa oleva mutta entisenä puoluejohtajana toiminut Herzog oli Bidenin kutsumana haluttu Yhdysvaltoihin juhlistamaan Israelin 75:ttä itsenäisyysvuotta.

Perillä Herzog kävi keskusteluja virkaveljensä Bidenin sekä hänen hallintonsa ulkomaan- ja puolustusasioista vastaavien kanssa. Ehkä merkittävin tapahtuma oli kuitenkin Herzogin Kongressin molempien kamarien edessä pitämä puhe, mikä otettiin innostuneesti vastaan. Yli 500:n edustajan laskettiin puheen kuluessa nousseen 30 kertaa seisten osoittamaan suosiotaan.

Kuten odotettua, Herzog avasi edustajille Israelin nykypolitiikkaa vakuuttamalla Israelin säilyvän nykyisenkaltaisena demokratiana, mihin kongressi vastasi kovaäänisesti hyväksyen.

Maltillinen Herzog nähtiin oivana edustajana tulkitsemaan Israelin politiikkaa, mikä näkyi paikallisen median puheelle antamana ylistyksenä. Myös Israelissa lehdistö antoi paljon palstatilaa presidentin saamasta myönteisestä vastaanotosta samalla, kun Netanjahu joutui kohtaamaan maassa eri aloilla yleistyneen kapinoinnin.

Lopulta lähes epätoivoinen Netanjahu astui torstai-iltana televisiokameroiden eteen vetoamaan israelilaisten tunteisiin, kun totesi isänmaan olevan vaarassa: ”Meillä juutalaisilla on vain yksi valtio, älkäämme menettäkö sitä”. Mutta puheelta katosi pohja, kun hän ei esittänyt mitään uutta avausta, vaan syytti oppositiota neuvotteluhaluttomuudesta löytää ongelmaan sovitteluratkaisun. Oppositiossa on kuitenkin oltu sitä mieltä, ettei neuvoteltavaa ole, kun hallitus parlamenttienemmistönsä turvin kuitenkin on ajamassa muutosehdotukset läpi.

Israelin ilmavoimissa demokratian puolesta jatkuva kapinointi näyttää saavan maan turvallisuutta uhkaavia muotoja, kun yli tuhat reservin lentäjää sekä muuta ilmavoimien henkilöstöä on ilmoittanut välittömästä erostaan, jos lakimuutos läpäisee parlamentin käsittelyn. Kun kapinoinnin leviämisen pelättiin etenevän myös maavoimiin, julkaisi armeijan komentaja päiväkäskyn, missä hän vetosi kapinoitsijoihin painottamalla asevoimien merkitystä juutalaisvaltion olemassaololle. ”Ellei meillä ole armeijaa, ei meillä liioin ole omaa valtiota”, kirjoitti kenraaliluutnantti Herzi Halevi.

Myös monet eri aloilla tunnetut ja ansioituneet israelilaiset ovat viime päivinä kriittisine mielipiteineen tulleet julkisuuteen. Erityisen laajaa julkisuutta sai Israelin entinen tiedustelupäällikkö, joka ennusti nykyisen hallituksen jäävän Israelin viimeiseksi demokraattiseksi hallitukseksi.

Toissailtaisesta mielenosoituksesta alkanut suurmarssi Tel Avivista kohti Jerusalemia päätyi yöllä valtion virastorakennusten sekä parlamentin läheisyydessä sijaitsevaan suureen puistoon, minne yöksi syntyi suuri telttakylä. Marssi nähtiin lähes viimeisenä vaikutusmahdollisuutena, kun parlamentti tänään äänestää Israelin tulevaisuudesta.

Tämä on nyt maanantaiaamuna tilanne, mutta jyrkkiä käänteitä saattaa lähitunteina ilmaantua presidentti Herzogin tartuttua asioiden kulkuun koko kansan nimissä.

Mutta israelilaisia on toistuvasti muistutettu, ettei yhteinen vihollinen löydy maan rajojen ulkopuolelta, vaan maan sisältä. Veljessodan vaarat sekä muut juutalaisten historiassa tapahtuneet katastrofit palautuvat mieliin kuluvan viikon torstaina eli surunpäivänä tunnettuna juutalaisen kalenterin Av-kuun yhdeksäntenä. Tuolloin paastoten hiljennytään muistelemaan historiasta tuon päivän katkeria tapahtumia, kuten Jerusalemin ensimmäisen pyhän temppelin hävitystä noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua sekä kuusi vuosisataa myöhemmin tapahtunutta toisen temppelin tuhoa.

Tuona samana päivänä vuonna 1095 alkoi ensimmäinen ristiretki, joka koitui tuhansien Euroopan juutalaisten kohtaloksi. 13.vuosisadalla juutalaiset karkotettiin Englannista ja pian perään Ranskasta. Siitä vajaat kaksi vuosisataa myöhemmin katolisen kirkon inkvisitiolaitos karkotti pakkokäännytystä vastustaneet juutalaiset Espanjasta ja toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 alkoivat juutalaisten kuljetukset Varsovan getosta Treblinkan kuolemanleirille.

Juutalaisuudessa Av-kuun yhdeksäs tunnetaan ”Jumalan vihan päivänä”, mikä symbolisoi juutalaiskansan tekemiä syntejä ja kokemia kärsimyksiä.

Tuona päivänä synagogassa luetaan mm Jesajan kirjasta: Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä. (Jesaja 40:1-2).

Kuten aiemmin olen todennut, ovat pääministeri Netanjahun ulkomaanvierailut merkittävästi vähentyneet. Ensinnäkin Israelin nykyinen sisäpoliittinen tilanne edellyttää hänen läsnäoloaan ja mm siksi Israelissa säikähdettiin, kun hän viikko sitten ja nyt uudelleen joutui terveydellisistä syistä hakeutumaan sairaalahoitoon.

Netanjahun oloa ei mitenkään helpota hallituksen oikeistoradikaalien pyrkimykset nakertaa kokeneen pääministerin poliittista arvovaltaa, mikä välillä on jopa uhannut hallituksen koossapysymistä. Heille vastalauseiden aalto näyttäytyy lähes vallankaappausyrityksenä!

Mutta Netanjahulle ei liioin ole tullut vierailukutsuja, kun ystävät ja liittolaiset ulkomailla huolestuneina seuraavat Israelin kriittistä tilannetta.

Kaksi vierailukutsua on Netanjahu viime päivinä kuitenkin vastaanottanut: Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kutsui hänet tällä viikolla yhdessä palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin kanssa neuvonpitoon. Tuon kutsun Netanjahu joutui lääkärinsä määräyksestä kuitenkin peruuttamaan.

Edellyttäen, että Netanjahun terveydentila sallii ja järjestys palaa Israeliin, toinen kutsu veisi hänet Pohjois-Afrikan Marokkoon, joka vuonna 2020 virallisti suhteensa Israelin kanssa. Maiden välillä oli vuosikymmeniä ollut salaista yhteydenpitoa, minkä maltillisena tunnetun nykyisen kuninkaan Mohammed VI:n isä oli hyväksynyt.

Salaisten suhteiden taustalla oli Israelin suuri marokkolaislähtöinen väestönosa.

Tämä vierailukutsu tuli viime viikolla pian sen jälkeen, kun Israel oli tunnustanut kansainvälisesti kiistanalaisen Länsi-Saharan alueen kuuluvaksi Marokolle.

Ja lopuksi: Hyvät Israelin uutisviikon kuuntelijat; kun tämä ohjelma jää nyt kuukauden kesätauolle, haluan siunauksin toivottaa teille aurinkoisia ja levollisia kesäpäiviä.

Tässä tämänkertainen Israel-uutisviikko.

RONY SMOLAR