Miksi Abram lähti Kanaanin maahan

Kysyin Herralta, miksi Abramin täytyi lähteä Kanaanin maahan. Eikö hän olisi voinut saada Iisakkia Harranissa? Eikö Mesopotamia olisi ollut hyvä ”luvattu maa”? Herra vastasi rabbinistiseen tapaan vastakysymyksellä. Hän sanoi:

– Mitä kieltä Abram puhui?

Ihmiskunta on Baabelin tornin jälkeenkin pyrkinyt kehittämään itselleen yhteistä, universaalia kieltä. Nykyinen yleiskieli on englanti. Sitä aiemmin, keskiajalla ja sen jälkeen yleiskieli oli latina, mitä tuli tieteisiin ja kirkolliseen elämään. Latina juontui muinaisen Rooman sotilaiden komentokielestä. Mutta muinaisen Rooman valtakunnassa sivistyneistön ja kulttuurin kielenä oli kreikka. Se oli vallalla ja perua makedonialaisen Aleksanteri suuren valloituksesta 300 -luvulla eKr.

Lähi-idässä kreikan ohella puhuttiin tuolloin seeminsukuista kieltä, arameaa. Damaskossa oli syntynyt valtiomuodon tapainen keskittymä, ja heidän kielensä, aramea, oli levinnyt voimakkaiden kauppasuhteiden ja helppoutensa ansiosta laajalle. Israelin maassa se alkoi 600 -700 luvulla korvata samansukuista hepreaa, jota puhutiin Jerusalemin temppelin ympärillä. Arameasta oli tullut Assyrian valtakunnan käyttämä virallinen kieli 740-luvulla eaa (Wiki: ”Aramea”) a se syrjäytti viimeistään Aleksanteri Suuren aikaan aiemman, laajassa käytössä olleen akkadin hallinto- ja kaupankäyntikielenä.i

Abram puhui akkadia. 2000- luvulla eKr. Kaldean Urissa, mistä Terah poikineen lähti, puhuttiin sumeria. Siinä kielessä oli lähes yhtä paljon sijamuotoja kuin suomessa, eli se oli monimutkaista, ja siinä oli suuri määrä homonyymejä, sanoja, joilla oli sama äänneasu, mutta jotka merkitsivät aivan eri asioita.iii Sumeri jäi paikalliseksi jumalanpalvelusten kieleksi ja katosi sitten vähitellen kokonaan, sillä toinen, kätevämpi kieli valtasi alaa.

Kaldeasta pohjoiseen oli Akkadin valtakunta. Se oli alkanut käyttää kielensä, akkadin, kirjoittamiseen nuolenpääkirjoitusta. Näitä nuolenpääkirjoituksia ovat arkeologit löytäneet kymmeniä tuhansia, eikä vain Mesopotamiassa vaan egyptiläisten ja heettienkin asuinsijoilta. Kuninkaat, heimopäälliköt ja kauppiaat eri maista asioivat ja kirjoittivat tuolloin toisilleen akkadiksi. Abram osasi varmasti akkadia. Hän saattoi sillä kommunikoida damaskolaisen Elieserin (1. Ms. 15:2), egyptiläisten (1. Ms. 12:10), Sodoman kuninkaan (1.Ms 14:22-) ja Efron heettiläisen (1.Ms. 23:10) ynnä muiden kanssa. Mainio käyttökieli tuo akkadi.

Mutta akkadin kielessä ei ollut ’toivoa’.iv

Jos Vanha testamentti olisi kirjoitettu akkadiksi, Jumala ei olisi voinut antaa ihmisille ”tulevaisuutta ja toivoa” (Jer 29:11). Lisäksi akkadissa ei ollut perfektin verbimuotoa. Sillä kielellä ei voinut sanoa ”on ollut” tai ”on tehty”. Akkadissa oli menneisyyttä ilmaisemassa vain preteriti eli imperfektimuoto – epätäydellinen tekeminen.v Siis ”oli” (olipa kerran – vaan ei ole enää?) tai ”tehtiin” (ei tietoa tuliko valmiiksi?).vi

Abram lähti joukkoineen maahan, jossa kanaanilaiset asuivat (1.Ms. 12:5-6). Abramista tuli hyvin rikas. Se tarkoitti paljon karjaa, jota jonkun täytyi hoitaa. Paimenet olivat tietysti paikallisia kanaanilaisia, ja heidän johtamisensa tapahtui pakostakin paikallisella kielellä – hepreaksi. Kun sitten sotatapahtumat sattuivat Abramin veljenpoikaan Lootiin, hän järjesti kolmesataa kahdeksantoista luotettavaa kanaanilaista palvelijaansa sotajoukokseen (1.Ms. 14:14).

Tuohon aikaan n. 2000 eKr. tuolla maailmankolkalla oli siis vain yksi kyllin tanakka kieli, joka kelpasi Jumalan käyttöön – heprea. Jumala oli sanonut Abramille: ”Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista”. Mitä Jumala ei sanonut, että hän joutuisi luopumaan äidinkielestään ja puhumaan – kaanaankieltä. vii

Sillä Abrahamista polveutuisi se Jumalan omaisuuskansa, joka ottaisi vastaan Ilmoituksen. Ja kansa kirjoittaisi ilmoituksen ylös. Ja alkuperäisen, hepreankielisen Jumalan Ilmoituksen piti kestää maailman tappiin, niin että se olisi ihmisten luettavissa vaikkapa 2000 -luvullakin jKr. Sen taas Jumala vielä varmisti valitsemansa miehen, Eliezer Ben-Jehudan kautta.

– – –

Kiintoisaa pikkutietoa:

Vanhin yleiskieli oli Baabelin tornissa käytetty ’puheenparsi’ 1.Ms. 11:1.

”Mesopotamian, vanhimman tunnetun kulttuurikansan, sumerit, tunki syrjään ja lopulta kukisti seemiläinen kansanaines.” ”Mutta sumerien korkeampaan sivistykseen voittajat kernaasti taipuivat. Ensiksi he omaksuivat alkuväestön kirjoituksen. Maanviljelyksen, uskonnon ja tieteen alalla sumerien saavuttaman kehityksen seemiläiset käyttivät hyväkseen kehittääkseen sitä edelleen.” viii

5.Ms. 26:5. Niin lausu Herran, Jumalasi, edessä sanoen: ’Minun isäni oli harhaileva aramilainen, joka meni Egyptiin, vähäinen joukko mukanaan, ja asui siellä muukalaisena ja tuli siellä suureksi, väkeväksi ja lukuisaksi kansaksi.

2. Ms. 1:19. ”Hebrealaiset vaimot eivät ole niinkuin egyptiläiset”.

”Heprea ei välttämättä ollut alun perin juutalaisten oma kieli, vaan jotkut olettavat heidän omaksuneen sen vasta kanaanilaisilta heimoilta asettuessaan ensimmäisen kerran asumaan Israeliin. Aiemmin he ovat saattaneet puhua hyvinkin erilaista kieltä. Tavallisimmin oletetaan sen olleen seemiläinen kieli, mutta lähempänä arameaa tai akkadia.” (Wikipedia: ”Heprea”)

Heprean ja aramean rinnakkaiskäytöstä esimerkkinä tilanne, joka syntyi, kun Assurin kuningas uhkasi valloittaa Jerusalemin ja lähetti päällikkönsä ehdottamaan antautumista:

2.Kun.18:26. Niin Eljakim, Hilkian poika, ja Sebna ja Jooah sanoivat Rabsakelle: ”Puhu palvelijoillesi aramin kieltä, sillä me ymmärrämme sitä; älä puhu meidän kanssamme juudankieltä kansan kuullen, jota on muurilla.” (Vuoden 1992 Kirkkoraamattu puhuu tässä arameasta ja hepreasta.)

Jes. 19:18. Sinä päivänä on viisi kaupunkia Egyptin maassa puhuva Kanaanin kieltä ja vannova valan Herralle Sebaotille.

Arabian kieli yleistyi alueella paljon paljon myöhemmin, vasta 600 luvulla jälkeen Kristuksen.

Täydellinen tekeminen ilmaistaan eri kielissä eri tavoin. Suomessa se tehdään objektin sijamuodoilla. Esim. ”Luin kirjaa”, mutta ”luin kirjan” Jälkimmäinen tarkoittaa loppuun tai kokonaan. Venäjän kielessä taas täydellinen tekeminen ilmaistaan verbin etuliitteellä. Esim: ”On tsital knigu” – ”Hän luki kirjaa”, mutta: ”On protshital knigu”. ”Hän luki kirjan loppuun / kokonaaan”.

Uuden tesrtamentin koinee-kreikan ”teleioo” tarkoittaa ’saattaa päätökseen’, ’täyttää”. Kun siihen lisätään perfektin etuliite te, saadaan ”tetelestai” – eli ”se on loppuunsaatettu, aivan kokonaan / täydellisesti / kertakaikkiaan”!

– – –

iVrt. esperanto, volapük ym.
iiSaarisalo: Raamatun sanakirja 2006, ISBN 952-5367-39-8 s. 42
iiiWiki: ”Sumeri”
ivNäin kertoi seemiläisten kielten tuntija Risto Santala puheessaan ”Uusi taivas ja uusi maa”.
vWiki: ”Akkadi”
viEsimerkkejä Jumalan täydellisestä tekemisestä: Joh 8:58 Ennen kuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.Jes, 46:4 minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan,  minä kannan ja pelastan. Jes.43:12 Minä olen ilmoittanut, olen pelastanut ja julistanut

vii ”Kanaanin kieltä”, ”kaanaankieltä”, ”hepreaa”, ”juutalaisten kieltä”. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Monet ovat kysyneet, tuleeko ’heprea’ paikannimestä ’Hebron’. – Ei tule. Heprea on hepreaksri ’i’vrit’. I’vri’ tarkoittaa tuonpuoleista, esim. i’vri Jarden on ’Jordanin tuolta puolen’ – sieltä mistä Abram tuli. Sana Hebron taas juontanee sanasta ’chever’ ’liitto’. Mahdollisesti suomen sana ’kaveri’ on samaa juurta. Kyseiset sanat muistuttavat suomennettuina toisiaan, mutta alkukielessä ne muodostetaan aivan eri kirjaimista eli äännemerkeistä. (Ne jotka keskiajan lopulla kehittelivät ja virallistivat suomenkieltä, hallitsivat Raamatun alkukieliä.)
viiiGrimberg: Kansojen historia, osa 2, s.13

– – –